Jatkaisitko suhdetta työttömän miehen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalla kokemuksellani, nyt kun olen päässyt suhteesta, jossa melkein kymmenen vuotta katselin elämäntapatyötöntä miestä, joka "menee töihin kun jotain itselle sopivaa osuu kohdalle", en todellakaan.

 

Eikä siis ongelmana ole edes se, että olisin elättänyt miehen kokonaan, vaan se, että mies pienen vuokraan osallistumisen jälkeen piti luonani olevaa leipää kaapissa, sähköä kämpässä ja vettä hanassa täysin itsestäänselvyytenä, ja esim. automatkat pummi aina minulta tai kavereilta ilmaiseksi (ei bensarahoista tai edes vaivanpalkasta tietoakaan). Ei edes tiedostanut elävänsä pummilla, vaikka asiasta puhuttiin, koska osallistuihan hän vuokran maksuun ja olimmehan parisuhteessa rakkaudesta, perkele. Eikä hän PAKOTTANUT minua ostamaan ja tekemään hyvää ruokaa eikä mitään muutakaan, joten ei myöskään ollut niistä mitään "velkaa". Eikä tietenkään voitu ikinä matkustella, suunnitella kylpyläviikonloppua yhdessä tms., ellen minä olisi ollut valmis maksamaan kaikkea.

 

Varoitan; vaikka suhde kuinka lähtisi rakkaudesta, niin noilla lähtökohdilla ("ei hae töitä ollenkaan, lähinnä reagoi, jos työkkäri joskus harvoin ilmoittaa työpaikasta.") se raha rupeaa hiertämään jossain kohtaa, ja mikään ei tapa romantiikkaa nopeammin kuin se, että toinen mulkoilee turhautuneena jokaista sähkölaskua tai huokailee ruokakaupan kassalla, kun ärsyttää maksaa eväitä kahdelle, muttei omalle rakkaalle kehtaa suoraan teipata jääkaapin oveen lappuakaan, että "minun ruuat, et syö!".

Mielenkiintoista on se että miehet ovat sietäneet tuota naisilta vuosisatoja ja nyt kun on mahdollista naisilta sietää samaa niin ei. Ette te siedä. Olette edelleen oman sukupuolenne orjia.

Jos mies keimailee sievänä ja on ostanut tililtäsi hienot komeat vaatteet ihan sinun silmiäsi varten laittautunut ja vatsa kurnii. Miksi vitussa et voisi ostaa sitä patonkia miehellesi?

Kai rakastat miestäsi? Paha puhua rakkaudesta jos puhutaan rahasta. Halveksin sinun kaltaisia naisia. Jos kyydin pummaaminen on paha niin onko parempi se että mies eristyy kotona kavereistaan ja syrjäytyy? 

Sitäkö halutaan ettei mies saa edes käydä kaljalla kavereidensa kanssa? Moni mies kyllä kustantaa naisille naisten iltoihin tippirahat ja sun muut korvikkeet. Vaan teillä on sukupuoliroolit vieläkin päällä vaikka eletään 2016-lukua.

 

 

 

 

Tuo on muuten ihan totta. Oletetaan että mies maksaa ravintolassa koska on mies; ja kuskaa (autonkin olisi parasta olla hieno), ostaa lahjoja (ja sitten niistä valitetaan tällä palstalla kun mikään ei kelpaa tai se sisältää jonkin inhottavan vihjeen kuten että "laihduta".) Miehen pitää menestyää työelämässä ja olla hyvä pehmoisä, loistava rakastaja ja taipua naisen joka oikkuun. Hänen pitää olla yllätyksellinen mutta sitten kun yllättää, takana on varmaan jotain: huono omatunto, pettämistä. Ja tietysti pitää kokata naiselle kun nainen käy miehen luona ja ruuankin olisi parasta olla jotain eksoottisempaa.

Onko se mies vaan sitä varten että se mahdollistaa sen unelmatalon hankinnan?

Nainen40+

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaadin työsskäyntiä siksi, että en kykene arvostamaan tai kunnioittamaan yhtäkään ihmistä joka ei kykene ottamaan vastuuta ja huolehtimaan itsestään ja toimeentulostaan.

Joopa joo.

Vastuun ottaminen omasta elämästään ja toimeentulostaan ei siis tarkoita sitä, että täyttää säännöllisesti kuukausittain sossun paperit ja näin ollen loisii muiden työssäkäyvien kukkarolla hyvällä omatunnolla. Ihan selvennykseksi kun se vaikuttaa olevan sinulle täysin vieras käsite.

Ei niin. Se että "vaatii miestä ottamaan vastuun" elämästään vaan helppo tekee naisille, jotka eivät kehtaa suoraan myöntää, että raha ratkaisee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi taas näin pitkät jaarittelut? Muutamallakin sanalla olisi selvinnyt, että haluat miehen vain rahantekovälineeksi.

 

Pelkkä pakkomielteinen trollihan sinä piruparka olet, mutta kerro nyt ihmeessä että miten hyödyn miehestä rahantekovälineenä. Itse en vielä ole hoksannut. Päinvastoin, seurustelu on tullut kalliimmaksi kuin sinkkuna eläminen, koska tulee entistä useammin käytyä ulkona syömässä, konserteissa, elokuvissa jne.

Älä keksi omasta päästäsi vaan kerro ihan luettelemieni faktojen perusteella, mikä hänestä tekee minulle rahantekovälineen.

 

Odottelen edelleen vastaustasi. Mikä tekee miesystävästäni minulle rahantekovälineen?

Vai voisitko jo myöntää, että pakkomielteinen jankkauksesi, että naiset vaativat miehiltä työssäkäyntiä hyötyäkseen heistä rahallisesti, onkin perusteetonta?

Ota ero jos asia sinua noin mietityttää ja näyttää siltä ettei mies ole halukas muutokseen, sillä selvä. 

Turha tästä on ongelmaa tehdä. 

Jätä se sika ap, problem solved.

Vierailija kirjoitti:

Mikä tekee miesystävästäni minulle rahantekovälineen?

Se, että vaadit mieheltä työssäkäyntiä ja jätä miehen, jos mies ei tähän suostu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalla kokemuksellani, nyt kun olen päässyt suhteesta, jossa melkein kymmenen vuotta katselin elämäntapatyötöntä miestä, joka "menee töihin kun jotain itselle sopivaa osuu kohdalle", en todellakaan.

 

Eikä siis ongelmana ole edes se, että olisin elättänyt miehen kokonaan, vaan se, että mies pienen vuokraan osallistumisen jälkeen piti luonani olevaa leipää kaapissa, sähköä kämpässä ja vettä hanassa täysin itsestäänselvyytenä, ja esim. automatkat pummi aina minulta tai kavereilta ilmaiseksi (ei bensarahoista tai edes vaivanpalkasta tietoakaan). Ei edes tiedostanut elävänsä pummilla, vaikka asiasta puhuttiin, koska osallistuihan hän vuokran maksuun ja olimmehan parisuhteessa rakkaudesta, perkele. Eikä hän PAKOTTANUT minua ostamaan ja tekemään hyvää ruokaa eikä mitään muutakaan, joten ei myöskään ollut niistä mitään "velkaa". Eikä tietenkään voitu ikinä matkustella, suunnitella kylpyläviikonloppua yhdessä tms., ellen minä olisi ollut valmis maksamaan kaikkea.

 

Varoitan; vaikka suhde kuinka lähtisi rakkaudesta, niin noilla lähtökohdilla ("ei hae töitä ollenkaan, lähinnä reagoi, jos työkkäri joskus harvoin ilmoittaa työpaikasta.") se raha rupeaa hiertämään jossain kohtaa, ja mikään ei tapa romantiikkaa nopeammin kuin se, että toinen mulkoilee turhautuneena jokaista sähkölaskua tai huokailee ruokakaupan kassalla, kun ärsyttää maksaa eväitä kahdelle, muttei omalle rakkaalle kehtaa suoraan teipata jääkaapin oveen lappuakaan, että "minun ruuat, et syö!".

Mielenkiintoista on se että miehet ovat sietäneet tuota naisilta vuosisatoja ja nyt kun on mahdollista naisilta sietää samaa niin ei. Ette te siedä. Olette edelleen oman sukupuolenne orjia.

Jos mies keimailee sievänä ja on ostanut tililtäsi hienot komeat vaatteet ihan sinun silmiäsi varten laittautunut ja vatsa kurnii. Miksi vitussa et voisi ostaa sitä patonkia miehellesi?

Kai rakastat miestäsi? Paha puhua rakkaudesta jos puhutaan rahasta. Halveksin sinun kaltaisia naisia. Jos kyydin pummaaminen on paha niin onko parempi se että mies eristyy kotona kavereistaan ja syrjäytyy? 

Sitäkö halutaan ettei mies saa edes käydä kaljalla kavereidensa kanssa? Moni mies kyllä kustantaa naisille naisten iltoihin tippirahat ja sun muut korvikkeet. Vaan teillä on sukupuoliroolit vieläkin päällä vaikka eletään 2016-lukua.

 

 

 

 

Tuo on muuten ihan totta. Oletetaan että mies maksaa ravintolassa koska on mies; ja kuskaa (autonkin olisi parasta olla hieno), ostaa lahjoja (ja sitten niistä valitetaan tällä palstalla kun mikään ei kelpaa tai se sisältää jonkin inhottavan vihjeen kuten että "laihduta".) Miehen pitää menestyää työelämässä ja olla hyvä pehmoisä, loistava rakastaja ja taipua naisen joka oikkuun. Hänen pitää olla yllätyksellinen mutta sitten kun yllättää, takana on varmaan jotain: huono omatunto, pettämistä. Ja tietysti pitää kokata naiselle kun nainen käy miehen luona ja ruuankin olisi parasta olla jotain eksoottisempaa.

 

Onko se mies vaan sitä varten että se mahdollistaa sen unelmatalon hankinnan?

 

Nainen40+

Aika jännä, että en tunnista yhtäkään noista vaatimuksista minun tai kenenkään tuttavanaiseni vaatimukseksi (ei myöskään käytännössä ole tällaisia miehiä kellään) miehilleen. Olen 31-vuotias tällä hetkellä. Missähän kohtaa se raja sitten menee, kun minun ikäiseni tuntuvat olevan hyvinkin tasa-arvoisia ja realistisia vaatimustensa suhteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalla kokemuksellani, nyt kun olen päässyt suhteesta, jossa melkein kymmenen vuotta katselin elämäntapatyötöntä miestä, joka "menee töihin kun jotain itselle sopivaa osuu kohdalle", en todellakaan.

 

Eikä siis ongelmana ole edes se, että olisin elättänyt miehen kokonaan, vaan se, että mies pienen vuokraan osallistumisen jälkeen piti luonani olevaa leipää kaapissa, sähköä kämpässä ja vettä hanassa täysin itsestäänselvyytenä, ja esim. automatkat pummi aina minulta tai kavereilta ilmaiseksi (ei bensarahoista tai edes vaivanpalkasta tietoakaan). Ei edes tiedostanut elävänsä pummilla, vaikka asiasta puhuttiin, koska osallistuihan hän vuokran maksuun ja olimmehan parisuhteessa rakkaudesta, perkele. Eikä hän PAKOTTANUT minua ostamaan ja tekemään hyvää ruokaa eikä mitään muutakaan, joten ei myöskään ollut niistä mitään "velkaa". Eikä tietenkään voitu ikinä matkustella, suunnitella kylpyläviikonloppua yhdessä tms., ellen minä olisi ollut valmis maksamaan kaikkea.

 

Varoitan; vaikka suhde kuinka lähtisi rakkaudesta, niin noilla lähtökohdilla ("ei hae töitä ollenkaan, lähinnä reagoi, jos työkkäri joskus harvoin ilmoittaa työpaikasta.") se raha rupeaa hiertämään jossain kohtaa, ja mikään ei tapa romantiikkaa nopeammin kuin se, että toinen mulkoilee turhautuneena jokaista sähkölaskua tai huokailee ruokakaupan kassalla, kun ärsyttää maksaa eväitä kahdelle, muttei omalle rakkaalle kehtaa suoraan teipata jääkaapin oveen lappuakaan, että "minun ruuat, et syö!".

Mielenkiintoista on se että miehet ovat sietäneet tuota naisilta vuosisatoja ja nyt kun on mahdollista naisilta sietää samaa niin ei. Ette te siedä. Olette edelleen oman sukupuolenne orjia.

Jos mies keimailee sievänä ja on ostanut tililtäsi hienot komeat vaatteet ihan sinun silmiäsi varten laittautunut ja vatsa kurnii. Miksi vitussa et voisi ostaa sitä patonkia miehellesi?

Kai rakastat miestäsi? Paha puhua rakkaudesta jos puhutaan rahasta. Halveksin sinun kaltaisia naisia. Jos kyydin pummaaminen on paha niin onko parempi se että mies eristyy kotona kavereistaan ja syrjäytyy? 

Sitäkö halutaan ettei mies saa edes käydä kaljalla kavereidensa kanssa? Moni mies kyllä kustantaa naisille naisten iltoihin tippirahat ja sun muut korvikkeet. Vaan teillä on sukupuoliroolit vieläkin päällä vaikka eletään 2016-lukua.

 

 

 

 

Tuo on muuten ihan totta. Oletetaan että mies maksaa ravintolassa koska on mies; ja kuskaa (autonkin olisi parasta olla hieno), ostaa lahjoja (ja sitten niistä valitetaan tällä palstalla kun mikään ei kelpaa tai se sisältää jonkin inhottavan vihjeen kuten että "laihduta".) Miehen pitää menestyää työelämässä ja olla hyvä pehmoisä, loistava rakastaja ja taipua naisen joka oikkuun. Hänen pitää olla yllätyksellinen mutta sitten kun yllättää, takana on varmaan jotain: huono omatunto, pettämistä. Ja tietysti pitää kokata naiselle kun nainen käy miehen luona ja ruuankin olisi parasta olla jotain eksoottisempaa.

 

Onko se mies vaan sitä varten että se mahdollistaa sen unelmatalon hankinnan?

 

Nainen40+

Näin ehkä perinteisesti. Itse olen nuorempaa sukupolvea (ikää 26), ja ehdotan jo ensitreffeillä miehelle, että maksetaanko erikseen, ja jos mies sittenkin tarjoutuu maksamaan, niin minä sitten tarjoudun jatkoilla ostamaan juomista tms. vastapalvelukseksi. Inhoan sitä ajatusta, että olisin jotenkin miehelle velkaa (samasta syystä sitten lahjatkin stressaavat; sanon yleensä, että ei tarvi minun syntymäpäivää muistaa, kun sitten tulee itselle paine ostaa jotain vastalahjaksi). Omassa lähipiirissäni se on myös ollut noin 50/50, että kumpi kuskaa. Riippui aina kumpi auton omisti. Ja kyllä se ihan pikkuinen fiatikin kuule riittää, kunhan kulkee eteenpäin. Tunnustan, etten edes tiedä niin paljon autoista, että minuun saisi hienolla autolla tehtyä vaikutuksen. :'D

Mutta en tiedä, olenko sitten jotenkin poikkeus, vai onko tämä vain sukupolvikysymys?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tekee miesystävästäni minulle rahantekovälineen?

Se, että vaadit mieheltä työssäkäyntiä ja jätä miehen, jos mies ei tähän suostu.

Miten hyödyn hänen rahoistaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tekee miesystävästäni minulle rahantekovälineen?

Se, että vaadit mieheltä työssäkäyntiä ja jätä miehen, jos mies ei tähän suostu.

Siitä huolimatta, että minulle jää tämän työssäkäyvänkin miehen kanssa vähemmän rahaa, kuin sinkkuna? Avaisitko tätä matematiikkaa vähän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tekee miesystävästäni minulle rahantekovälineen?

Se, että vaadit mieheltä työssäkäyntiä ja jätä miehen, jos mies ei tähän suostu.

Siitä huolimatta, että minulle jää tämän työssäkäyvänkin miehen kanssa vähemmän rahaa, kuin sinkkuna? Avaisitko tätä matematiikkaa vähän?

Vielä vähemmän sulle jäisi rahaa omaan käyttöön, jos se ei kävisi töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tekee miesystävästäni minulle rahantekovälineen?

Se, että vaadit mieheltä työssäkäyntiä ja jätä miehen, jos mies ei tähän suostu.

Miten hyödyn hänen rahoistaan?

Siten, että sullakin jäisi vähemmän rahaa omaan käyttöön, jos mies ei kävisi töissä vaan eläisi tuilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tekee miesystävästäni minulle rahantekovälineen?

Se, että vaadit mieheltä työssäkäyntiä ja jätä miehen, jos mies ei tähän suostu.

Siitä huolimatta, että minulle jää tämän työssäkäyvänkin miehen kanssa vähemmän rahaa, kuin sinkkuna? Avaisitko tätä matematiikkaa vähän?

Vielä vähemmän sulle jäisi rahaa omaan käyttöön, jos se ei kävisi töissä.

Eli rahantekovälineellä tarkoitatkin itseasiassa pienempää kuluerää. Minähän en tuossa järjestelyssä nimittäin saa lisää rahaa, vaan pelkästään menetän sitä, enemmän tai vähemmän riippuen siitä onko mies työtön vai ei.

Normaalin logiikan mukaan rahantekovälineeltä odottaisi jonkinlaista positiivista kontribuutiota taloudelliseen tilanteeseen. Sinun logiikallasi ilmeisesti elämäntapatyötönkin on oikeastaan taloudellinen lottovoitto ja rahantekoväline, koska kyllähän sitä voisi ottaa myös jonkun jostain kalliista perussairaudesta kärsivän paperittoman siirtolaisen kumppanikseen ja siihen verrattuna työttömän hyysääminen tarkoittaa satasia puhtaana käteen joka kuukausi.

Ehkä ongelmasi onkin, etteivät naiset hyväsydämisyyttään viitsi riistää sinua taloudellisesti ja valitsevat kumppanikseen näitä sairaita paperittomia mieluummin, rakkaudesta eikä rahasta?

Vierailija kirjoitti:

Sinun logiikallasi ilmeisesti elämäntapatyötönkin on oikeastaan taloudellinen lottovoitto ja rahantekoväline

Ei ole. Sen sijaan tuilla eläjä on naiselle sen verran iso taloudellinen tappio, että yrittävät pakottaa miehen töihin ja jättävät jos mies ei siihen suostu.

Minulle kyllä passaisi hienosti, jos mies jäisi työttömäksi. Itse saisin ihan rauhassa tehdä pitempää päivää ilman tulenpalavaa kiirettä kotiin. Kotiin tullessa olisi ruoka valmis ja koti siivottu. Illat voisin harrastaa rauhassa. Lapsilla olisi aina vanhempi kotona ja mies hoitaisi myös lasten kuskaukset harrastuksiin. Minulla säästyisi rahaakin, kun miehellä olisi aikaa juosta tarjoukset sekä tehdä ruuat ja leipomukset. Me on aina laitettu yhteiset kulut puoliksi, joten senkään suhteen ei olisi tarvetta muutokseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tekee miesystävästäni minulle rahantekovälineen?

Se, että vaadit mieheltä työssäkäyntiä ja jätä miehen, jos mies ei tähän suostu.

Miten hyödyn hänen rahoistaan?

Siten, että sullakin jäisi vähemmän rahaa omaan käyttöön, jos mies ei kävisi töissä vaan eläisi tuilla.

Niinkuin miten? Miten hänen tulojensa pieneneminen pienentäisi minun käytössäni olevaa rahamäärää? Pikemminkin päinvastoin: tulisi käytyä harvemmin ulkona syömässä & leffassa etc, jolloin minulle jäisi enemmän rahaa käytettäväksi muuhun kuin yhteisiin menoihin. Mutta kerro nyt, miten minun omaan käyttööni jäävät rahat vähenisivät jos miesystävän tulot pienenisivät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tekee miesystävästäni minulle rahantekovälineen?

Se, että vaadit mieheltä työssäkäyntiä ja jätä miehen, jos mies ei tähän suostu.

Miten hyödyn hänen rahoistaan?

Siten, että sullakin jäisi vähemmän rahaa omaan käyttöön, jos mies ei kävisi töissä vaan eläisi tuilla.

Usein hyvätuloisen miehen kanssa seurustelu on kallista puuhaa, sillä ravintolaillalliset ja matkat maksetaan 50/50 normaaleissa suhteissa myös hyvätuloisen miehen kanssa. Hienoissa ravintoloissa pitää olla myös hienot vermeet, jos ei halua näyttää rääsyläiseltä.

Jos tuilla elävää miestä ei päästä loisimaan jääkaapilla (kyläillään 50/50), halvaksihan seurustelu tulee köyhän kanssa, jos missään ei käydä (eli eletään niin, että mies maksaa oman osansa).

Perheen perustaminen taas ei elintapajoutilaan kanssa kannata. Johtuen ihan siitä perustavanlaatuisesta laiskuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun logiikallasi ilmeisesti elämäntapatyötönkin on oikeastaan taloudellinen lottovoitto ja rahantekoväline

Ei ole. Sen sijaan tuilla eläjä on naiselle sen verran iso taloudellinen tappio, että yrittävät pakottaa miehen töihin ja jättävät jos mies ei siihen suostu.

Koita nyt päättää, onko pienempi taloudelllinen tappio rahantekoväline vai ei. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun logiikallasi ilmeisesti elämäntapatyötönkin on oikeastaan taloudellinen lottovoitto ja rahantekoväline

Ei ole. Sen sijaan tuilla eläjä on naiselle sen verran iso taloudellinen tappio, että yrittävät pakottaa miehen töihin ja jättävät jos mies ei siihen suostu.

Koita nyt päättää, onko pienempi taloudelllinen tappio rahantekoväline vai ei. 

On se, koska vaatimalla mieheltä työssäkäyntiä yritetään joka tapauksessa pienentää omia kuluja ja saada enemmän ylimääräistä rahaa omaan käyttöön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun logiikallasi ilmeisesti elämäntapatyötönkin on oikeastaan taloudellinen lottovoitto ja rahantekoväline

Ei ole. Sen sijaan tuilla eläjä on naiselle sen verran iso taloudellinen tappio, että yrittävät pakottaa miehen töihin ja jättävät jos mies ei siihen suostu.

Koita nyt päättää, onko pienempi taloudelllinen tappio rahantekoväline vai ei. 

On se, koska vaatimalla mieheltä työssäkäyntiä yritetään joka tapauksessa pienentää omia kuluja ja saada enemmän ylimääräistä rahaa omaan käyttöön.

Mitä ihmeen ylimääräistä rahaa? Se rahahan olisi naisella sinkkuna täysin omassa käytössä.

Itse taas en voisi hyvin toimeentulevana työttömänä seurustella vähätuloisen vuorotyöläisen kanssa. En vain ymmärrä mikä järki on muutaman satasen takia raataa itsensä kuoliaaksi. Jatkuvasti vuorokausirytmi sekaisin jne...