Lue keskustelun säännöt.
Jatkaisitko suhdetta työttömän miehen kanssa?
20.12.2015 |
Olen rakastunut mieheen, joka on työtön. Hän sai noin vuosi takaperin potkut töistä tuotannollisista ja taloudellisista syistä ennen kuin aloimme seurustella. Tutustuimme sattumalta, ennen kuin edes tiesin, että hän on työtön. Työttömyys ei ole tähän asti haitannut, mies ei siis mitenkään elä siivelläni. Olen myös itse pienipalkkainen ja teen vuorotyötä. Olemme voineet helpommin tavata aikatauluistani huolimatta, kun mies kerran ei tee päivisin mitään. Välillä kuitenkin rahan puute ärsyttää ja nyt on alkanut mietityttää se, mitä voin odottaa tulevaisuudelta miehen kanssa. Mies on ihan järkevä raha-asioissaan muuten. Nytkin elää tulojensa mukaan. Ongelma on se, että hän ei hae töitä ollenkaan, lähinnä reagoi, jos työkkäri joskus harvoin ilmoittaa työpaikasta.
Mitä tekisit asemassani?
Kommentit (356)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalla kokemuksellani, nyt kun olen päässyt suhteesta, jossa melkein kymmenen vuotta katselin elämäntapatyötöntä miestä, joka "menee töihin kun jotain itselle sopivaa osuu kohdalle", en todellakaan.
Eikä siis ongelmana ole edes se, että olisin elättänyt miehen kokonaan, vaan se, että mies pienen vuokraan osallistumisen jälkeen piti luonani olevaa leipää kaapissa, sähköä kämpässä ja vettä hanassa täysin itsestäänselvyytenä, ja esim. automatkat pummi aina minulta tai kavereilta ilmaiseksi (ei bensarahoista tai edes vaivanpalkasta tietoakaan). Ei edes tiedostanut elävänsä pummilla, vaikka asiasta puhuttiin, koska osallistuihan hän vuokran maksuun ja olimmehan parisuhteessa rakkaudesta, perkele. Eikä hän PAKOTTANUT minua ostamaan ja tekemään hyvää ruokaa eikä mitään muutakaan, joten ei myöskään ollut niistä mitään "velkaa". Eikä tietenkään voitu ikinä matkustella, suunnitella kylpyläviikonloppua yhdessä tms., ellen minä olisi ollut valmis maksamaan kaikkea.
Varoitan; vaikka suhde kuinka lähtisi rakkaudesta, niin noilla lähtökohdilla ("ei hae töitä ollenkaan, lähinnä reagoi, jos työkkäri joskus harvoin ilmoittaa työpaikasta.") se raha rupeaa hiertämään jossain kohtaa, ja mikään ei tapa romantiikkaa nopeammin kuin se, että toinen mulkoilee turhautuneena jokaista sähkölaskua tai huokailee ruokakaupan kassalla, kun ärsyttää maksaa eväitä kahdelle, muttei omalle rakkaalle kehtaa suoraan teipata jääkaapin oveen lappuakaan, että "minun ruuat, et syö!".
Aloit siis ahneuksissasi vaatimaan mieheltä työssäkäyntiä, koska miehellä ei ollut tarpeeksi rahaa ja nyt haukut miestä paskaksi kun se ei suostunutkaan sulle rahantekovälineeksi. Sen lisäksi viitsit vielä jauhaa paskaa "rakkaudesta".
On kohtuullista osallistua kuluihin - eihän aikuinen mies mikään lapsi ole!
Voiko nainen määritellä yksin elintason jota pitää tavoitella? Jos naiselle ei kelpaa miehen haluama elintaso niin ongelmahan ei ole mies vaan raha ja materiaali. Nainen ei kai usein voi rakastaa miestä joka ei aio nostaa elintasoa naisen vaatimalle tasolle...
Sinähän se itse vaadit naista hyväksymään sossuloisen elintason tai kustantamaan kaiken sen päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuules pikkuinen, naiset ovat kautta aikojen menettäneet terveytensä ja henkensäkin usein miesten takia, kantaakseen ja saadakseen heidän lapsiaa. Yhä edelleen nykypäivänä se on valitettavasti näin, nainen maksaa kehollaan ja terveydellään hinnan pariskunnan yhteisistä lapsista.
Naisilla on kyllä keskimäärin paljon suurempi hinku hankkia lapsia kuin mieheillä. Monesti miehellä riittäisi ne pari 10-vuotiasta lasta, mutta iltatähti tehdään kun nainen sitä useamman vuoden ajan vaatii.
Sekin valitus miehiltä "että en halunnut lapsia mutta kun akka vaati" on vastenmielistä lampaan määkinää. Pitäkää muna housussa sitten, sitten ei lapsiakaan tule. Tosimies ei tule "vahingossa" isäksi tai valita asiasta vuosia jälkeenpäin. Naurettavaa touhua.Kyllä miehet pääsevät Suomessa helpolla, ei voi mitään mutta siltä naisena tuntuu.
Kyllä meillä on kaksi kertaa vahingossa tullut. Ei sitä lasta koskaan yrittämällä ole yritetty. Tulee kun on tullakseen. Syntyvät rakkaudesta. Eivät suunnitellen.
Pisin aika kun vaimoni on minua elättänyt on 7 vuotta työttömänä, kun ei oman alan töitä löytynyt. Kaksi vuotta siitä kouluttauduin uudelle alalle. Enkä aina edes siivonnut tai tehnyt kotitöitä. Ihan kotona olin tai salilla kävin. Miksi ihmeessä pitää kärsiä jos on työtön?
Eihän se työttömän vika ole jos ei töitä löydy. Vaimoni tulojen takia en minä saanut mitään kun karenssiakin pukkasi. Silti selvittiin hyvin ja lapsikin oli jaloissa pyörimässä. Nyt on taas kolmen vuoden työttömyysputki päällä ja hyvin menee. Lapsia tuskin siunaantuu kun ikää on molemmilla jo päälle neljäkymmentä. Minä olen aina elänyt harrastukselleni. Käynyt lähinnä töissä rahoittaakseni harrastustani. Toki sitä voi harrastaa ilmaiseksikin mutta matkat ja lisenssit maksaa. Ikinä ei ole elääkseni tarvinnut töissä käydä, kun on sivistysvaltio jossa toimeentulo tuetaan. Onnesi vaimo on toiminut sponsorina ja ymmärtää intohimoni.
Kyllä tässä ketjussa ihan perää on. Aika moni tuntuisi olevan rahan ahne ämmä. Se on hyvä että kaikenlaisia ihmisiä löytyy. Muistakaa kuitenkin ettei se onni löydy siitä että on vatsa täynnä ja on hienoja vaatteita. Se onni löytyy hyvästä seksistä ja hyvästä kaljasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalla kokemuksellani, nyt kun olen päässyt suhteesta, jossa melkein kymmenen vuotta katselin elämäntapatyötöntä miestä, joka "menee töihin kun jotain itselle sopivaa osuu kohdalle", en todellakaan.
Eikä siis ongelmana ole edes se, että olisin elättänyt miehen kokonaan, vaan se, että mies pienen vuokraan osallistumisen jälkeen piti luonani olevaa leipää kaapissa, sähköä kämpässä ja vettä hanassa täysin itsestäänselvyytenä, ja esim. automatkat pummi aina minulta tai kavereilta ilmaiseksi (ei bensarahoista tai edes vaivanpalkasta tietoakaan). Ei edes tiedostanut elävänsä pummilla, vaikka asiasta puhuttiin, koska osallistuihan hän vuokran maksuun ja olimmehan parisuhteessa rakkaudesta, perkele. Eikä hän PAKOTTANUT minua ostamaan ja tekemään hyvää ruokaa eikä mitään muutakaan, joten ei myöskään ollut niistä mitään "velkaa". Eikä tietenkään voitu ikinä matkustella, suunnitella kylpyläviikonloppua yhdessä tms., ellen minä olisi ollut valmis maksamaan kaikkea.
Varoitan; vaikka suhde kuinka lähtisi rakkaudesta, niin noilla lähtökohdilla ("ei hae töitä ollenkaan, lähinnä reagoi, jos työkkäri joskus harvoin ilmoittaa työpaikasta.") se raha rupeaa hiertämään jossain kohtaa, ja mikään ei tapa romantiikkaa nopeammin kuin se, että toinen mulkoilee turhautuneena jokaista sähkölaskua tai huokailee ruokakaupan kassalla, kun ärsyttää maksaa eväitä kahdelle, muttei omalle rakkaalle kehtaa suoraan teipata jääkaapin oveen lappuakaan, että "minun ruuat, et syö!".
Mielenkiintoista on se että miehet ovat sietäneet tuota naisilta vuosisatoja ja nyt kun on mahdollista naisilta sietää samaa niin ei. Ette te siedä. Olette edelleen oman sukupuolenne orjia.
Jos mies keimailee sievänä ja on ostanut tililtäsi hienot komeat vaatteet ihan sinun silmiäsi varten laittautunut ja vatsa kurnii. Miksi vitussa et voisi ostaa sitä patonkia miehellesi?
Kai rakastat miestäsi? Paha puhua rakkaudesta jos puhutaan rahasta. Halveksin sinun kaltaisia naisia. Jos kyydin pummaaminen on paha niin onko parempi se että mies eristyy kotona kavereistaan ja syrjäytyy?
Sitäkö halutaan ettei mies saa edes käydä kaljalla kavereidensa kanssa? Moni mies kyllä kustantaa naisille naisten iltoihin tippirahat ja sun muut korvikkeet. Vaan teillä on sukupuoliroolit vieläkin päällä vaikka eletään 2016-lukua.
Naiset eivät ole saaneet tehdä kodin ulkopuolella historian näkökulmasta kovin pitkää aikaa. Ja usein miehet esteenä ennakkoluuloineen. Olisikohan pieni historian kertaus paikallaan?
Mikä on nykyisten älykkäiden naisten tekosyy sille ettei kustanneta miehelle edes kahvia kahvilassa jne. vaikka olisi kuinka täydellinen mies, mutta ei ole rahaa? :)
Itse käyn töissä, mutta ketjun naisten perustelut eivät ole kovin vakuuttavia miksi miesten tulisi antaa köyhälle puolisolleen rahaa, mutta naisten ei.
Kuules pikkuinen, naiset ovat kautta aikojen menettäneet terveytensä ja henkensäkin usein miesten takia, kantaakseen ja saadakseen heidän lapsiaa. Yhä edelleen nykypäivänä se on valitettavasti näin, nainen maksaa kehollaan ja terveydellään hinnan pariskunnan yhteisistä lapsista. Meillä mies vaatimalla vaati yhteisen lapsen, ja terveydellisistä syistä jouduin olemaan kuukausia sairaslomalla ennen syntymää, ja myös sen jälkeen yllättävien komplikaatioiden takia. En edes jaksa kerrata tässä ensimmäisten vuosien kaaosta, ja sitä että minä, nainen, heräsin öisin ruokkimaan ja hoitaamaan lasta, jotta mies saa mennä pirteänä töihin. Näin se on yhä edelleen, vaikka mielelläni vastuuta miehelle sysään, ei hän sitä kotona ole valmis ottamaan. Tekee jatko-opintojaan työn ohella ja minä vastaan kodista. Jos tässä tilanteessa hän kertaakaan naukuu kuten sinä, "rahan antamisesta", saa tulla illalla tyhjään, sotkuiseen kotiin.
Kyllä ottaa päähän tämä suomimiesten akkamaisuus ja naukuminen, hei menkää miehistymään etelä-Eurooppaan tai keski- Eurooppaan, jossa mies on ylpeä kun saa huolehtia naisestaan/perheestään.Tosiasia on, ettei kukaan nainen, niin kauan kun lisääntyminen tapahtuu kuten nykyään, halua akkamaista miestä jota saa raahata perässään.
Miehesi siis pakotti sinut raskaaksi? Raiskasi jopa? Uhriudutko paljonkin sukuelimesi perusteella paljonkin? Raskaus ei ole koskaan ollut eikä ole sairaus. Nisäkkäälle on luonnollista olla raskaana ja synnyttää, siitä ei erityistä palkintoa tarvitse saada.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuules pikkuinen, naiset ovat kautta aikojen menettäneet terveytensä ja henkensäkin usein miesten takia, kantaakseen ja saadakseen heidän lapsiaa. Yhä edelleen nykypäivänä se on valitettavasti näin, nainen maksaa kehollaan ja terveydellään hinnan pariskunnan yhteisistä lapsista.
Naisilla on kyllä keskimäärin paljon suurempi hinku hankkia lapsia kuin mieheillä. Monesti miehellä riittäisi ne pari 10-vuotiasta lasta, mutta iltatähti tehdään kun nainen sitä useamman vuoden ajan vaatii.
Sekin valitus miehiltä "että en halunnut lapsia mutta kun akka vaati" on vastenmielistä lampaan määkinää. Pitäkää muna housussa sitten, sitten ei lapsiakaan tule. Tosimies ei tule "vahingossa" isäksi tai valita asiasta vuosia jälkeenpäin. Naurettavaa touhua.Kyllä miehet pääsevät Suomessa helpolla, ei voi mitään mutta siltä naisena tuntuu.
Tosinainen tulee vahingossa raskaaksi ja määkyy siitä jälkikäteen kuten sinä teet?
Eipä yllättä, akka senkun koittaa sheimata miehiä kuin kovinkin miesvihaaja vaikka itse tässä on tyhmä säälittävä lammas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalla kokemuksellani, nyt kun olen päässyt suhteesta, jossa melkein kymmenen vuotta katselin elämäntapatyötöntä miestä, joka "menee töihin kun jotain itselle sopivaa osuu kohdalle", en todellakaan.
Eikä siis ongelmana ole edes se, että olisin elättänyt miehen kokonaan, vaan se, että mies pienen vuokraan osallistumisen jälkeen piti luonani olevaa leipää kaapissa, sähköä kämpässä ja vettä hanassa täysin itsestäänselvyytenä, ja esim. automatkat pummi aina minulta tai kavereilta ilmaiseksi (ei bensarahoista tai edes vaivanpalkasta tietoakaan). Ei edes tiedostanut elävänsä pummilla, vaikka asiasta puhuttiin, koska osallistuihan hän vuokran maksuun ja olimmehan parisuhteessa rakkaudesta, perkele. Eikä hän PAKOTTANUT minua ostamaan ja tekemään hyvää ruokaa eikä mitään muutakaan, joten ei myöskään ollut niistä mitään "velkaa". Eikä tietenkään voitu ikinä matkustella, suunnitella kylpyläviikonloppua yhdessä tms., ellen minä olisi ollut valmis maksamaan kaikkea.
Varoitan; vaikka suhde kuinka lähtisi rakkaudesta, niin noilla lähtökohdilla ("ei hae töitä ollenkaan, lähinnä reagoi, jos työkkäri joskus harvoin ilmoittaa työpaikasta.") se raha rupeaa hiertämään jossain kohtaa, ja mikään ei tapa romantiikkaa nopeammin kuin se, että toinen mulkoilee turhautuneena jokaista sähkölaskua tai huokailee ruokakaupan kassalla, kun ärsyttää maksaa eväitä kahdelle, muttei omalle rakkaalle kehtaa suoraan teipata jääkaapin oveen lappuakaan, että "minun ruuat, et syö!".
Aloit siis ahneuksissasi vaatimaan mieheltä työssäkäyntiä, koska miehellä ei ollut tarpeeksi rahaa ja nyt haukut miestä paskaksi kun se ei suostunutkaan sulle rahantekovälineeksi. Sen lisäksi viitsit vielä jauhaa paskaa "rakkaudesta".
On kohtuullista osallistua kuluihin - eihän aikuinen mies mikään lapsi ole!
Voiko nainen määritellä yksin elintason jota pitää tavoitella? Jos naiselle ei kelpaa miehen haluama elintaso niin ongelmahan ei ole mies vaan raha ja materiaali. Nainen ei kai usein voi rakastaa miestä joka ei aio nostaa elintasoa naisen vaatimalle tasolle...
Mikähän tämä "elintasosi " mahtaa olla 😀? Ja pääkysymys lienee edelleenkin se pitääkö työtävieroksuvaa elättää vai ei? Mielestäni ehdottomasti ei.
Olet varmasti sitä mieltä, että usean lapsen YH-äitin on syytä mennä mihin tahansa töihin eikä olla töitä vieroksuva? Vai onko naisilla etuoikeus loisia kunhan porsii vaan lapsia ja imee rahaa niiden avulla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nainen ei kai usein voi rakastaa miestä joka ei aio nostaa elintasoa naisen vaatimalle tasolle...
Noinhan se tuntuu menevän. Naisten valitus miesten pinnallisuudesta ja tuneettomuudesta onkin vähän huvittavaa, kun oma sydän käy kuin hedelmäpeli; toimii niin kauan kun rahat riittää.
Vierailija kirjoitti:
Sinähän se itse vaadit naista hyväksymään sossuloisen elintason tai kustantamaan kaiken sen päälle.
Nainenhan sitä yleensä vaatii miestä tekemään sitä ja tätä, että pystyy kustantamaan kaikkea sellaistakin, jota mies ei koe tarvitsevansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinähän se itse vaadit naista hyväksymään sossuloisen elintason tai kustantamaan kaiken sen päälle.
Nainenhan sitä yleensä vaatii miestä tekemään sitä ja tätä, että pystyy kustantamaan kaikkea sellaistakin, jota mies ei koe tarvitsevansa.
Niin kuin mitä?
Meillä mies halusi veneen, niinpä hän säästi, että sai sen. Autorahatkin hän säästi. Yhdessä päätettiin, missä ja miten haluamme asua, sitä varten otettiin yhdessä asuntolaina. Mies haikailee kesämökin perään, mutta hän saa ihan itse hankkia rahat siihen, minua ei mökkielämä kiinnosta. Kumpi tässä käyttää hyväksi kumpaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinähän se itse vaadit naista hyväksymään sossuloisen elintason tai kustantamaan kaiken sen päälle.
Nainenhan sitä yleensä vaatii miestä tekemään sitä ja tätä, että pystyy kustantamaan kaikkea sellaistakin, jota mies ei koe tarvitsevansa.
Niin kuin mitä?
Meillä mies halusi veneen, niinpä hän säästi, että sai sen. Autorahatkin hän säästi. Yhdessä päätettiin, missä ja miten haluamme asua, sitä varten otettiin yhdessä asuntolaina. Mies haikailee kesämökin perään, mutta hän saa ihan itse hankkia rahat siihen, minua ei mökkielämä kiinnosta. Kumpi tässä käyttää hyväksi kumpaa?
Et varmaan yhtään tarvitse tai halunnut autoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Jos hän kuitenkin hakisi joka päivä töitä, niin harkitsin seurustelua. Missään tapauksessa en kuitenkaan kustantaisi hänen elämäänsä.
Lisäksi miehellä pitäisi olla älliä päässä.
"every action has an equal and opposite reaction" -Isaac Newton.
Tätä eivät tunnu naiset ymmärtävän kun valittavat paskoista miehistä, jotka eivät mene käskystä töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinähän se itse vaadit naista hyväksymään sossuloisen elintason tai kustantamaan kaiken sen päälle.
Nainenhan sitä yleensä vaatii miestä tekemään sitä ja tätä, että pystyy kustantamaan kaikkea sellaistakin, jota mies ei koe tarvitsevansa.
Niin kuin mitä?
Meillä mies halusi veneen, niinpä hän säästi, että sai sen. Autorahatkin hän säästi. Yhdessä päätettiin, missä ja miten haluamme asua, sitä varten otettiin yhdessä asuntolaina. Mies haikailee kesämökin perään, mutta hän saa ihan itse hankkia rahat siihen, minua ei mökkielämä kiinnosta. Kumpi tässä käyttää hyväksi kumpaa?
Jos se toimisi noin molemmin päin. Mies kun haluaa jotain, mies säästää omista rahoistaan. Nainen kun halua jotain, se on sitten miehen tehtävä mennä töihin ja kituutella, pihistellä, että nainen saa haluamansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinähän se itse vaadit naista hyväksymään sossuloisen elintason tai kustantamaan kaiken sen päälle.
Nainenhan sitä yleensä vaatii miestä tekemään sitä ja tätä, että pystyy kustantamaan kaikkea sellaistakin, jota mies ei koe tarvitsevansa.
Niin kuin mitä?
Meillä mies halusi veneen, niinpä hän säästi, että sai sen. Autorahatkin hän säästi. Yhdessä päätettiin, missä ja miten haluamme asua, sitä varten otettiin yhdessä asuntolaina. Mies haikailee kesämökin perään, mutta hän saa ihan itse hankkia rahat siihen, minua ei mökkielämä kiinnosta. Kumpi tässä käyttää hyväksi kumpaa?
Jos se toimisi noin molemmin päin. Mies kun haluaa jotain, mies säästää omista rahoistaan. Nainen kun halua jotain, se on sitten miehen tehtävä mennä töihin ja kituutella, pihistellä, että nainen saa haluamansa.
Oletko koskaan ollut oikeassa parisuhteessa tai edes seurannut sellaista lähietäisyydeltä? Kuulostaa siltä että sinulla ei ole kunnollista käsitystä siitä miten kaksi aikuista ihmistä toimii arkielämässä. Jos joskus pääset vakituiseen suhteeseen naisen kanssa niin kannattaa unohtaa kaikki mitä olet oppinut erinäisiltä sivustoilta ja tv-sarjoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalla kokemuksellani, nyt kun olen päässyt suhteesta, jossa melkein kymmenen vuotta katselin elämäntapatyötöntä miestä, joka "menee töihin kun jotain itselle sopivaa osuu kohdalle", en todellakaan.
Eikä siis ongelmana ole edes se, että olisin elättänyt miehen kokonaan, vaan se, että mies pienen vuokraan osallistumisen jälkeen piti luonani olevaa leipää kaapissa, sähköä kämpässä ja vettä hanassa täysin itsestäänselvyytenä, ja esim. automatkat pummi aina minulta tai kavereilta ilmaiseksi (ei bensarahoista tai edes vaivanpalkasta tietoakaan). Ei edes tiedostanut elävänsä pummilla, vaikka asiasta puhuttiin, koska osallistuihan hän vuokran maksuun ja olimmehan parisuhteessa rakkaudesta, perkele. Eikä hän PAKOTTANUT minua ostamaan ja tekemään hyvää ruokaa eikä mitään muutakaan, joten ei myöskään ollut niistä mitään "velkaa". Eikä tietenkään voitu ikinä matkustella, suunnitella kylpyläviikonloppua yhdessä tms., ellen minä olisi ollut valmis maksamaan kaikkea.
Varoitan; vaikka suhde kuinka lähtisi rakkaudesta, niin noilla lähtökohdilla ("ei hae töitä ollenkaan, lähinnä reagoi, jos työkkäri joskus harvoin ilmoittaa työpaikasta.") se raha rupeaa hiertämään jossain kohtaa, ja mikään ei tapa romantiikkaa nopeammin kuin se, että toinen mulkoilee turhautuneena jokaista sähkölaskua tai huokailee ruokakaupan kassalla, kun ärsyttää maksaa eväitä kahdelle, muttei omalle rakkaalle kehtaa suoraan teipata jääkaapin oveen lappuakaan, että "minun ruuat, et syö!".
Aloit siis ahneuksissasi vaatimaan mieheltä työssäkäyntiä, koska miehellä ei ollut tarpeeksi rahaa ja nyt haukut miestä paskaksi kun se ei suostunutkaan sulle rahantekovälineeksi. Sen lisäksi viitsit vielä jauhaa paskaa "rakkaudesta".
On kohtuullista osallistua kuluihin - eihän aikuinen mies mikään lapsi ole!
Voiko nainen määritellä yksin elintason jota pitää tavoitella? Jos naiselle ei kelpaa miehen haluama elintaso niin ongelmahan ei ole mies vaan raha ja materiaali. Nainen ei kai usein voi rakastaa miestä joka ei aio nostaa elintasoa naisen vaatimalle tasolle...
Mikähän tämä "elintasosi " mahtaa olla 😀? Ja pääkysymys lienee edelleenkin se pitääkö työtävieroksuvaa elättää vai ei? Mielestäni ehdottomasti ei.
Olet varmasti sitä mieltä, että usean lapsen YH-äitin on syytä mennä mihin tahansa töihin eikä olla töitä vieroksuva? Vai onko naisilla etuoikeus loisia kunhan porsii vaan lapsia ja imee rahaa niiden avulla?
Mitenköhän toi yksinhuoltajuus tähän liittyy? Palstakysymyshän koskee siipiveikkoja! Yksinhuoltajia arvostan, vastuuttomat luuseripukit kun ei hoida vastuutaan: jättävät naisen tai miehen vittumaiseen rakoon... Ja toisten arvostelevien silmien alle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinähän se itse vaadit naista hyväksymään sossuloisen elintason tai kustantamaan kaiken sen päälle.
Nainenhan sitä yleensä vaatii miestä tekemään sitä ja tätä, että pystyy kustantamaan kaikkea sellaistakin, jota mies ei koe tarvitsevansa.
Niin kuin mitä?
Meillä mies halusi veneen, niinpä hän säästi, että sai sen. Autorahatkin hän säästi. Yhdessä päätettiin, missä ja miten haluamme asua, sitä varten otettiin yhdessä asuntolaina. Mies haikailee kesämökin perään, mutta hän saa ihan itse hankkia rahat siihen, minua ei mökkielämä kiinnosta. Kumpi tässä käyttää hyväksi kumpaa?
Et varmaan yhtään tarvitse tai halunnut autoa?
No, lopulta tarvitsin, joten ostin oman. Aiemmin käytin julkisia työmatkoihin, muuten osallistuin osaltani miehen auton bensa- ja vakuutusmaksuihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinähän se itse vaadit naista hyväksymään sossuloisen elintason tai kustantamaan kaiken sen päälle.
Nainenhan sitä yleensä vaatii miestä tekemään sitä ja tätä, että pystyy kustantamaan kaikkea sellaistakin, jota mies ei koe tarvitsevansa.
Niin kuin mitä?
Meillä mies halusi veneen, niinpä hän säästi, että sai sen. Autorahatkin hän säästi. Yhdessä päätettiin, missä ja miten haluamme asua, sitä varten otettiin yhdessä asuntolaina. Mies haikailee kesämökin perään, mutta hän saa ihan itse hankkia rahat siihen, minua ei mökkielämä kiinnosta. Kumpi tässä käyttää hyväksi kumpaa?
Jos se toimisi noin molemmin päin. Mies kun haluaa jotain, mies säästää omista rahoistaan. Nainen kun halua jotain, se on sitten miehen tehtävä mennä töihin ja kituutella, pihistellä, että nainen saa haluamansa.
Alkaa noi sun selittelyt olla yhtä ja samaa tuubaa. Oman autoni olen ostanut itse tienaamillani rahoilla. Yhteinen asunto maksettiin yhdessä. Mies haluaa mökin, minä en, joten siihen en halua ottaa lainaa eikä mies pysty yksin sitä hankkimaan. Minä voisin asua omakotitalossa, mies ei, joten tässä asutaan, kun en yksin pysty sitä hankkimaan. Mies käy töissä ja tarpeen mukaan pihistelee, että saa haluamansa.
Kyllä tämä yhdessä asuminen tulee sekä minulle että miehelle halvemmaksi kuin kahden asunnon ylläpitäminen. Itse kyllä taitaisin päästä halvemmalla, kun ruokamenot ja ainakin sähkönkulutus laskisi huomattavasti. Rakastan miestäni, joten asumme jatkossakin saman katon alla.
Vierailija kirjoitti:
Oletko koskaan ollut oikeassa parisuhteessa tai edes seurannut sellaista lähietäisyydeltä?
Mikä on sen parisuhteen määritelmä? Muutama suhde on estänyt about puoli vuota, mutta molemmat kusivat siihen, että nainen alkoi ahneuksissaan vaatimaan työnhakua ja työn vastaanottamista. Sen lisäksi on ollut lyhyempiä säätöjä, jotka ovat loppuneet lyhyeen kun nainen tajusi, että ihan oikeasti hae töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinähän se itse vaadit naista hyväksymään sossuloisen elintason tai kustantamaan kaiken sen päälle.
Nainenhan sitä yleensä vaatii miestä tekemään sitä ja tätä, että pystyy kustantamaan kaikkea sellaistakin, jota mies ei koe tarvitsevansa.
Niin kuin mitä?
Meillä mies halusi veneen, niinpä hän säästi, että sai sen. Autorahatkin hän säästi. Yhdessä päätettiin, missä ja miten haluamme asua, sitä varten otettiin yhdessä asuntolaina. Mies haikailee kesämökin perään, mutta hän saa ihan itse hankkia rahat siihen, minua ei mökkielämä kiinnosta. Kumpi tässä käyttää hyväksi kumpaa?
Jos se toimisi noin molemmin päin. Mies kun haluaa jotain, mies säästää omista rahoistaan. Nainen kun halua jotain, se on sitten miehen tehtävä mennä töihin ja kituutella, pihistellä, että nainen saa haluamansa.
Alkaa noi sun selittelyt olla yhtä ja samaa tuubaa. Oman autoni olen ostanut itse tienaamillani rahoilla. Yhteinen asunto maksettiin yhdessä. Mies haluaa mökin, minä en, joten siihen en halua ottaa lainaa eikä mies pysty yksin sitä hankkimaan. Minä voisin asua omakotitalossa, mies ei, joten tässä asutaan, kun en yksin pysty sitä hankkimaan. Mies käy töissä ja tarpeen mukaan pihistelee, että saa haluamansa.
Kyllä tämä yhdessä asuminen tulee sekä minulle että miehelle halvemmaksi kuin kahden asunnon ylläpitäminen. Itse kyllä taitaisin päästä halvemmalla, kun ruokamenot ja ainakin sähkönkulutus laskisi huomattavasti. Rakastan miestäni, joten asumme jatkossakin saman katon alla.
Opi lukemaan. Sunhan tapauksessa nimenomaan mies yrittää itse maksaa haluansa eikä yritä pakottaa usa maksamaan niitä. Nainen taas yleensä yrittää saada miehenstä maksajan, jonka avulla saa sitten kaikkea kivaa ylimääräistä.
Vierailija kirjoitti:
Jos joskus pääset vakituiseen suhteeseen naisen kanssa niin kannattaa unohtaa kaikki mitä olet oppinut erinäisiltä sivustoilta ja tv-sarjoista.
Kannattaa siis unohtaa palstan av-akkkojen oppi, jossa miehen arvo lasketaan työssä ja rahassa?
Mikähän tämä "elintasosi " mahtaa olla 😀? Ja pääkysymys lienee edelleenkin se pitääkö työtävieroksuvaa elättää vai ei? Mielestäni ehdottomasti ei.