Jatkaisitko suhdetta työttömän miehen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Miksi taas näin pitkät jaarittelut? Muutamallakin sanalla olisi selvinnyt, että haluat miehen vain rahantekovälineeksi.

Pelkkä pakkomielteinen trollihan sinä piruparka olet, mutta kerro nyt ihmeessä että miten hyödyn miehestä rahantekovälineenä. Itse en vielä ole hoksannut. Päinvastoin, seurustelu on tullut kalliimmaksi kuin sinkkuna eläminen, koska tulee entistä useammin käytyä ulkona syömässä, konserteissa, elokuvissa jne.

Älä keksi omasta päästäsi vaan kerro ihan luettelemieni faktojen perusteella, mikä hänestä tekee minulle rahantekovälineen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikä kovin moni nainen tunne houkutusta alkaa elättää, syöttää ja vaatettaa tällaista tapausta.

Juu-u. Tuet riittää kyllä ihan omiin ruokiin ja vaatteisiin mainiosti. Toi sun "ei kiinnosta alkaa elättämään" tarkoittaa sitä, ettei kiinnosta, koska miehellä ei ole tarpeeksi ja siten mies ei vähennä sun kuluja ja jätä sulle enemmän rahaa sun omiin huvituksiin.

Varmasti tukesi riittävät vaatteisiin ja ruokaan mainiosti, kun lasket että nainen maksaa asumisesi, tietokoneesi ja viinasi.

Tuet riittää nytkin ihan hyvin - miksi ne ei riittäisi suhteessa?

Oletan että asut äitisi luona, luonnollisesti maksamatta vuokraa? Ja nyt pitäisi löytää tyttöystävä elättämään, kun äiti uhkaa heittää pihalle?

Ihan omillani asun. Ja nämä elättämisjutut ovat nyt edelleenkin aivan naurettavia kun en vaadi naiselta työssäkäyntiä.

Et asu omillasi, jos et tienaa rahaa maksaaksesi elämisesi. Olet yhteiskunnan elätti ja haluat tulla naisen elätiksi. Siksihän olet täällä kaiken päivää kampanjoimassa? Syyllistät työssä käyviä naisia siitä, että kaikki ihmiset olettavat terveen aikuisen pystyvän huolehtimaan itsestään. Et kuitenkaan saa ketään tuntemaan niin paljon syyllisyyttä, että joku tuhlaisi elämänsä toisen elättämiseen että välttäisi nettihaukkumiset.

Mitä täällä keuhkotaan. Ei vissiin ole kenellekään epäselvää, että suurin osa naisista on miesten elättejä ja koko yhteiskunta perustuu tulonsiirtoihin "heikoille naisille". Sitten kun yksi mies on elämäntapainen, niin johon eukot pillastuu. Syö teidän leipäänne? :D

Minulle se on epäselvää. Pyytäisin perusteluja, mutta olen huomannut että jos ihminen käyttää vastauksessaan hymiötä, hänen älynsä ei riitä siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

haluat tulla naisen elätiksi.

Kerro nyt jo millä logiikalla kun en edelleenkään vaadi naiselta työssäkäyntiä.

On aika säälittävää alkaa poistaa paloja tekstistäni, jotta sinun ei tarvitsisi vastata kuin yhteen kohtaan. Teksti lainautuu automaattisesti ja sinä käytät aikaa siihen että alat sensuroida tekstiäni. Halpamaista toimintaa. Sitten olet vielä vaatimassa minulta vastauksia. Tuo kuvastaakin hyvin luonnettasi ja osoittaa, miksi minulla on täysi syy olettaa että laittaisit kaiken vastuun naiselle jos sellaisen saisit. Vaikka miten väittäisit että et vaadi naiselta työssäkäyntiä.

Viimeiset 10-vuotta freelancer-muusikon/kirjoittajan töitä tehneenä en ole kyllä koskaan joutunut olemaan muiden elätettävänä. Paperilla olen siis työtön, ja KELA maksaa palkkani. Tuloni ovat alle 1000 euroa kuukaudessa, joista menojen jälkeen minulle jää n.450 euroa elämiseen. Tuolla summalla syöminen ei ole koskaan ollut minulle ongelma, ja ihmettelen miksi se tulisi olemaan jatkossakaan. Joinakin kuukausina sitten saattaa olla jokunen satanen enemmän käytettävissä.

En vaihtaisi tätä elämäntapaa "oikeisiin töihin" vaikka saisin sen toisen 1000 euroa kuukaudessa. Toisaalta en myös halua enää parisuhdettakaan naisen kanssa joka on 40h viikossa töissä, jonka päälle on väsynyt ja kiukkuinen. Yhteistä aikaa ei tahdo löytyä, ja illat menevät uuteen työpäivään valmistautumisessa. Eri asia jos ihminen pitää työstään. Harvat tuntuvat pitävän.

Toimeton en ole koskaan ollut, eikä se hyväksi ihmiselle olekaan.

T: Mies 30

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikä kovin moni nainen tunne houkutusta alkaa elättää, syöttää ja vaatettaa tällaista tapausta.

Juu-u. Tuet riittää kyllä ihan omiin ruokiin ja vaatteisiin mainiosti. Toi sun "ei kiinnosta alkaa elättämään" tarkoittaa sitä, ettei kiinnosta, koska miehellä ei ole tarpeeksi ja siten mies ei vähennä sun kuluja ja jätä sulle enemmän rahaa sun omiin huvituksiin.

Varmasti tukesi riittävät vaatteisiin ja ruokaan mainiosti, kun lasket että nainen maksaa asumisesi, tietokoneesi ja viinasi.

Tuet riittää nytkin ihan hyvin - miksi ne ei riittäisi suhteessa?

Oletan että asut äitisi luona, luonnollisesti maksamatta vuokraa? Ja nyt pitäisi löytää tyttöystävä elättämään, kun äiti uhkaa heittää pihalle?

Ihan omillani asun. Ja nämä elättämisjutut ovat nyt edelleenkin aivan naurettavia kun en vaadi naiselta työssäkäyntiä.

Et asu omillasi, jos et tienaa rahaa maksaaksesi elämisesi. Olet yhteiskunnan elätti ja haluat tulla naisen elätiksi. Siksihän olet täällä kaiken päivää kampanjoimassa? Syyllistät työssä käyviä naisia siitä, että kaikki ihmiset olettavat terveen aikuisen pystyvän huolehtimaan itsestään. Et kuitenkaan saa ketään tuntemaan niin paljon syyllisyyttä, että joku tuhlaisi elämänsä toisen elättämiseen että välttäisi nettihaukkumiset.

Mitä täällä keuhkotaan. Ei vissiin ole kenellekään epäselvää, että suurin osa naisista on miesten elättejä ja koko yhteiskunta perustuu tulonsiirtoihin "heikoille naisille". Sitten kun yksi mies on elämäntapainen, niin johon eukot pillastuu. Syö teidän leipäänne? :D

Minulle se on epäselvää.

Katso verotilastoja, pässi. Montako naista siellä on kattamassa teidän loisijoiden elämää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalla kokemuksellani, nyt kun olen päässyt suhteesta, jossa melkein kymmenen vuotta katselin elämäntapatyötöntä miestä, joka "menee töihin kun jotain itselle sopivaa osuu kohdalle", en todellakaan.

 

Eikä siis ongelmana ole edes se, että olisin elättänyt miehen kokonaan, vaan se, että mies pienen vuokraan osallistumisen jälkeen piti luonani olevaa leipää kaapissa, sähköä kämpässä ja vettä hanassa täysin itsestäänselvyytenä, ja esim. automatkat pummi aina minulta tai kavereilta ilmaiseksi (ei bensarahoista tai edes vaivanpalkasta tietoakaan). Ei edes tiedostanut elävänsä pummilla, vaikka asiasta puhuttiin, koska osallistuihan hän vuokran maksuun ja olimmehan parisuhteessa rakkaudesta, perkele. Eikä hän PAKOTTANUT minua ostamaan ja tekemään hyvää ruokaa eikä mitään muutakaan, joten ei myöskään ollut niistä mitään "velkaa". Eikä tietenkään voitu ikinä matkustella, suunnitella kylpyläviikonloppua yhdessä tms., ellen minä olisi ollut valmis maksamaan kaikkea.

 

Varoitan; vaikka suhde kuinka lähtisi rakkaudesta, niin noilla lähtökohdilla ("ei hae töitä ollenkaan, lähinnä reagoi, jos työkkäri joskus harvoin ilmoittaa työpaikasta.") se raha rupeaa hiertämään jossain kohtaa, ja mikään ei tapa romantiikkaa nopeammin kuin se, että toinen mulkoilee turhautuneena jokaista sähkölaskua tai huokailee ruokakaupan kassalla, kun ärsyttää maksaa eväitä kahdelle, muttei omalle rakkaalle kehtaa suoraan teipata jääkaapin oveen lappuakaan, että "minun ruuat, et syö!".

Mielenkiintoista on se että miehet ovat sietäneet tuota naisilta vuosisatoja ja nyt kun on mahdollista naisilta sietää samaa niin ei. Ette te siedä. Olette edelleen oman sukupuolenne orjia.

Jos mies keimailee sievänä ja on ostanut tililtäsi hienot komeat vaatteet ihan sinun silmiäsi varten laittautunut ja vatsa kurnii. Miksi vitussa et voisi ostaa sitä patonkia miehellesi?

Kai rakastat miestäsi? Paha puhua rakkaudesta jos puhutaan rahasta. Halveksin sinun kaltaisia naisia. Jos kyydin pummaaminen on paha niin onko parempi se että mies eristyy kotona kavereistaan ja syrjäytyy? 

Sitäkö halutaan ettei mies saa edes käydä kaljalla kavereidensa kanssa? Moni mies kyllä kustantaa naisille naisten iltoihin tippirahat ja sun muut korvikkeet. Vaan teillä on sukupuoliroolit vieläkin päällä vaikka eletään 2016-lukua.

 

Kukaan mies ei ole minua elättänyt (myös omista vanhemmistani molemmat kävivät töissä), joten minäkään en ole yhdellekään miehelle mitään velkaa, ei vaikka 50 vuotta sitten joku mies suostuikin kotirouvansa menot kustantamaan. Tienaan enemmän kuin mieheni ja rahamme ovat yhteisiä (ts. minä kustannan yhteiset menot käytännössä kokonaan), mutta silti vaadin häneltä myös vastuun ottamista omasta toimeentulostaan. Minä en siis loisi hänen rahoillaan, enkä käytä hänen palkkarahojaan omiin menoihini ja teen ylivoimaisesti suurimman osan kotitöistäkin, mutta olen silti vain ahne ja haluan hyötyä miehestä kun vaadin työssäkäymistä häneltäkin? Mielenkiintoinen näkökulma, joku muu voisi väittää mieheni hyötyvän enemmän tästä järjestelystä.

En

Vierailija kirjoitti:

Koko maailmasi tuntuu pyörivän työssäkäynnin ympärillä.

Jos suhteet kusevat järjestäänsä siihen, että nainen alkaa ahneuksissaan vaatimaan työssäkäyntiä ka jättää jos tähän vaatimukseen ei suostu, totta kai se on aika iso ongelma. Todella vaikea löyttä naista, joka ei ole noin ylenpalttisen ahne.

Vierailija kirjoitti:

mutta olen silti vain ahne ja haluan hyötyä miehestä kun vaadin työssäkäymistä häneltäkin?

Kyllä. Jos siis todellakin vaadit, että mies käy töissä ja jätät miehen jos mies ei suostu käymään töissä. Tässä ei edes ole kyse siitä kummalla on suuremmat tulot, sillä mies tienaa töissä joka tapauksessa enemmän kuin saisi tukia ja siten sulla jää joka tapauksessa enemmän rahaa omaan käyttöön. Siksi vaaditkin, että mies käy töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko maailmasi tuntuu pyörivän työssäkäynnin ympärillä.

Jos suhteet kusevat järjestäänsä siihen, että nainen alkaa ahneuksissaan vaatimaan työssäkäyntiä ka jättää jos tähän vaatimukseen ei suostu, totta kai se on aika iso ongelma. Todella vaikea löyttä naista, joka ei ole noin ylenpalttisen ahne.

Etsit vääristä paikoista, eli etsit normaaleja vastuuntuntoisia yhteiskunnan jäseniä. Työkkärin luukulle seuranhakuilmoitusta laatimaan siitä. Tai ties vaikka netin seuranhaussakin tärpppäisi? Jostain anarkisti/hippi-piireistä ehkä? Tai sitten teet asian jo ensitreffeillä selväksi, niin et tule jätetyksi, kun mitään ei ole vielä aloitettukaan. Joudut nyt vain tottumaan siihen, että kuulut tässä asenteessasi tosi marginaaliseen vähemmistöön, ja siksi joudut markkinoimaan itseäsi erilailla ja eri kanavilla. Vähän niin kuin homoseksuaali henkilö; helpolla ei tärppää, koska kaikkien perusoletus on, että vastaantulija on hetero, ellei sitten mene tietentahtoen esim. homobaariin. Sinun on vain löydettävä työttömille sossupummeille joku vastaava.

Jatkaisin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko maailmasi tuntuu pyörivän työssäkäynnin ympärillä.

Jos suhteet kusevat järjestäänsä siihen, että nainen alkaa ahneuksissaan vaatimaan työssäkäyntiä ka jättää jos tähän vaatimukseen ei suostu, totta kai se on aika iso ongelma. Todella vaikea löyttä naista, joka ei ole noin ylenpalttisen ahne.

Tämän ketjun läpikahlannneena ja näiden oletettavasti työttömien miesten kommentit luettuani sanoisin AP:lle, että älä jatka. Itsekin otin neuvosta vaarin ja näin työssäkäyvänä ihmisenä lupasin itselleni, että en koskaan tule huolimaan (omasta tahdostaan) työtöntä miestä. Sen verran näyttää tämänkin palstan sankareilla olevan mielenterveytensä tai ylipäänsä kognitiivisten kykyjen kanssa  ongelmia, että ei taida maksaa vaivaa vaikka olisi kuinka rakastunut.

Onko se sinunkaan työpaikkasi varma, ap? Mieti jos mies jättäisi sinut siksi että sait potkut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko maailmasi tuntuu pyörivän työssäkäynnin ympärillä.

Jos suhteet kusevat järjestäänsä siihen, että nainen alkaa ahneuksissaan vaatimaan työssäkäyntiä ka jättää jos tähän vaatimukseen ei suostu, totta kai se on aika iso ongelma. Todella vaikea löyttä naista, joka ei ole noin ylenpalttisen ahne.

 

Etsit vääristä paikoista, eli etsit normaaleja vastuuntuntoisia yhteiskunnan jäseniä. Työkkärin luukulle seuranhakuilmoitusta laatimaan siitä. Tai ties vaikka netin seuranhaussakin tärpppäisi? Jostain anarkisti/hippi-piireistä ehkä? Tai sitten teet asian jo ensitreffeillä selväksi, niin et tule jätetyksi, kun mitään ei ole vielä aloitettukaan. Joudut nyt vain tottumaan siihen, että kuulut tässä asenteessasi tosi marginaaliseen vähemmistöön, ja siksi joudut markkinoimaan itseäsi erilailla ja eri kanavilla. Vähän niin kuin homoseksuaali henkilö; helpolla ei tärppää, koska kaikkien perusoletus on, että vastaantulija on hetero, ellei sitten mene tietentahtoen esim. homobaariin. Sinun on vain löydettävä työttömille sossupummeille joku vastaava.

Mä annan kyllä naisille ihan tasapuolisen mahdollistaa todistaa, etteivät ole niin ahneita ja laske miehen arvoa työssä ja rahassa. Sillehän ei voi mitään, että varmaan 99% on niin ahneita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mutta olen silti vain ahne ja haluan hyötyä miehestä kun vaadin työssäkäymistä häneltäkin?

Kyllä. Jos siis todellakin vaadit, että mies käy töissä ja jätät miehen jos mies ei suostu käymään töissä. Tässä ei edes ole kyse siitä kummalla on suuremmat tulot, sillä mies tienaa töissä joka tapauksessa enemmän kuin saisi tukia ja siten sulla jää joka tapauksessa enemmän rahaa omaan käyttöön. Siksi vaaditkin, että mies käy töissä.

Väärin päätelty. Miehellä on ulosotossa velkaa, joten tulot satasen tarkkuudella samat, kävi töissä tai oli työttömänä (ilman asumistukea). Jos asuisin yksin ilman miestä, minulle jäisi noin kolmasosa enemmän rahaa omaan käyttöön kuukausittain. Vaadin työsskäyntiä siksi, että en kykene arvostamaan tai kunnioittamaan yhtäkään ihmistä joka ei kykene ottamaan vastuuta ja huolehtimaan itsestään ja toimeentulostaan. Yhteiskunnan tuilla jatkuvasti loisiva ihminen ei tähän kykene, vaan on henkisesti alaikäisen lapsen tasolla joka olettaa muiden pitävän hänestä huolen, tekee itse mitä tahansa. Mieheni on muuten ollut myös työttömänä avoliittomme aikana, mutta haki silloinkin koko ajan töitä.

Vierailija kirjoitti:

Sen verran näyttää tämänkin palstan sankareilla olevan mielenterveytensä tai ylipäänsä kognitiivisten kykyjen kanssa  ongelmia, että ei taida maksaa vaivaa vaikka olisi kuinka rakastunut.

Hohhoijaa. Ilmeisesti pitäisi vain hyväksyä palstan akkojen koomiset tekosyyt, joiden alle oma ahneus yritetään piilottaa? Kaikista huvittavampia on juuri nämä "sun on vähä niinku pakko olla mielenvikainen jos sä et halua mennä töihin".

Vierailija kirjoitti:

Vaadin työsskäyntiä siksi, että en kykene arvostamaan tai kunnioittamaan yhtäkään ihmistä joka ei kykene ottamaan vastuuta ja huolehtimaan itsestään ja toimeentulostaan.

Joopa joo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen verran näyttää tämänkin palstan sankareilla olevan mielenterveytensä tai ylipäänsä kognitiivisten kykyjen kanssa  ongelmia, että ei taida maksaa vaivaa vaikka olisi kuinka rakastunut.

Hohhoijaa. Ilmeisesti pitäisi vain hyväksyä palstan akkojen koomiset tekosyyt, joiden alle oma ahneus yritetään piilottaa? Kaikista huvittavampia on juuri nämä "sun on vähä niinku pakko olla mielenvikainen jos sä et halua mennä töihin".

En viitannut siihen, vaan sinun selkeään pakkomielteiseen käytökseesi asian suhteen. Kummallista, että työttömälle ihmiselle voi työssäkäynti tai sen vastustaminen näytellä noin suurta osaa elämässä, että siihen käyttää tunteja sitä arvokasta omaa vapaa-aikaa. Luulisi että kun ei tarvitse juurikaan itsestään ottaa vastuuta tai huolehtia raha-asioistaan kun sossu (työssäkäyvät veronmaksajat siis) auttaa aina, ihminen käyttäisi sen loputtoman vapaa-aikansa sitten johonkin miellyttävään tekemiseen. Mutta ehkä näin toimivatkin vain ne järjelliset ja normaalimmat yksilöt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaadin työsskäyntiä siksi, että en kykene arvostamaan tai kunnioittamaan yhtäkään ihmistä joka ei kykene ottamaan vastuuta ja huolehtimaan itsestään ja toimeentulostaan.

Joopa joo.

Vastuun ottaminen omasta elämästään ja toimeentulostaan ei siis tarkoita sitä, että täyttää säännöllisesti kuukausittain sossun paperit ja näin ollen loisii muiden työssäkäyvien kukkarolla hyvällä omatunnolla. Ihan selvennykseksi kun se vaikuttaa olevan sinulle täysin vieras käsite.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko maailmasi tuntuu pyörivän työssäkäynnin ympärillä.

Jos suhteet kusevat järjestäänsä siihen, että nainen alkaa ahneuksissaan vaatimaan työssäkäyntiä ka jättää jos tähän vaatimukseen ei suostu, totta kai se on aika iso ongelma. Todella vaikea löyttä naista, joka ei ole noin ylenpalttisen ahne.

 

Etsit vääristä paikoista, eli etsit normaaleja vastuuntuntoisia yhteiskunnan jäseniä. Työkkärin luukulle seuranhakuilmoitusta laatimaan siitä. Tai ties vaikka netin seuranhaussakin tärpppäisi? Jostain anarkisti/hippi-piireistä ehkä? Tai sitten teet asian jo ensitreffeillä selväksi, niin et tule jätetyksi, kun mitään ei ole vielä aloitettukaan. Joudut nyt vain tottumaan siihen, että kuulut tässä asenteessasi tosi marginaaliseen vähemmistöön, ja siksi joudut markkinoimaan itseäsi erilailla ja eri kanavilla. Vähän niin kuin homoseksuaali henkilö; helpolla ei tärppää, koska kaikkien perusoletus on, että vastaantulija on hetero, ellei sitten mene tietentahtoen esim. homobaariin. Sinun on vain löydettävä työttömille sossupummeille joku vastaava.

Mä annan kyllä naisille ihan tasapuolisen mahdollistaa todistaa, etteivät ole niin ahneita ja laske miehen arvoa työssä ja rahassa. Sillehän ei voi mitään, että varmaan 99% on niin ahneita.

Jalomielistä sinulta, mutta sinun on ymmärrettävä, ettet ole samanlaista "kauppatavaraa" kuin muut, joten sinun on löydettävä eri markkinat eikä kyrpiinnyttävä ostajakuntaan. Sinun on otettava itse vastuu siitä, että alunperinkin etsit tietynlaista seuraa tietynlaisista piireistä. Jos sysäät kaiken vastuun "perinteisissä ympyröissä" tapaamasi vastakkaisen sukupuolen edustajan harteille, katkeroidut pysyvästi, koska tulet pettymään uudestaan ja uudestaan, kun et suostu näkemään sitä, että olette alunperinkin aivan eri oletuspohjalla. Edustamasi asenne ei ole normi, vaikka haluaisitkin sen olevan, joten vaihtoehtosi on etsiä seuraa "omiesi" parista tai istua maahan kiukuttelemaan kuin pieni lapsi, kun asia ei onnistu.