Naapurin äiti oli paljastanut 5- vuotiaallemme ettei hammaskeijua ole, itse uskovainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsella on oikeus elää lapsen maailmassa. Aikuisten elämänkatsomukset ja vakaumukset liittyvät aikuisten maailmaan samoin kun politiikka ym. Niitä ei aleta lapsille tuputtamaan.

Minun lapseni elää lapsen maailmassa (missä muualla hän eläisi?). Hänelle ei kuitenkaan ole koskaan valehdeltu, että Joulupukki, Hammaskeiju tai Pääsiäispupu olevat olemassa. Hänen lapsen maailmaansa ne eivät kuulu. Olen aina selittänyt hänelle, että se on sellainen satu jota jotkut aikuiset leikkivät lasten kanssa joulun aikaan tms. 

Jotkut aikuiset kylläkin yrittävät tuputtaa niitä hänen maailmaansa ja lepertelevät kaikenlaista onko Pukki tuonut kivoja lahjoja. Lapseni pitää niitä aikuisia jotenkin vähän tyhminä. 

Sinun kannattaa vaan hyväksyä se, että lastenkin maailmat ovat keskenään erilaisia. Minä en rupea minkään lapsen kanssa leikkimään Joulupukki-satua, kun en sitä omanikaan kanssa ole leikkinyt. Miltä sekin näyttäisi, jos rupeaisin lapseni läsnäollessa selittämään jollekin ulkopuoliselle lapselle että Joulupukki on olemassa? Hullulta hänestä varmaankin.

Kukin voi ihan vapaasti leikkiä Joulupukki-satua lapsensa kanssa, jos niin haluaa. Kukaan ei kuitenkaan voi velvoittaa ketään muuta leikkimään sitä leikkiä. Sen nyt pitäisi olla jokaiselle ilmiselvää.

Todellakin lasten maailmat ovat keskenään erilaisia ja niin pitää ollakin. Ei ole sinun tehtäväsi määritellä muille lapsille, että mikä on totta ja mikä ei koska lapsella ei ole vielä kykyä arvioida tätä asiaa. Sen sijaan lapsille tulee opettaa, että on erilaisia näkemyksiä maailmasta.

Minulle ei ole koskaan lapsena opetettu joulupukista, koska ole kristitystä perheestä. Siitä huolimatta esim päiväkodissa vieraili joulupukki, joka toi lapsille lahjoja ja itse olin yhtä lailla muiden lasten kanssa tässä leikissä mukana. Tässä ei ollut minun kohdallani minkäänlaista ristiriitaa, koska eihän raamattu kiellä joulupukin olemassa oloa tai hammaskeijua.

Lapsi ei aikuisen tavalla erottele mielikuvismaailmaa ja todellisuutta toisistaan. Esim. televisio-ohjelmat voivat olla lapsille "täyttä totta" vaikka aikuinen ei erikseen niin vakuuttaisikaan. Vasta kasvaessaan lapsi oppii jäsentelemään näitä asioita.

Mikähän siinä on niin vaikeaa käsittää, että sinä saat leikkiä Joulupukki-satua lastesi kanssa, jos niin haluat mutta ei ole sinun asiasi määrittää että muidenkin pitää tehdä sellaista. Se on aivan hupsu vaatimus, huomioiden jopa sen kuinka monikulttuuriseksi maamme on muuttunut. Onkohan se jäänyt sinulta huomaamatta, kun kuvittelet että Joulupukki nykyään kuuluu jokaisen lapsen maailmankuvaan kuin itsestään selvyytenä?

Minä määrittelen totuuden sellaisena kuin sen ymmärrän ihan kenelle tahansa. Olisi aika kummallinen ajatus vaatia minua osallistumaan johonkin satuleikkiin muiden lasten kanssa, kun en sellaista harrasta omanikaan kanssa.

Oman lapsesi voit kasvattaa kuten haluat, mutta vieraille lapsille sinun ei tarvitse mennä opettamaan, että joulupukkia tai hammaskeijua ei ole olemassa. Mikä tässä on sinulle niin vaikea käsittää?

Sinun ei tarvitse vieraille lapsille sanoa joulupukista tai hammaskeijusta sanaakaan. Jos lapsi itse näistä puhuu, sinun ei tarvitse omaa mielipidettäsi alkaa toitottamaan. Jos lapsi sanoo saaneensa hammaskeijulta euron, sinä voit sanoa että sehän mukavaa. Sama koskee joulupukin tuomisia. Käsitätkö tämän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsella on oikeus elää lapsen maailmassa. Aikuisten elämänkatsomukset ja vakaumukset liittyvät aikuisten maailmaan samoin kun politiikka ym. Niitä ei aleta lapsille tuputtamaan.

Minun lapseni elää lapsen maailmassa (missä muualla hän eläisi?). Hänelle ei kuitenkaan ole koskaan valehdeltu, että Joulupukki, Hammaskeiju tai Pääsiäispupu olevat olemassa. Hänen lapsen maailmaansa ne eivät kuulu. Olen aina selittänyt hänelle, että se on sellainen satu jota jotkut aikuiset leikkivät lasten kanssa joulun aikaan tms. 

Jotkut aikuiset kylläkin yrittävät tuputtaa niitä hänen maailmaansa ja lepertelevät kaikenlaista onko Pukki tuonut kivoja lahjoja. Lapseni pitää niitä aikuisia jotenkin vähän tyhminä. 

Sinun kannattaa vaan hyväksyä se, että lastenkin maailmat ovat keskenään erilaisia. Minä en rupea minkään lapsen kanssa leikkimään Joulupukki-satua, kun en sitä omanikaan kanssa ole leikkinyt. Miltä sekin näyttäisi, jos rupeaisin lapseni läsnäollessa selittämään jollekin ulkopuoliselle lapselle että Joulupukki on olemassa? Hullulta hänestä varmaankin.

Kukin voi ihan vapaasti leikkiä Joulupukki-satua lapsensa kanssa, jos niin haluaa. Kukaan ei kuitenkaan voi velvoittaa ketään muuta leikkimään sitä leikkiä. Sen nyt pitäisi olla jokaiselle ilmiselvää.

Todellakin lasten maailmat ovat keskenään erilaisia ja niin pitää ollakin. Ei ole sinun tehtäväsi määritellä muille lapsille, että mikä on totta ja mikä ei koska lapsella ei ole vielä kykyä arvioida tätä asiaa. Sen sijaan lapsille tulee opettaa, että on erilaisia näkemyksiä maailmasta.

Minulle ei ole koskaan lapsena opetettu joulupukista, koska ole kristitystä perheestä. Siitä huolimatta esim päiväkodissa vieraili joulupukki, joka toi lapsille lahjoja ja itse olin yhtä lailla muiden lasten kanssa tässä leikissä mukana. Tässä ei ollut minun kohdallani minkäänlaista ristiriitaa, koska eihän raamattu kiellä joulupukin olemassa oloa tai hammaskeijua.

Lapsi ei aikuisen tavalla erottele mielikuvismaailmaa ja todellisuutta toisistaan. Esim. televisio-ohjelmat voivat olla lapsille "täyttä totta" vaikka aikuinen ei erikseen niin vakuuttaisikaan. Vasta kasvaessaan lapsi oppii jäsentelemään näitä asioita.

Mikähän siinä on niin vaikeaa käsittää, että sinä saat leikkiä Joulupukki-satua lastesi kanssa, jos niin haluat mutta ei ole sinun asiasi määrittää että muidenkin pitää tehdä sellaista. Se on aivan hupsu vaatimus, huomioiden jopa sen kuinka monikulttuuriseksi maamme on muuttunut. Onkohan se jäänyt sinulta huomaamatta, kun kuvittelet että Joulupukki nykyään kuuluu jokaisen lapsen maailmankuvaan kuin itsestään selvyytenä?

Minä määrittelen totuuden sellaisena kuin sen ymmärrän ihan kenelle tahansa. Olisi aika kummallinen ajatus vaatia minua osallistumaan johonkin satuleikkiin muiden lasten kanssa, kun en sellaista harrasta omanikaan kanssa.

Oman lapsesi voit kasvattaa kuten haluat, mutta vieraille lapsille sinun ei tarvitse mennä opettamaan, että joulupukkia tai hammaskeijua ei ole olemassa. Mikä tässä on sinulle niin vaikea käsittää?

Sinun ei tarvitse vieraille lapsille sanoa joulupukista tai hammaskeijusta sanaakaan. Jos lapsi itse näistä puhuu, sinun ei tarvitse omaa mielipidettäsi alkaa toitottamaan. Jos lapsi sanoo saaneensa hammaskeijulta euron, sinä voit sanoa että sehän mukavaa. Sama koskee joulupukin tuomisia. Käsitätkö tämän?

En käsitä. Miksi sinun on niin vaikeaa käsittää,

1) että sinä et voi määrätä mitä minä sanon Joulupukista kenellekään? Kukaan ei voi edellyttää kenenkään toisen osallistuvan mihinkään satuun. Niin kauan, kun en puhu lapsellesi mitään laittomuuksia et voi asialle mitään. 

2) että yhteiskunta on moniarvoinen ja monikulttuurinen, etkä voi olettaa että minkään lapsen elämään kuuluu Joulupukki? Sinä edustat jotain poistuvaa yhtenäiskulttuurin maailmaa. Sinun olisi hyvä jo nyt ymmärtää, että se tuntemasi maailma on loppumassa.

3) että se voi olla minun lapseni siellä tarhassa, joka kertoo ap:n lapselle että Hammaskeijua, Joulupukkia tai Pääsiäispupua ei ole olemassakaan? Mitä tekisit siinä tapauksessa, että minun lapseni pilaa sinun lapsesi uskon, koska minä en ole koskaan leikkinyt hänen kanssaan Joulupukki-leikkiä? Yritätkö saada minun lapseni pois sinun lapsesi elämästä? Yritätkö siirrättää hänet johonkin toiseen tarhaan, tai vähintäänkin eri ryhmään?

Sinä nyt et vaan voi kontrolloida sitä leikkivätkö muut samoja satuleikkejä kuin sinä. Sinulla ei edes ole oikeutta olettaa, että kenenkään muun elämään Joulupukki jotenkin kuuluu. Maailma on muuttunut Martta Wendelinin ajoista. Koeta kestää, koska muuta et voi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsella on oikeus elää lapsen maailmassa. Aikuisten elämänkatsomukset ja vakaumukset liittyvät aikuisten maailmaan samoin kun politiikka ym. Niitä ei aleta lapsille tuputtamaan.

Minun lapseni elää lapsen maailmassa (missä muualla hän eläisi?). Hänelle ei kuitenkaan ole koskaan valehdeltu, että Joulupukki, Hammaskeiju tai Pääsiäispupu olevat olemassa. Hänen lapsen maailmaansa ne eivät kuulu. Olen aina selittänyt hänelle, että se on sellainen satu jota jotkut aikuiset leikkivät lasten kanssa joulun aikaan tms. 

Jotkut aikuiset kylläkin yrittävät tuputtaa niitä hänen maailmaansa ja lepertelevät kaikenlaista onko Pukki tuonut kivoja lahjoja. Lapseni pitää niitä aikuisia jotenkin vähän tyhminä. 

Sinun kannattaa vaan hyväksyä se, että lastenkin maailmat ovat keskenään erilaisia. Minä en rupea minkään lapsen kanssa leikkimään Joulupukki-satua, kun en sitä omanikaan kanssa ole leikkinyt. Miltä sekin näyttäisi, jos rupeaisin lapseni läsnäollessa selittämään jollekin ulkopuoliselle lapselle että Joulupukki on olemassa? Hullulta hänestä varmaankin.

Kukin voi ihan vapaasti leikkiä Joulupukki-satua lapsensa kanssa, jos niin haluaa. Kukaan ei kuitenkaan voi velvoittaa ketään muuta leikkimään sitä leikkiä. Sen nyt pitäisi olla jokaiselle ilmiselvää.

Todellakin lasten maailmat ovat keskenään erilaisia ja niin pitää ollakin. Ei ole sinun tehtäväsi määritellä muille lapsille, että mikä on totta ja mikä ei koska lapsella ei ole vielä kykyä arvioida tätä asiaa. Sen sijaan lapsille tulee opettaa, että on erilaisia näkemyksiä maailmasta.

Minulle ei ole koskaan lapsena opetettu joulupukista, koska ole kristitystä perheestä. Siitä huolimatta esim päiväkodissa vieraili joulupukki, joka toi lapsille lahjoja ja itse olin yhtä lailla muiden lasten kanssa tässä leikissä mukana. Tässä ei ollut minun kohdallani minkäänlaista ristiriitaa, koska eihän raamattu kiellä joulupukin olemassa oloa tai hammaskeijua.

Lapsi ei aikuisen tavalla erottele mielikuvismaailmaa ja todellisuutta toisistaan. Esim. televisio-ohjelmat voivat olla lapsille "täyttä totta" vaikka aikuinen ei erikseen niin vakuuttaisikaan. Vasta kasvaessaan lapsi oppii jäsentelemään näitä asioita.

Mikähän siinä on niin vaikeaa käsittää, että sinä saat leikkiä Joulupukki-satua lastesi kanssa, jos niin haluat mutta ei ole sinun asiasi määrittää että muidenkin pitää tehdä sellaista. Se on aivan hupsu vaatimus, huomioiden jopa sen kuinka monikulttuuriseksi maamme on muuttunut. Onkohan se jäänyt sinulta huomaamatta, kun kuvittelet että Joulupukki nykyään kuuluu jokaisen lapsen maailmankuvaan kuin itsestään selvyytenä?

Minä määrittelen totuuden sellaisena kuin sen ymmärrän ihan kenelle tahansa. Olisi aika kummallinen ajatus vaatia minua osallistumaan johonkin satuleikkiin muiden lasten kanssa, kun en sellaista harrasta omanikaan kanssa.

Oman lapsesi voit kasvattaa kuten haluat, mutta vieraille lapsille sinun ei tarvitse mennä opettamaan, että joulupukkia tai hammaskeijua ei ole olemassa. Mikä tässä on sinulle niin vaikea käsittää?

Sinun ei tarvitse vieraille lapsille sanoa joulupukista tai hammaskeijusta sanaakaan. Jos lapsi itse näistä puhuu, sinun ei tarvitse omaa mielipidettäsi alkaa toitottamaan. Jos lapsi sanoo saaneensa hammaskeijulta euron, sinä voit sanoa että sehän mukavaa. Sama koskee joulupukin tuomisia. Käsitätkö tämän?

En käsitä. Miksi sinun on niin vaikeaa käsittää,

1) että sinä et voi määrätä mitä minä sanon Joulupukista kenellekään? Kukaan ei voi edellyttää kenenkään toisen osallistuvan mihinkään satuun. Niin kauan, kun en puhu lapsellesi mitään laittomuuksia et voi asialle mitään. 

2) että yhteiskunta on moniarvoinen ja monikulttuurinen, etkä voi olettaa että minkään lapsen elämään kuuluu Joulupukki? Sinä edustat jotain poistuvaa yhtenäiskulttuurin maailmaa. Sinun olisi hyvä jo nyt ymmärtää, että se tuntemasi maailma on loppumassa.

3) että se voi olla minun lapseni siellä tarhassa, joka kertoo ap:n lapselle että Hammaskeijua, Joulupukkia tai Pääsiäispupua ei ole olemassakaan? Mitä tekisit siinä tapauksessa, että minun lapseni pilaa sinun lapsesi uskon, koska minä en ole koskaan leikkinyt hänen kanssaan Joulupukki-leikkiä? Yritätkö saada minun lapseni pois sinun lapsesi elämästä? Yritätkö siirrättää hänet johonkin toiseen tarhaan, tai vähintäänkin eri ryhmään?

Sinä nyt et vaan voi kontrolloida sitä leikkivätkö muut samoja satuleikkejä kuin sinä. Sinulla ei edes ole oikeutta olettaa, että kenenkään muun elämään Joulupukki jotenkin kuuluu. Maailma on muuttunut Martta Wendelinin ajoista. Koeta kestää, koska muuta et voi.

Ihan mielenkiinnosta, miksi sinulla on tarve pakottaa omaa maailmankatsomustasi vieraille lapsille? Miksi et halua kunnioittaa muiden oikeutta kasvattaa omat lapsensa kuten haluavat, vaikka näyt mielelläsi korostavan omia oikeuksiasi omaan kasvatustyyliisi? Miksi koet olevasi oikeutettu tuputtamaan omia käsityksiäsi vieraille lapsille vaikka voisit viisaasti vaietakin?

Minä olen ateisti, mutta minulle ei tulisi mieleenkään mennä kertomaan uskovaisen perheen lapsille, ettei mitään Jumalaa ole. Ei se ole minun asiani ja minun paikkani. En katso olevani oikeutettu tunkemaan omaa maailmankatsomustani toisten lapsille. Sama pätee joulupukkiin. Se että lapsi uskoo joulupukkiin, ei ole vaarallista, ei se lasta vahingoita. Joten miksi juuri minun pitäisi mennä se lapsenusko lapselta riistämään? Miksi sinä katsot asiaksesi niin tehdä?

Heh.. mä oisin vastannu, että yhtä paljon se on olemassa kun se yläkerran herrakin:DD

Vierailija kirjoitti:

Mitähän hän tykkäisi jos paljastaisin heidän saman ikäiselleen, ettei jumalaa ole? Juttelimme tuossa postilaatikoilla ja hän myönsi asian kun varmistin ettei lapsi puhu omiaan. Hänestä ei kuulemma ole sopivaa keksiä satuolentoja. Poika on nyt pettynyt mutta sanoin että saa siitä huolimatta palkinnon kun hammas lähtee.

Olisin pelastanut tilanteen kertomalla tarinan ilkeästä Hammaspeikosta joks haluaan loitsia ihmisiä uskomaan että Hammaskeiju on satua ja että sellainen  Jumala ninimen satu olento on sen sijaan olemassa. Kuinka heikkolahjaisemmat sitten uskoo hampaansa tämän "Herran" haltun ja Hammaspeikko pääsee ottamaan vallan heistä ja heidän hampaistaan, koska ihana Hammaskeiju ei ole huolehtimassa niistä.

Mutta ymmärrän ettei kaikilla iske mielikuvitus salamaa ,edes näissä tilanteissa.

Uskovaisten pahin piirre on juuri se että he uskovat olevansa oikeassa ja uskovat heidän uskonkohteensa olevan se ainoa oikea. 

Tämä koskee kaikkia uskontoja. Myös suurinosa vegaaneista ja erikoisruokavalioäyhääjistä yms. karppaajista on omanlaisiaan uskovaisia. Kaikki samaa paskaa.

Ketään ei haittaisi jos pitäisivät uskontonsa itsellään mutta sitä totuutta pitää julistaa joka helvetin tuutissa eikä mitään kritiikkiä omaa uskontoa kohtaan hyväksytä. Ärsyttäviä tyyppejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsella on oikeus elää lapsen maailmassa. Aikuisten elämänkatsomukset ja vakaumukset liittyvät aikuisten maailmaan samoin kun politiikka ym. Niitä ei aleta lapsille tuputtamaan.

Minun lapseni elää lapsen maailmassa (missä muualla hän eläisi?). Hänelle ei kuitenkaan ole koskaan valehdeltu, että Joulupukki, Hammaskeiju tai Pääsiäispupu olevat olemassa. Hänen lapsen maailmaansa ne eivät kuulu. Olen aina selittänyt hänelle, että se on sellainen satu jota jotkut aikuiset leikkivät lasten kanssa joulun aikaan tms. 

Jotkut aikuiset kylläkin yrittävät tuputtaa niitä hänen maailmaansa ja lepertelevät kaikenlaista onko Pukki tuonut kivoja lahjoja. Lapseni pitää niitä aikuisia jotenkin vähän tyhminä. 

Sinun kannattaa vaan hyväksyä se, että lastenkin maailmat ovat keskenään erilaisia. Minä en rupea minkään lapsen kanssa leikkimään Joulupukki-satua, kun en sitä omanikaan kanssa ole leikkinyt. Miltä sekin näyttäisi, jos rupeaisin lapseni läsnäollessa selittämään jollekin ulkopuoliselle lapselle että Joulupukki on olemassa? Hullulta hänestä varmaankin.

Kukin voi ihan vapaasti leikkiä Joulupukki-satua lapsensa kanssa, jos niin haluaa. Kukaan ei kuitenkaan voi velvoittaa ketään muuta leikkimään sitä leikkiä. Sen nyt pitäisi olla jokaiselle ilmiselvää.

Todellakin lasten maailmat ovat keskenään erilaisia ja niin pitää ollakin. Ei ole sinun tehtäväsi määritellä muille lapsille, että mikä on totta ja mikä ei koska lapsella ei ole vielä kykyä arvioida tätä asiaa. Sen sijaan lapsille tulee opettaa, että on erilaisia näkemyksiä maailmasta.

Minulle ei ole koskaan lapsena opetettu joulupukista, koska ole kristitystä perheestä. Siitä huolimatta esim päiväkodissa vieraili joulupukki, joka toi lapsille lahjoja ja itse olin yhtä lailla muiden lasten kanssa tässä leikissä mukana. Tässä ei ollut minun kohdallani minkäänlaista ristiriitaa, koska eihän raamattu kiellä joulupukin olemassa oloa tai hammaskeijua.

Lapsi ei aikuisen tavalla erottele mielikuvismaailmaa ja todellisuutta toisistaan. Esim. televisio-ohjelmat voivat olla lapsille "täyttä totta" vaikka aikuinen ei erikseen niin vakuuttaisikaan. Vasta kasvaessaan lapsi oppii jäsentelemään näitä asioita.

Mikähän siinä on niin vaikeaa käsittää, että sinä saat leikkiä Joulupukki-satua lastesi kanssa, jos niin haluat mutta ei ole sinun asiasi määrittää että muidenkin pitää tehdä sellaista. Se on aivan hupsu vaatimus, huomioiden jopa sen kuinka monikulttuuriseksi maamme on muuttunut. Onkohan se jäänyt sinulta huomaamatta, kun kuvittelet että Joulupukki nykyään kuuluu jokaisen lapsen maailmankuvaan kuin itsestään selvyytenä?

Minä määrittelen totuuden sellaisena kuin sen ymmärrän ihan kenelle tahansa. Olisi aika kummallinen ajatus vaatia minua osallistumaan johonkin satuleikkiin muiden lasten kanssa, kun en sellaista harrasta omanikaan kanssa.

Oman lapsesi voit kasvattaa kuten haluat, mutta vieraille lapsille sinun ei tarvitse mennä opettamaan, että joulupukkia tai hammaskeijua ei ole olemassa. Mikä tässä on sinulle niin vaikea käsittää?

Sinun ei tarvitse vieraille lapsille sanoa joulupukista tai hammaskeijusta sanaakaan. Jos lapsi itse näistä puhuu, sinun ei tarvitse omaa mielipidettäsi alkaa toitottamaan. Jos lapsi sanoo saaneensa hammaskeijulta euron, sinä voit sanoa että sehän mukavaa. Sama koskee joulupukin tuomisia. Käsitätkö tämän?

En käsitä. Miksi sinun on niin vaikeaa käsittää,

1) että sinä et voi määrätä mitä minä sanon Joulupukista kenellekään? Kukaan ei voi edellyttää kenenkään toisen osallistuvan mihinkään satuun. Niin kauan, kun en puhu lapsellesi mitään laittomuuksia et voi asialle mitään. 

2) että yhteiskunta on moniarvoinen ja monikulttuurinen, etkä voi olettaa että minkään lapsen elämään kuuluu Joulupukki? Sinä edustat jotain poistuvaa yhtenäiskulttuurin maailmaa. Sinun olisi hyvä jo nyt ymmärtää, että se tuntemasi maailma on loppumassa.

3) että se voi olla minun lapseni siellä tarhassa, joka kertoo ap:n lapselle että Hammaskeijua, Joulupukkia tai Pääsiäispupua ei ole olemassakaan? Mitä tekisit siinä tapauksessa, että minun lapseni pilaa sinun lapsesi uskon, koska minä en ole koskaan leikkinyt hänen kanssaan Joulupukki-leikkiä? Yritätkö saada minun lapseni pois sinun lapsesi elämästä? Yritätkö siirrättää hänet johonkin toiseen tarhaan, tai vähintäänkin eri ryhmään?

Sinä nyt et vaan voi kontrolloida sitä leikkivätkö muut samoja satuleikkejä kuin sinä. Sinulla ei edes ole oikeutta olettaa, että kenenkään muun elämään Joulupukki jotenkin kuuluu. Maailma on muuttunut Martta Wendelinin ajoista. Koeta kestää, koska muuta et voi.

Ihan mielenkiinnosta, miksi sinulla on tarve pakottaa omaa maailmankatsomustasi vieraille lapsille? Miksi et halua kunnioittaa muiden oikeutta kasvattaa omat lapsensa kuten haluavat, vaikka näyt mielelläsi korostavan omia oikeuksiasi omaan kasvatustyyliisi? Miksi koet olevasi oikeutettu tuputtamaan omia käsityksiäsi vieraille lapsille vaikka voisit viisaasti vaietakin?

Minä olen ateisti, mutta minulle ei tulisi mieleenkään mennä kertomaan uskovaisen perheen lapsille, ettei mitään Jumalaa ole. Ei se ole minun asiani ja minun paikkani. En katso olevani oikeutettu tunkemaan omaa maailmankatsomustani toisten lapsille. Sama pätee joulupukkiin. Se että lapsi uskoo joulupukkiin, ei ole vaarallista, ei se lasta vahingoita. Joten miksi juuri minun pitäisi mennä se lapsenusko lapselta riistämään? Miksi sinä katsot asiaksesi niin tehdä?

Ei minulla ole mitään tarvetta pakottaa kenellekään yhtään mitään. Eikä minulla ole mitään pakkoa leikkiä Joulupukki-leikkiäkään. Jos kerron lapselle ettei Joulupukkia ole, en pakota häntä olemaan samaa mieltä. Minä kunnioitan toisten tapaa siinä mitassa, kun se ei edellytä minulta Joulupukki-leikkiin osallistumista. Siihen vedän rajan, etten rupea tekemään mitään omien kasvatusperiaatteitteni vastaista. Nähdäksi toisten vaade, että kunnioitan heidän kasvatusmetodejaan ei voi edellyttää, että rikon omiani.

Vieras lapsiahan voi kuulla Joulupukin olemassa olosta myös minun lapseltani, jonka kanssa en ole koskaan Joulupukki-leikkiä leikkinyt. Siitä huolimatta en katso asiakseni opettaa lastani leikkimään leikkiä, johon hän itsekään ei usko.

En myöskään katso, että minun pitäisi olettaa kohtaamaani lasta joulupukkiuskoiseksi. Suomi on kulttuuriltaan moniarvoistunut parina edellisenä vuosikymmenenä voimakkaasti, ja Joulupukkiin uskomattomia lapsia on yhä enemmän ja enemmän. Vaade siitä, että kaikkien tulisi leikkiä Joulupukki-leikkiä on yhä enenevässä määrin heikommin perusteltu Suomen monikulttuuristumisen myötä.

Vierailija kirjoitti:

Uskovaisten pahin piirre on juuri se että he uskovat olevansa oikeassa ja uskovat heidän uskonkohteensa olevan se ainoa oikea. 

 

Tämä koskee kaikkia uskontoja. Myös suurinosa vegaaneista ja erikoisruokavalioäyhääjistä yms. karppaajista on omanlaisiaan uskovaisia. Kaikki samaa paskaa.

 

Ketään ei haittaisi jos pitäisivät uskontonsa itsellään mutta sitä totuutta pitää julistaa joka helvetin tuutissa eikä mitään kritiikkiä omaa uskontoa kohtaan hyväksytä. Ärsyttäviä tyyppejä.

No, tästäkin ketjusta löydät näitä joiden mielestä Joulupukki-leikkiä tulee kaikkien leikkiä, riippumatta siitä että sellaisen leikin olettaminen monikulttuurisessa Suomessa yhteiseksi kulttyyriseksi kokemukseksi on varsin huonosti perusteltua.