Lue keskustelun säännöt.
Jatkaisitko suhdetta työttömän miehen kanssa?
20.12.2015 |
Olen rakastunut mieheen, joka on työtön. Hän sai noin vuosi takaperin potkut töistä tuotannollisista ja taloudellisista syistä ennen kuin aloimme seurustella. Tutustuimme sattumalta, ennen kuin edes tiesin, että hän on työtön. Työttömyys ei ole tähän asti haitannut, mies ei siis mitenkään elä siivelläni. Olen myös itse pienipalkkainen ja teen vuorotyötä. Olemme voineet helpommin tavata aikatauluistani huolimatta, kun mies kerran ei tee päivisin mitään. Välillä kuitenkin rahan puute ärsyttää ja nyt on alkanut mietityttää se, mitä voin odottaa tulevaisuudelta miehen kanssa. Mies on ihan järkevä raha-asioissaan muuten. Nytkin elää tulojensa mukaan. Ongelma on se, että hän ei hae töitä ollenkaan, lähinnä reagoi, jos työkkäri joskus harvoin ilmoittaa työpaikasta.
Mitä tekisit asemassani?
Kommentit (356)
Vierailija kirjoitti:
Alempi vaatimustaso siisteydessä ei tarkoita sitä, että kaikki siivoaminen laitetaan siistimmän kontolle
Ei niin. Sitä siivotaan sen verran, että siisteystaso riittää itselle. Jos se ei naiselle riitä, nainen voi siivota itse perusteellisemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alempi vaatimustaso siisteydessä ei tarkoita sitä, että kaikki siivoaminen laitetaan siistimmän kontolle
Ei niin. Sitä siivotaan sen verran, että siisteystaso riittää itselle. Jos se ei naiselle riitä, nainen voi siivota itse perusteellisemmin.
Eli myönnät siis, että kaiken siivoamisen sälyttäminen puolisolle on loisimista, oli siisteyskäsitys mikä tahansa.
Entä se lastenhoito, mikä siinä on riittävä taso? Pitääkö pienten lasten hampaat pestä joka päivä, tuleeko niitä ruokkia säännöllisesti yms.?
Vierailija kirjoitti:
Tämän palstan mammat ovat niin ahneita, että yksi toisensa jälkeen käskee jättämään miehen. Kannattaa etsiä puolueettomampi palsta, jossa miehiä ei nähdä pelkkinä esineinä ja rahantekovälineinä naiselle.
Tämä naisten syyllistäminen alkaa saada järjettömät mittasuhteet. Nainenhan on se joka käy töissä, mies on työtön eikä edes etsi töitä. Mies tuossa aikoo elää naisen rahoilla. Silti täällä on lauma ulvomassa NAISEN ahneudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alempi vaatimustaso siisteydessä ei tarkoita sitä, että kaikki siivoaminen laitetaan siistimmän kontolle
Ei niin. Sitä siivotaan sen verran, että siisteystaso riittää itselle. Jos se ei naiselle riitä, nainen voi siivota itse perusteellisemmin.
Eli myönnät siis, että kaiken siivoamisen sälyttäminen puolisolle on loisimista, oli siisteyskäsitys mikä tahansa.
Entä se lastenhoito, mikä siinä on riittävä taso? Pitääkö pienten lasten hampaat pestä joka päivä, tuleeko niitä ruokkia säännöllisesti yms.?
Edelleenkin, siivoaa sen verran, että siisteystaso riittää itselle. Jos naiselle sama siisteystaso ei riitä, nainen voi sitten itse siivota paremmin.
Lapsien hoitamiseen riittää, että ruokkii lapset ja katsoo, että lapsille on puhtaita vaatteita. Sen lisäksi vie lapset tarhaan/kouluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän palstan mammat ovat niin ahneita, että yksi toisensa jälkeen käskee jättämään miehen. Kannattaa etsiä puolueettomampi palsta, jossa miehiä ei nähdä pelkkinä esineinä ja rahantekovälineinä naiselle.
Tämä naisten syyllistäminen alkaa saada järjettömät mittasuhteet. Nainenhan on se joka käy töissä, mies on työtön eikä edes etsi töitä. Mies tuossa aikoo elää naisen rahoilla. Silti täällä on lauma ulvomassa NAISEN ahneudesta.
Tämä nyt riippuu ihan siitä mitä nainen vaatii. Jos nainen alkaa tässä tilanteessa vaatimaan työnhakua ja vastaanottamista ja uhkailee erolla jos mies ei tähän suostu, onhan se nyt selvä merkki siitää, että nainen haluaa miehestä ennen kaikkea isomman taloudellisen hyödyn.
Sitten ok, jos miehen työttömyys ei ole naiselle ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omalla kokemuksellani, nyt kun olen päässyt suhteesta, jossa melkein kymmenen vuotta katselin elämäntapatyötöntä miestä, joka "menee töihin kun jotain itselle sopivaa osuu kohdalle", en todellakaan.
Eikä siis ongelmana ole edes se, että olisin elättänyt miehen kokonaan, vaan se, että mies pienen vuokraan osallistumisen jälkeen piti luonani olevaa leipää kaapissa, sähköä kämpässä ja vettä hanassa täysin itsestäänselvyytenä, ja esim. automatkat pummi aina minulta tai kavereilta ilmaiseksi (ei bensarahoista tai edes vaivanpalkasta tietoakaan). Ei edes tiedostanut elävänsä pummilla, vaikka asiasta puhuttiin, koska osallistuihan hän vuokran maksuun ja olimmehan parisuhteessa rakkaudesta, perkele. Eikä hän PAKOTTANUT minua ostamaan ja tekemään hyvää ruokaa eikä mitään muutakaan, joten ei myöskään ollut niistä mitään "velkaa". Eikä tietenkään voitu ikinä matkustella, suunnitella kylpyläviikonloppua yhdessä tms., ellen minä olisi ollut valmis maksamaan kaikkea.
Varoitan; vaikka suhde kuinka lähtisi rakkaudesta, niin noilla lähtökohdilla ("ei hae töitä ollenkaan, lähinnä reagoi, jos työkkäri joskus harvoin ilmoittaa työpaikasta.") se raha rupeaa hiertämään jossain kohtaa, ja mikään ei tapa romantiikkaa nopeammin kuin se, että toinen mulkoilee turhautuneena jokaista sähkölaskua tai huokailee ruokakaupan kassalla, kun ärsyttää maksaa eväitä kahdelle, muttei omalle rakkaalle kehtaa suoraan teipata jääkaapin oveen lappuakaan, että "minun ruuat, et syö!".
Yllättävää että mies ei saa elää koti-isänä lapsiaan hoitaen vaikkapa 8-15 vuotta. Minä en ole koskaan pitänyt erityisesti työelämästä ja viihdyn paljon kotona. Onneksi löysin naisen joka suostuu elättämään minut vaikka en ihan joka päivä jaksa siivoilla tai täysipäiväisesti lasten kanssa touhuta. Annan lapsille kyllä tehtäviä kuten lattioiden putsaus rätillä tai lumihiutaleiden askartelu.
Ihan pienten lasten kanssa siivoaminen on silkkaa turhuutta. Iltapäivällä koko huusholli näyttää samalta perseeltä kuin aikaisemminkin. Hermot vain menee.
Minulla on tämän viikon ohjelmassa hankkia jouluruuat ja tehdä siivous. Hankaloitusta tulee siitä että vanhimmalla lapsella on alkanut joululoma ja hän ei oikein jaksa juosta kaupoissa enkä saa häntä mihinkään hoitoon. Onneksi meidän perheessä minun ei ole ikinä tarvinnut ottaa rahallista vastuuta oikein mistään. Olen seksilelu ja taloudenhoitaja, sekä helevetin hyvä pelaaja mitä tulee videopeleihin. Voisin pelata videopelejä päivät pitkät ja mussuttaa olutta sekä sipsejä :P nam nam. Olutta ja sipsejä nam nam.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
4wt kirjoitti:
WraithTodd kirjoitti:
Vastaavasti nimittäin enemmän tienaava nainen on kauhistus miehelle. Miksiköhän...
Ei ole. Tosin sen olen kyllä huomannut, että mies, joka ei mene töihin tienaamaan rahaa, on naiselle kammotus.
Mies, joka ei mene töihin tienaamaan rahaa, on kammotus kenelle tahansa. Erikseen ovat tietysti ne, jotka eivät vakavan sairauden takia pysty työhön. Mutta on olemassa ihan oikeaa laiskuutta, saamattomuutta ja välinpitämättömyyttä, ne eivät aina ole mielenterveysongelmia. Ei ole mikään ihme, jos kaljaa kittaava, yksiöönsä tietokoneelle jämähtänyt tuilla eläjä ei saa ympäristöltä paljonkaan ihailua. Eikä kovin moni nainen tunne houkutusta alkaa elättää, syöttää ja vaatettaa tällaista tapausta.
Luulen, ettei naisen työttömyys ole parisuhteessa yhtä suuri ongelma kuin miehen, koska vielä nykyäänkin nähdään luontevana, että päävastuu kotitöistä ja lastenhoidosta jää naiselle, mikäli tämä ei ole työelämässä. Tästä hyötyy mieskin, töistä palatessa odottaa puhdas koti ja lämmin ruoka. Itsekin jos jäisin työttömäksi ja joutuisin turvautumaan osin puolison taloudelliseen apuun, ottaisin nämä hommat oma-aloitteisesti hoitaakseni. Minun on kuitenkin vaikea kuvitella, että sama toimisi toisinpäin monessakaan perheessä, eli että mies työttömäksi jäätyään ottaisi päävastuun kotitöistä ja lapsista. Jos mies tämän tekisi, ei minulla olisi mitään työtöntä miestä vastaan, itse asiassa tienaan itse sen verran hyvin, että voisin muutenkin elättää koti-isää, jos joku mies tällaisen suhteen haluaisi. Sen sijaan jos työttömyys tarkoittaisi sohvalla löhöilyä ja sitä, että perheen ainoana työssäkäyvänä joutuisin osallistumaan kotitöihin ja lastenhoitoon yhtä paljon työttömän puolison kanssa, en varmaan jaksaisi tällaista suhdetta pitkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omalla kokemuksellani, nyt kun olen päässyt suhteesta, jossa melkein kymmenen vuotta katselin elämäntapatyötöntä miestä, joka "menee töihin kun jotain itselle sopivaa osuu kohdalle", en todellakaan.
Eikä siis ongelmana ole edes se, että olisin elättänyt miehen kokonaan, vaan se, että mies pienen vuokraan osallistumisen jälkeen piti luonani olevaa leipää kaapissa, sähköä kämpässä ja vettä hanassa täysin itsestäänselvyytenä, ja esim. automatkat pummi aina minulta tai kavereilta ilmaiseksi (ei bensarahoista tai edes vaivanpalkasta tietoakaan). Ei edes tiedostanut elävänsä pummilla, vaikka asiasta puhuttiin, koska osallistuihan hän vuokran maksuun ja olimmehan parisuhteessa rakkaudesta, perkele. Eikä hän PAKOTTANUT minua ostamaan ja tekemään hyvää ruokaa eikä mitään muutakaan, joten ei myöskään ollut niistä mitään "velkaa". Eikä tietenkään voitu ikinä matkustella, suunnitella kylpyläviikonloppua yhdessä tms., ellen minä olisi ollut valmis maksamaan kaikkea.
Varoitan; vaikka suhde kuinka lähtisi rakkaudesta, niin noilla lähtökohdilla ("ei hae töitä ollenkaan, lähinnä reagoi, jos työkkäri joskus harvoin ilmoittaa työpaikasta.") se raha rupeaa hiertämään jossain kohtaa, ja mikään ei tapa romantiikkaa nopeammin kuin se, että toinen mulkoilee turhautuneena jokaista sähkölaskua tai huokailee ruokakaupan kassalla, kun ärsyttää maksaa eväitä kahdelle, muttei omalle rakkaalle kehtaa suoraan teipata jääkaapin oveen lappuakaan, että "minun ruuat, et syö!".
Aloit siis ahneuksissasi vaatimaan mieheltä työssäkäyntiä, koska miehellä ei ollut tarpeeksi rahaa ja nyt haukut miestä paskaksi kun se ei suostunutkaan sulle rahantekovälineeksi. Sen lisäksi viitsit vielä jauhaa paskaa "rakkaudesta".
Vierailija kirjoitti:
Omalla kokemuksellani, nyt kun olen päässyt suhteesta, jossa melkein kymmenen vuotta katselin elämäntapatyötöntä miestä, joka "menee töihin kun jotain itselle sopivaa osuu kohdalle", en todellakaan.
Eikä siis ongelmana ole edes se, että olisin elättänyt miehen kokonaan, vaan se, että mies pienen vuokraan osallistumisen jälkeen piti luonani olevaa leipää kaapissa, sähköä kämpässä ja vettä hanassa täysin itsestäänselvyytenä, ja esim. automatkat pummi aina minulta tai kavereilta ilmaiseksi (ei bensarahoista tai edes vaivanpalkasta tietoakaan). Ei edes tiedostanut elävänsä pummilla, vaikka asiasta puhuttiin, koska osallistuihan hän vuokran maksuun ja olimmehan parisuhteessa rakkaudesta, perkele. Eikä hän PAKOTTANUT minua ostamaan ja tekemään hyvää ruokaa eikä mitään muutakaan, joten ei myöskään ollut niistä mitään "velkaa". Eikä tietenkään voitu ikinä matkustella, suunnitella kylpyläviikonloppua yhdessä tms., ellen minä olisi ollut valmis maksamaan kaikkea.
Varoitan; vaikka suhde kuinka lähtisi rakkaudesta, niin noilla lähtökohdilla ("ei hae töitä ollenkaan, lähinnä reagoi, jos työkkäri joskus harvoin ilmoittaa työpaikasta.") se raha rupeaa hiertämään jossain kohtaa, ja mikään ei tapa romantiikkaa nopeammin kuin se, että toinen mulkoilee turhautuneena jokaista sähkölaskua tai huokailee ruokakaupan kassalla, kun ärsyttää maksaa eväitä kahdelle, muttei omalle rakkaalle kehtaa suoraan teipata jääkaapin oveen lappuakaan, että "minun ruuat, et syö!".
Mielenkiintoista on se että miehet ovat sietäneet tuota naisilta vuosisatoja ja nyt kun on mahdollista naisilta sietää samaa niin ei. Ette te siedä. Olette edelleen oman sukupuolenne orjia.
Jos mies keimailee sievänä ja on ostanut tililtäsi hienot komeat vaatteet ihan sinun silmiäsi varten laittautunut ja vatsa kurnii. Miksi vitussa et voisi ostaa sitä patonkia miehellesi?
Kai rakastat miestäsi? Paha puhua rakkaudesta jos puhutaan rahasta. Halveksin sinun kaltaisia naisia. Jos kyydin pummaaminen on paha niin onko parempi se että mies eristyy kotona kavereistaan ja syrjäytyy?
Sitäkö halutaan ettei mies saa edes käydä kaljalla kavereidensa kanssa? Moni mies kyllä kustantaa naisille naisten iltoihin tippirahat ja sun muut korvikkeet. Vaan teillä on sukupuoliroolit vieläkin päällä vaikka eletään 2016-lukua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jo on kylmäksi mennyt jos toinen jätetään kun on työtön.
Oletko koskaan ollut nälissäsi siksi että ei ole tarpeeksi rahaa ruokaan? Jos se on tilapäistä, sitä kestää. Mutta jos joutuu vuosikaudet elättämään työtöntä kumppania palkalla joka juuri riittää yhdelle, voi tulla mieleen että pelkällä rakkaudella ei elä kun vatsa kurnii.
Vierailija kirjoitti:
Eikä kovin moni nainen tunne houkutusta alkaa elättää, syöttää ja vaatettaa tällaista tapausta.
Juu-u. Tuet riittää kyllä ihan omiin ruokiin ja vaatteisiin mainiosti. Toi sun "ei kiinnosta alkaa elättämään" tarkoittaa sitä, ettei kiinnosta, koska miehellä ei ole tarpeeksi ja siten mies ei vähennä sun kuluja ja jätä sulle enemmän rahaa sun omiin huvituksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä rahan perässä tarvitse juosta. Mutta kuka nyt rupee elättämään toista jos työ ei kiinnosta.
Kyllä sä nyt juokset rahan perässä, jos sä vaadit mieheltä työssäkläyntiä tai vähintään työnhakua, että mies kelpaa. Ei tekosyyt faktoja muuksi muuta.
Sinä tuossa rahan perässä juokset, kun etsit naista sillä perusteella että nainen ei pakota työhön. Haluaisit elää naisen rahoilla kunnes löydät vielä rikkaamman (ja tyhmemmän) naisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä kovin moni nainen tunne houkutusta alkaa elättää, syöttää ja vaatettaa tällaista tapausta.
Juu-u. Tuet riittää kyllä ihan omiin ruokiin ja vaatteisiin mainiosti. Toi sun "ei kiinnosta alkaa elättämään" tarkoittaa sitä, ettei kiinnosta, koska miehellä ei ole tarpeeksi ja siten mies ei vähennä sun kuluja ja jätä sulle enemmän rahaa sun omiin huvituksiin.
Varmasti tukesi riittävät vaatteisiin ja ruokaan mainiosti, kun lasket että nainen maksaa asumisesi, tietokoneesi ja viinasi.
Vierailija kirjoitti:
Yllättävää että mies ei saa elää koti-isänä lapsiaan hoitaen vaikkapa 8-15 vuotta. Minä en ole koskaan pitänyt erityisesti työelämästä ja viihdyn paljon kotona. Onneksi löysin naisen joka suostuu elättämään minut vaikka en ihan joka päivä jaksa siivoilla tai täysipäiväisesti lasten kanssa touhuta. Annan lapsille kyllä tehtäviä kuten lattioiden putsaus rätillä tai lumihiutaleiden askartelu.
Ihan pienten lasten kanssa siivoaminen on silkkaa turhuutta. Iltapäivällä koko huusholli näyttää samalta perseeltä kuin aikaisemminkin. Hermot vain menee.
Minulla on tämän viikon ohjelmassa hankkia jouluruuat ja tehdä siivous. Hankaloitusta tulee siitä että vanhimmalla lapsella on alkanut joululoma ja hän ei oikein jaksa juosta kaupoissa enkä saa häntä mihinkään hoitoon. Onneksi meidän perheessä minun ei ole ikinä tarvinnut ottaa rahallista vastuuta oikein mistään. Olen seksilelu ja taloudenhoitaja, sekä helevetin hyvä pelaaja mitä tulee videopeleihin. Voisin pelata videopelejä päivät pitkät ja mussuttaa olutta sekä sipsejä :P nam nam. Olutta ja sipsejä nam nam.
Jos luet tekstisi, saatat ymmärtää miksi se ei ole yllättävää kovinkaan monen mielestä.
Vierailija kirjoitti:
Sinä tuossa rahan perässä juokset, kun etsit naista sillä perusteella että nainen ei pakota työhön.
Edelleenkän en vaadi naiselta työssäkäyntiä. Saa olla mun puolesta työtön jos haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä kovin moni nainen tunne houkutusta alkaa elättää, syöttää ja vaatettaa tällaista tapausta.
Juu-u. Tuet riittää kyllä ihan omiin ruokiin ja vaatteisiin mainiosti. Toi sun "ei kiinnosta alkaa elättämään" tarkoittaa sitä, ettei kiinnosta, koska miehellä ei ole tarpeeksi ja siten mies ei vähennä sun kuluja ja jätä sulle enemmän rahaa sun omiin huvituksiin.
Varmasti tukesi riittävät vaatteisiin ja ruokaan mainiosti, kun lasket että nainen maksaa asumisesi, tietokoneesi ja viinasi.
Tuet riittää nytkin ihan hyvin - miksi ne ei riittäisi suhteessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalla kokemuksellani, nyt kun olen päässyt suhteesta, jossa melkein kymmenen vuotta katselin elämäntapatyötöntä miestä, joka "menee töihin kun jotain itselle sopivaa osuu kohdalle", en todellakaan.
Eikä siis ongelmana ole edes se, että olisin elättänyt miehen kokonaan, vaan se, että mies pienen vuokraan osallistumisen jälkeen piti luonani olevaa leipää kaapissa, sähköä kämpässä ja vettä hanassa täysin itsestäänselvyytenä, ja esim. automatkat pummi aina minulta tai kavereilta ilmaiseksi (ei bensarahoista tai edes vaivanpalkasta tietoakaan). Ei edes tiedostanut elävänsä pummilla, vaikka asiasta puhuttiin, koska osallistuihan hän vuokran maksuun ja olimmehan parisuhteessa rakkaudesta, perkele. Eikä hän PAKOTTANUT minua ostamaan ja tekemään hyvää ruokaa eikä mitään muutakaan, joten ei myöskään ollut niistä mitään "velkaa". Eikä tietenkään voitu ikinä matkustella, suunnitella kylpyläviikonloppua yhdessä tms., ellen minä olisi ollut valmis maksamaan kaikkea.
Varoitan; vaikka suhde kuinka lähtisi rakkaudesta, niin noilla lähtökohdilla ("ei hae töitä ollenkaan, lähinnä reagoi, jos työkkäri joskus harvoin ilmoittaa työpaikasta.") se raha rupeaa hiertämään jossain kohtaa, ja mikään ei tapa romantiikkaa nopeammin kuin se, että toinen mulkoilee turhautuneena jokaista sähkölaskua tai huokailee ruokakaupan kassalla, kun ärsyttää maksaa eväitä kahdelle, muttei omalle rakkaalle kehtaa suoraan teipata jääkaapin oveen lappuakaan, että "minun ruuat, et syö!".
Mielenkiintoista on se että miehet ovat sietäneet tuota naisilta vuosisatoja ja nyt kun on mahdollista naisilta sietää samaa niin ei. Ette te siedä. Olette edelleen oman sukupuolenne orjia.
Jos mies keimailee sievänä ja on ostanut tililtäsi hienot komeat vaatteet ihan sinun silmiäsi varten laittautunut ja vatsa kurnii. Miksi vitussa et voisi ostaa sitä patonkia miehellesi?
Kai rakastat miestäsi? Paha puhua rakkaudesta jos puhutaan rahasta. Halveksin sinun kaltaisia naisia. Jos kyydin pummaaminen on paha niin onko parempi se että mies eristyy kotona kavereistaan ja syrjäytyy?
Sitäkö halutaan ettei mies saa edes käydä kaljalla kavereidensa kanssa? Moni mies kyllä kustantaa naisille naisten iltoihin tippirahat ja sun muut korvikkeet. Vaan teillä on sukupuoliroolit vieläkin päällä vaikka eletään 2016-lukua.
Lämpimäisiä oletuksia sinulla:
1. En koe olevani mitenkään "sukupuoleni orja" ihan vain siksi, että totean, etten halua olla aikuiselle miehelle äiti, joka ostaa ja tekee ruuat, hoitaa kotityöt ja hymyillen vielä maksaa sähkölaskutkin. Miehille on naisen elättäminen käynyt vuosisatoja varmaan juuri siksi, että miehen ei ole tarvinnut tehdä mitään MUUTA kuin tuoda rahaa taloon: kotityöt, ruuan laitto, lasten hoito, naisten hommia kaikki. Mutta kun asetelman kääntää toisinpäin, olettavat miehet silti, että edellä mainitut ovat naisten hommia, vaikka nainen olisi se, joka käy töissä.
2. Mies ei IKINÄ laittautunut minua varten. Miestenhän oletetaan toimivan ihan omalla karismallaan, naisethan niitä on joiden pitää "laittautua" erikseen. Ostaisin sen patongin, jos se a) jäisi siihen patonkiin ja b) sille saisi edes joskus jotain vastinetta.
3. Olet oikeassa, rahan kanssa on vaikea puhua rakkaudesta: jos toisen rahattomuus ja pummilla eläminen on jatkuvasti ongelma, niin rakkaus kuolee. Näin kävi meidänkin kohdalla. Siksi kyseessä on nyt ex-mies. Tunnustan aivan suoraan, että jouduin stressaamaan rahasta, koska mies ei stressannut ikinä mistään. Ei tehnyt suhteelle hyvää.
4. Kyydin pummaamiselle ainoa vaihtoehto ei ole eristäytyminen, älä ole marttyyri. Mies olisi voinut kulkea julkisilla, tai heittää edes vähän vaivanpalkkaa ainakin niille kavereilleen, jotka kyyditsivät häntä toistuvasti, vaan kun kärtti aina sen ilmaisen kyydin juuri siksi, että se oli ILMAINEN.
5. Mies KÄVI kaljalla/pelaamassa/whatever kavereiden kanssa. En minä siitä itkemään käynyt, päin vastoin. Oli hienoa nähdä toisen lähtevän välillä ulos kämpästä, ettei tullut sitä äsken uhkailemaasi erakoitumista. (En ole muuten ikinä törmännyt mieheen, joka kustantaisi NAISTEN ILTOIHIN "tippirahat sun muut korvikkeet"! En tasan ikinä! Silloin joissain tapauksissa ehkä, jos mies on tulossa rientoihin mukaan)
Työttömyys ei sinänsä häiritsisi minua jos ei elä minun siivellä ja on muutenkin järkevä raha-asioissaan. Se sen sijaan häiritsee, että hän ei edes yritä hakea töitä tai halua yrittää kouluttautua jollekin toiselle alalle jos omalta ei kerta kaikkiaan töitä löydy.