Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Naapurin äiti oli paljastanut 5- vuotiaallemme ettei hammaskeijua ole, itse uskovainen
20.12.2015 |
Mitähän hän tykkäisi jos paljastaisin heidän saman ikäiselleen, ettei jumalaa ole? Juttelimme tuossa postilaatikoilla ja hän myönsi asian kun varmistin ettei lapsi puhu omiaan. Hänestä ei kuulemma ole sopivaa keksiä satuolentoja. Poika on nyt pettynyt mutta sanoin että saa siitä huolimatta palkinnon kun hammas lähtee.
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on oikeus elää lapsen maailmassa. Aikuisten elämänkatsomukset ja vakaumukset liittyvät aikuisten maailmaan samoin kun politiikka ym. Niitä ei aleta lapsille tuputtamaan.
Minun lapseni elää lapsen maailmassa (missä muualla hän eläisi?). Hänelle ei kuitenkaan ole koskaan valehdeltu, että Joulupukki, Hammaskeiju tai Pääsiäispupu olevat olemassa. Hänen lapsen maailmaansa ne eivät kuulu. Olen aina selittänyt hänelle, että se on sellainen satu jota jotkut aikuiset leikkivät lasten kanssa joulun aikaan tms.
Jotkut aikuiset kylläkin yrittävät tuputtaa niitä hänen maailmaansa ja lepertelevät kaikenlaista onko Pukki tuonut kivoja lahjoja. Lapseni pitää niitä aikuisia jotenkin vähän tyhminä.
Sinun kannattaa vaan hyväksyä se, että lastenkin maailmat ovat keskenään erilaisia. Minä en rupea minkään lapsen kanssa leikkimään Joulupukki-satua, kun en sitä omanikaan kanssa ole leikkinyt. Miltä sekin näyttäisi, jos rupeaisin lapseni läsnäollessa selittämään jollekin ulkopuoliselle lapselle että Joulupukki on olemassa? Hullulta hänestä varmaankin.
Kukin voi ihan vapaasti leikkiä Joulupukki-satua lapsensa kanssa, jos niin haluaa. Kukaan ei kuitenkaan voi velvoittaa ketään muuta leikkimään sitä leikkiä. Sen nyt pitäisi olla jokaiselle ilmiselvää.
Todellakin lasten maailmat ovat keskenään erilaisia ja niin pitää ollakin. Ei ole sinun tehtäväsi määritellä muille lapsille, että mikä on totta ja mikä ei koska lapsella ei ole vielä kykyä arvioida tätä asiaa. Sen sijaan lapsille tulee opettaa, että on erilaisia näkemyksiä maailmasta.
Minulle ei ole koskaan lapsena opetettu joulupukista, koska ole kristitystä perheestä. Siitä huolimatta esim päiväkodissa vieraili joulupukki, joka toi lapsille lahjoja ja itse olin yhtä lailla muiden lasten kanssa tässä leikissä mukana. Tässä ei ollut minun kohdallani minkäänlaista ristiriitaa, koska eihän raamattu kiellä joulupukin olemassa oloa tai hammaskeijua.
Lapsi ei aikuisen tavalla erottele mielikuvismaailmaa ja todellisuutta toisistaan. Esim. televisio-ohjelmat voivat olla lapsille "täyttä totta" vaikka aikuinen ei erikseen niin vakuuttaisikaan. Vasta kasvaessaan lapsi oppii jäsentelemään näitä asioita.
Mikähän siinä on niin vaikeaa käsittää, että sinä saat leikkiä Joulupukki-satua lastesi kanssa, jos niin haluat mutta ei ole sinun asiasi määrittää että muidenkin pitää tehdä sellaista. Se on aivan hupsu vaatimus, huomioiden jopa sen kuinka monikulttuuriseksi maamme on muuttunut. Onkohan se jäänyt sinulta huomaamatta, kun kuvittelet että Joulupukki nykyään kuuluu jokaisen lapsen maailmankuvaan kuin itsestään selvyytenä?
Minä määrittelen totuuden sellaisena kuin sen ymmärrän ihan kenelle tahansa. Olisi aika kummallinen ajatus vaatia minua osallistumaan johonkin satuleikkiin muiden lasten kanssa, kun en sellaista harrasta omanikaan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistakaa te kristityt hammaskeijujen ja joulupukkien vihaajat, että teidän lapsellanne on myös oikeus valita se, mihin asioihin uskoo ja mihin ei. Lapsesi voi päättää aikuina ryhtyä muslimiksi. Samoin hän voi lapsena päättää, että uskoo joulupukkiin vaikka kieltäisit.
Esim. meidän perheessämme joulupukki ei kuulunut joulun viettoon, koska olemme kristittyjä. Kuitenkin minä halusin muiden lasten tapaan tehdä joulupukille lahjatoivekirjeen. Ja äitini antoi minun tehdä tämän. Raamattu ei ota kantaa joulupukkien ja hammaskeijujen olemassa oloon.
Samalla tavoin oli pääsiäisen kanssa. Virpominenhan on peruja pakanallisesta kulttuuriperinteestä. Kuitenkin minulle ja meidän perheellemme virpomisella ei ollut tätä merkitystä vaan se oli ainoastaan tapa kerätä kavereiden kanssa karkkia.
Lapsi ei anna tällaisille asioille samanlaisia merkityksiä kuin aikuinen.
No ehkä oli sitten aika että kuulee. Tuossa on se ero, että naapurin nainen uskoo Jumalaan, sinä et usko itsekään hammaskeijuun, miksi siis lapselle sellaista kerrot ja vielä pahoitat mielesi, kun joku paljastaa totuuden.
Luultavasti naapurin lapsetkin on tietoisia, että kaikki eivät usko Jumalaan.
Ja en ole itse uskovainen, mutta uskontoja kunnioitan enemmän kuin hammaskeijuhöpinää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on oikeus elää lapsen maailmassa. Aikuisten elämänkatsomukset ja vakaumukset liittyvät aikuisten maailmaan samoin kun politiikka ym. Niitä ei aleta lapsille tuputtamaan.
Minun lapseni elää lapsen maailmassa (missä muualla hän eläisi?). Hänelle ei kuitenkaan ole koskaan valehdeltu, että Joulupukki, Hammaskeiju tai Pääsiäispupu olevat olemassa. Hänen lapsen maailmaansa ne eivät kuulu. Olen aina selittänyt hänelle, että se on sellainen satu jota jotkut aikuiset leikkivät lasten kanssa joulun aikaan tms.
Jotkut aikuiset kylläkin yrittävät tuputtaa niitä hänen maailmaansa ja lepertelevät kaikenlaista onko Pukki tuonut kivoja lahjoja. Lapseni pitää niitä aikuisia jotenkin vähän tyhminä.
Sinun kannattaa vaan hyväksyä se, että lastenkin maailmat ovat keskenään erilaisia. Minä en rupea minkään lapsen kanssa leikkimään Joulupukki-satua, kun en sitä omanikaan kanssa ole leikkinyt. Miltä sekin näyttäisi, jos rupeaisin lapseni läsnäollessa selittämään jollekin ulkopuoliselle lapselle että Joulupukki on olemassa? Hullulta hänestä varmaankin.
Kukin voi ihan vapaasti leikkiä Joulupukki-satua lapsensa kanssa, jos niin haluaa. Kukaan ei kuitenkaan voi velvoittaa ketään muuta leikkimään sitä leikkiä. Sen nyt pitäisi olla jokaiselle ilmiselvää.
Todellakin lasten maailmat ovat keskenään erilaisia ja niin pitää ollakin. Ei ole sinun tehtäväsi määritellä muille lapsille, että mikä on totta ja mikä ei koska lapsella ei ole vielä kykyä arvioida tätä asiaa. Sen sijaan lapsille tulee opettaa, että on erilaisia näkemyksiä maailmasta.
Minulle ei ole koskaan lapsena opetettu joulupukista, koska ole kristitystä perheestä. Siitä huolimatta esim päiväkodissa vieraili joulupukki, joka toi lapsille lahjoja ja itse olin yhtä lailla muiden lasten kanssa tässä leikissä mukana. Tässä ei ollut minun kohdallani minkäänlaista ristiriitaa, koska eihän raamattu kiellä joulupukin olemassa oloa tai hammaskeijua.
Lapsi ei aikuisen tavalla erottele mielikuvismaailmaa ja todellisuutta toisistaan. Esim. televisio-ohjelmat voivat olla lapsille "täyttä totta" vaikka aikuinen ei erikseen niin vakuuttaisikaan. Vasta kasvaessaan lapsi oppii jäsentelemään näitä asioita.
Mikähän siinä on niin vaikeaa käsittää, että sinä saat leikkiä Joulupukki-satua lastesi kanssa, jos niin haluat mutta ei ole sinun asiasi määrittää että muidenkin pitää tehdä sellaista. Se on aivan hupsu vaatimus, huomioiden jopa sen kuinka monikulttuuriseksi maamme on muuttunut. Onkohan se jäänyt sinulta huomaamatta, kun kuvittelet että Joulupukki nykyään kuuluu jokaisen lapsen maailmankuvaan kuin itsestään selvyytenä?
Minä määrittelen totuuden sellaisena kuin sen ymmärrän ihan kenelle tahansa. Olisi aika kummallinen ajatus vaatia minua osallistumaan johonkin satuleikkiin muiden lasten kanssa, kun en sellaista harrasta omanikaan kanssa.
Kyse ei ole siitä, että SINUN pitäisi osallistua tähän leikkiin vaan siitä, että sinun pitää antaa muiden lasten (ja myös omiesi!) osallistua tähän leikkiin jos he haluavat. Kukaan meistä aikuisista ei tiedä, mikä on totuus, joten et ole pätevä myöskään väittämään niin.
Jos lapsi tulee sinulle kertomaa, että antoin hampaansa hammakeijulle, voit yksinkertaisesti kuitata sen siten, että "Hieno juttu, meidän perheessämme hampaat annetaan vanhemmille ja me vanhemmat sitten lahjoitamme siitä rahaa vastineeksi".
Minä en koskaan lapsena hammaskeijuun edes uskonut. Joulupukkiin uskoin pikkulapsena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa te kristityt hammaskeijujen ja joulupukkien vihaajat, että teidän lapsellanne on myös oikeus valita se, mihin asioihin uskoo ja mihin ei. Lapsesi voi päättää aikuina ryhtyä muslimiksi. Samoin hän voi lapsena päättää, että uskoo joulupukkiin vaikka kieltäisit.
Esim. meidän perheessämme joulupukki ei kuulunut joulun viettoon, koska olemme kristittyjä. Kuitenkin minä halusin muiden lasten tapaan tehdä joulupukille lahjatoivekirjeen. Ja äitini antoi minun tehdä tämän. Raamattu ei ota kantaa joulupukkien ja hammaskeijujen olemassa oloon.
Samalla tavoin oli pääsiäisen kanssa. Virpominenhan on peruja pakanallisesta kulttuuriperinteestä. Kuitenkin minulle ja meidän perheellemme virpomisella ei ollut tätä merkitystä vaan se oli ainoastaan tapa kerätä kavereiden kanssa karkkia.
Lapsi ei anna tällaisille asioille samanlaisia merkityksiä kuin aikuinen.
Jospa et kuitenkaan määrittelisi minua vihaajaksi vain sen takia, että en leiki lapseni kanssa Joulupukki-leikkiä. En minä joulupukkeja tai hammaskeijuja vihaa, en vain leiki niitä itse. Jos niitä vihaisin niin varmaan kailottaisin jokaiselle näkemälleni ihmiselle miten halpamaisesta ja halveksittavasta otuksesta on kyse :-) Niin en kuitenkaan tee, totean vain että kyseessä on aikuisten satu.
En myöskään tiedä miksi näet tarpeelliseksi muistuttaa minulle, että lapseni muodostaa itse maailmankuvansa. Se on ihan itsestään selvää. Kuvittelitko, etten sitä tietäisi? Sinulla on kummallinen ennakkoluulo siitä mikä minä olen, noiden kommenttejesi valossa katsoen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on oikeus elää lapsen maailmassa. Aikuisten elämänkatsomukset ja vakaumukset liittyvät aikuisten maailmaan samoin kun politiikka ym. Niitä ei aleta lapsille tuputtamaan.
Minun lapseni elää lapsen maailmassa (missä muualla hän eläisi?). Hänelle ei kuitenkaan ole koskaan valehdeltu, että Joulupukki, Hammaskeiju tai Pääsiäispupu olevat olemassa. Hänen lapsen maailmaansa ne eivät kuulu. Olen aina selittänyt hänelle, että se on sellainen satu jota jotkut aikuiset leikkivät lasten kanssa joulun aikaan tms.
Jotkut aikuiset kylläkin yrittävät tuputtaa niitä hänen maailmaansa ja lepertelevät kaikenlaista onko Pukki tuonut kivoja lahjoja. Lapseni pitää niitä aikuisia jotenkin vähän tyhminä.
Sinun kannattaa vaan hyväksyä se, että lastenkin maailmat ovat keskenään erilaisia. Minä en rupea minkään lapsen kanssa leikkimään Joulupukki-satua, kun en sitä omanikaan kanssa ole leikkinyt. Miltä sekin näyttäisi, jos rupeaisin lapseni läsnäollessa selittämään jollekin ulkopuoliselle lapselle että Joulupukki on olemassa? Hullulta hänestä varmaankin.
Kukin voi ihan vapaasti leikkiä Joulupukki-satua lapsensa kanssa, jos niin haluaa. Kukaan ei kuitenkaan voi velvoittaa ketään muuta leikkimään sitä leikkiä. Sen nyt pitäisi olla jokaiselle ilmiselvää.
Todellakin lasten maailmat ovat keskenään erilaisia ja niin pitää ollakin. Ei ole sinun tehtäväsi määritellä muille lapsille, että mikä on totta ja mikä ei koska lapsella ei ole vielä kykyä arvioida tätä asiaa. Sen sijaan lapsille tulee opettaa, että on erilaisia näkemyksiä maailmasta.
Minulle ei ole koskaan lapsena opetettu joulupukista, koska ole kristitystä perheestä. Siitä huolimatta esim päiväkodissa vieraili joulupukki, joka toi lapsille lahjoja ja itse olin yhtä lailla muiden lasten kanssa tässä leikissä mukana. Tässä ei ollut minun kohdallani minkäänlaista ristiriitaa, koska eihän raamattu kiellä joulupukin olemassa oloa tai hammaskeijua.
Lapsi ei aikuisen tavalla erottele mielikuvismaailmaa ja todellisuutta toisistaan. Esim. televisio-ohjelmat voivat olla lapsille "täyttä totta" vaikka aikuinen ei erikseen niin vakuuttaisikaan. Vasta kasvaessaan lapsi oppii jäsentelemään näitä asioita.
Mikähän siinä on niin vaikeaa käsittää, että sinä saat leikkiä Joulupukki-satua lastesi kanssa, jos niin haluat mutta ei ole sinun asiasi määrittää että muidenkin pitää tehdä sellaista. Se on aivan hupsu vaatimus, huomioiden jopa sen kuinka monikulttuuriseksi maamme on muuttunut. Onkohan se jäänyt sinulta huomaamatta, kun kuvittelet että Joulupukki nykyään kuuluu jokaisen lapsen maailmankuvaan kuin itsestään selvyytenä?
Minä määrittelen totuuden sellaisena kuin sen ymmärrän ihan kenelle tahansa. Olisi aika kummallinen ajatus vaatia minua osallistumaan johonkin satuleikkiin muiden lasten kanssa, kun en sellaista harrasta omanikaan kanssa.
Kyse ei ole siitä, että SINUN pitäisi osallistua tähän leikkiin vaan siitä, että sinun pitää antaa muiden lasten (ja myös omiesi!) osallistua tähän leikkiin jos he haluavat. Kukaan meistä aikuisista ei tiedä, mikä on totuus, joten et ole pätevä myöskään väittämään niin.
Jos lapsi tulee sinulle kertomaa, että antoin hampaansa hammakeijulle, voit yksinkertaisesti kuitata sen siten, että "Hieno juttu, meidän perheessämme hampaat annetaan vanhemmille ja me vanhemmat sitten lahjoitamme siitä rahaa vastineeksi".
Kuten olen monesti sanonut, toki annan muiden leikkiä sitä leikkiä miten haluavat. Itse en siihen kuitenkaan osallistu, enkä lähde sellaisen nimissä toiselle ihmiselle - vaikka kuinka pienelle - valehtelemaan. Se sinun vaan täytyy hyväksyä, sen sijaan että yrittäisit tuputtaa minulle toivomaasi toimintamallia.
Usko nyt jo lopultakin, että minä en siihen leikkiin aio MILLÄÄN tavalla osallistua. Leiki, jos haluat, mutta älä odota sitä minulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään näe mitään syytä vieraille lapsille esittää jotain joulupukki-, pääsiäispupu- tai hammaskeijusatua. Kyllä minäkin kerron ihan suoraan ettei noita ole ja että ne ovat vain sellaista satua mitä aikuiset kertovat lapsille. Sinä voit kertoa noita satuja lapsillesi, jos haluat, mutta et voi vaatia muita osallistumaan niihin.
Minkä takia sun pitää edes puhua vieraalle lapselle? Ei sun tarvi osallistua keskusteluun, et puhu mitään niin et pilaa mitään!
Voi sinua hupsua. Kuvitteletko ihan tosissasi, että kukaan muu ei koskaan missään puhu sinun lapsellesi, kuin lapsen oma perhe? Missä lapset sillä tavalla kasvavat? Sitä paitsi, ethän sinä edes tiedä vaikka olisin lapsellesi tuttu. Siinä menee sinulta sekin kitinä, että puhuisin vieraalle lapselle.
Sinä voin satuilla lapsillesi ihan mitä haluat, ei sitä laki estä. Mutta ei mikään laki myöskään vaadi minua osallistumaan sinun satuihinsi.
No en todellakaan kuvittele, sanoinko niin? Itsehän puhuit vieraista lapsista ja siitä ettet esitä heille mitään satua, siksi kysyin miksi sun pitää vieraille lapsille edes puhua?! Tietysti jos olet tuttu, voit silti olla puuttumatta keskusteluun ja olemalla vaikka ihan hiljaa, ei ole sinun tehtäväsi kertoa minun lapselle ettei joulupukkia ole!
Ei ole myöskään minun tehtäväni osallistua sinun satuusi tai valehdella lapsellesi. Olin sitten tuttu tai vieras.
Kuten sanoin, leiki vaan joulupukkileikkiä lapsesi kanssa, mutta älä edellytä että kukaan muu siihen mielikuvitusleikkiin osallistuu. En minä mitään muitakaan mielikuvitushahmoja rupea todentamaan. Turha esim. odottaa, että vahvistaisin että Muumilaakso on oikeasti olemassa tai että Peppi Pitkätossu oli todellinen henkilö.
Ei ole minun tehtäväni pitää yllä lapsesi mielikuvitusmaailmaa. Tyydy siihen. En ole koskaan omillekaan lapsilleni valehdellut, että Joulupukkia on olemassa, miksi tekisin niin sinunkaan lapsesi kanssa?
Onko vaikeuksia ymmärryksessä?!? Ei sinun tarvitse osallistua lapsen satuihin, mutta ei sinun tarvitse myöskään paljastaa ettei satua ole!! Voit olla hiljaa/vaihtaa puheenaihetta!
Ei siis tarvitse valehdella, mutta ei ole sun tehtäväsi kertoa ettei joulupukkia olemassa jos lapsi itse siihen haluaa uskoa! Toki voit omallesi kertoa mitä haluat mutta muiden et!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on oikeus elää lapsen maailmassa. Aikuisten elämänkatsomukset ja vakaumukset liittyvät aikuisten maailmaan samoin kun politiikka ym. Niitä ei aleta lapsille tuputtamaan.
Minun lapseni elää lapsen maailmassa (missä muualla hän eläisi?). Hänelle ei kuitenkaan ole koskaan valehdeltu, että Joulupukki, Hammaskeiju tai Pääsiäispupu olevat olemassa. Hänen lapsen maailmaansa ne eivät kuulu. Olen aina selittänyt hänelle, että se on sellainen satu jota jotkut aikuiset leikkivät lasten kanssa joulun aikaan tms.
Jotkut aikuiset kylläkin yrittävät tuputtaa niitä hänen maailmaansa ja lepertelevät kaikenlaista onko Pukki tuonut kivoja lahjoja. Lapseni pitää niitä aikuisia jotenkin vähän tyhminä.
Sinun kannattaa vaan hyväksyä se, että lastenkin maailmat ovat keskenään erilaisia. Minä en rupea minkään lapsen kanssa leikkimään Joulupukki-satua, kun en sitä omanikaan kanssa ole leikkinyt. Miltä sekin näyttäisi, jos rupeaisin lapseni läsnäollessa selittämään jollekin ulkopuoliselle lapselle että Joulupukki on olemassa? Hullulta hänestä varmaankin.
Kukin voi ihan vapaasti leikkiä Joulupukki-satua lapsensa kanssa, jos niin haluaa. Kukaan ei kuitenkaan voi velvoittaa ketään muuta leikkimään sitä leikkiä. Sen nyt pitäisi olla jokaiselle ilmiselvää.
Todellakin lasten maailmat ovat keskenään erilaisia ja niin pitää ollakin. Ei ole sinun tehtäväsi määritellä muille lapsille, että mikä on totta ja mikä ei koska lapsella ei ole vielä kykyä arvioida tätä asiaa. Sen sijaan lapsille tulee opettaa, että on erilaisia näkemyksiä maailmasta.
Minulle ei ole koskaan lapsena opetettu joulupukista, koska ole kristitystä perheestä. Siitä huolimatta esim päiväkodissa vieraili joulupukki, joka toi lapsille lahjoja ja itse olin yhtä lailla muiden lasten kanssa tässä leikissä mukana. Tässä ei ollut minun kohdallani minkäänlaista ristiriitaa, koska eihän raamattu kiellä joulupukin olemassa oloa tai hammaskeijua.
Lapsi ei aikuisen tavalla erottele mielikuvismaailmaa ja todellisuutta toisistaan. Esim. televisio-ohjelmat voivat olla lapsille "täyttä totta" vaikka aikuinen ei erikseen niin vakuuttaisikaan. Vasta kasvaessaan lapsi oppii jäsentelemään näitä asioita.
Mikähän siinä on niin vaikeaa käsittää, että sinä saat leikkiä Joulupukki-satua lastesi kanssa, jos niin haluat mutta ei ole sinun asiasi määrittää että muidenkin pitää tehdä sellaista. Se on aivan hupsu vaatimus, huomioiden jopa sen kuinka monikulttuuriseksi maamme on muuttunut. Onkohan se jäänyt sinulta huomaamatta, kun kuvittelet että Joulupukki nykyään kuuluu jokaisen lapsen maailmankuvaan kuin itsestään selvyytenä?
Minä määrittelen totuuden sellaisena kuin sen ymmärrän ihan kenelle tahansa. Olisi aika kummallinen ajatus vaatia minua osallistumaan johonkin satuleikkiin muiden lasten kanssa, kun en sellaista harrasta omanikaan kanssa.
Kyse ei ole siitä, että SINUN pitäisi osallistua tähän leikkiin vaan siitä, että sinun pitää antaa muiden lasten (ja myös omiesi!) osallistua tähän leikkiin jos he haluavat. Kukaan meistä aikuisista ei tiedä, mikä on totuus, joten et ole pätevä myöskään väittämään niin.
Jos lapsi tulee sinulle kertomaa, että antoin hampaansa hammakeijulle, voit yksinkertaisesti kuitata sen siten, että "Hieno juttu, meidän perheessämme hampaat annetaan vanhemmille ja me vanhemmat sitten lahjoitamme siitä rahaa vastineeksi".
Kuten olen monesti sanonut, toki annan muiden leikkiä sitä leikkiä miten haluavat. Itse en siihen kuitenkaan osallistu, enkä lähde sellaisen nimissä toiselle ihmiselle - vaikka kuinka pienelle - valehtelemaan. Se sinun vaan täytyy hyväksyä, sen sijaan että yrittäisit tuputtaa minulle toivomaasi toimintamallia.
Usko nyt jo lopultakin, että minä en siihen leikkiin aio MILLÄÄN tavalla osallistua. Leiki, jos haluat, mutta älä odota sitä minulta.
Huoh, kukaan ei käske sinua valehtelemaan, eikä odota sinulta mitään! Voit hyvin olla vaikka hiljaa tai todeta vaikka "vai niin" mutta sun tehtävä ei ole sanoa että se on satua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään näe mitään syytä vieraille lapsille esittää jotain joulupukki-, pääsiäispupu- tai hammaskeijusatua. Kyllä minäkin kerron ihan suoraan ettei noita ole ja että ne ovat vain sellaista satua mitä aikuiset kertovat lapsille. Sinä voit kertoa noita satuja lapsillesi, jos haluat, mutta et voi vaatia muita osallistumaan niihin.
Minkä takia sun pitää edes puhua vieraalle lapselle? Ei sun tarvi osallistua keskusteluun, et puhu mitään niin et pilaa mitään!
Voi sinua hupsua. Kuvitteletko ihan tosissasi, että kukaan muu ei koskaan missään puhu sinun lapsellesi, kuin lapsen oma perhe? Missä lapset sillä tavalla kasvavat? Sitä paitsi, ethän sinä edes tiedä vaikka olisin lapsellesi tuttu. Siinä menee sinulta sekin kitinä, että puhuisin vieraalle lapselle.
Sinä voin satuilla lapsillesi ihan mitä haluat, ei sitä laki estä. Mutta ei mikään laki myöskään vaadi minua osallistumaan sinun satuihinsi.
No en todellakaan kuvittele, sanoinko niin? Itsehän puhuit vieraista lapsista ja siitä ettet esitä heille mitään satua, siksi kysyin miksi sun pitää vieraille lapsille edes puhua?! Tietysti jos olet tuttu, voit silti olla puuttumatta keskusteluun ja olemalla vaikka ihan hiljaa, ei ole sinun tehtäväsi kertoa minun lapselle ettei joulupukkia ole!
Ei ole myöskään minun tehtäväni osallistua sinun satuusi tai valehdella lapsellesi. Olin sitten tuttu tai vieras.
Kuten sanoin, leiki vaan joulupukkileikkiä lapsesi kanssa, mutta älä edellytä että kukaan muu siihen mielikuvitusleikkiin osallistuu. En minä mitään muitakaan mielikuvitushahmoja rupea todentamaan. Turha esim. odottaa, että vahvistaisin että Muumilaakso on oikeasti olemassa tai että Peppi Pitkätossu oli todellinen henkilö.
Ei ole minun tehtäväni pitää yllä lapsesi mielikuvitusmaailmaa. Tyydy siihen. En ole koskaan omillekaan lapsilleni valehdellut, että Joulupukkia on olemassa, miksi tekisin niin sinunkaan lapsesi kanssa?
Onko vaikeuksia ymmärryksessä?!? Ei sinun tarvitse osallistua lapsen satuihin, mutta ei sinun tarvitse myöskään paljastaa ettei satua ole!! Voit olla hiljaa/vaihtaa puheenaihetta!
Ei siis tarvitse valehdella, mutta ei ole sun tehtäväsi kertoa ettei joulupukkia olemassa jos lapsi itse siihen haluaa uskoa! Toki voit omallesi kertoa mitä haluat mutta muiden et!!!
Minä ymmärrän ihan hyvin mitä minulle on esitetty. Minun mielestäni tuo on kuitenkin osallistumista, jos annan ymmärtää että satu on totta. Kaikenlisäksi minun nyt sitten pitäisi ruveta vaihtelemaan puheenaihetta tai vaikenemaan, jos asia tulee lapsen puolelta puheeksi. Ihan kuin kyseessä olisi jokin tabu, josta ei voisi puhua.
Maailma ei nyt vaan jäsenny niin kuin sinä haluat. Koeta vaan hyväksyä se, koska muutakaan et voi. Sinä et voi määrittää miten muiden tulee suhtautua Joulupukki-satuun, ei edes mitä tulee sinun omaan lapseesi. Sinä haluat, että sinä voit päättää mitä mielikuvituselementtejä lapsesi elämään kuuluu. Sinulla ei ole sellaista määritysoikeutta, koska elät moniarvoisessa ja monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Minä en nykyään edes oleta, että jonkun lapsen maailmaan Joulupukki kuuluu, koska sellaisia lapsia joiden elämään se ei kuulu, on maassamme jo niin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa te kristityt hammaskeijujen ja joulupukkien vihaajat, että teidän lapsellanne on myös oikeus valita se, mihin asioihin uskoo ja mihin ei. Lapsesi voi päättää aikuina ryhtyä muslimiksi. Samoin hän voi lapsena päättää, että uskoo joulupukkiin vaikka kieltäisit.
Esim. meidän perheessämme joulupukki ei kuulunut joulun viettoon, koska olemme kristittyjä. Kuitenkin minä halusin muiden lasten tapaan tehdä joulupukille lahjatoivekirjeen. Ja äitini antoi minun tehdä tämän. Raamattu ei ota kantaa joulupukkien ja hammaskeijujen olemassa oloon.
Samalla tavoin oli pääsiäisen kanssa. Virpominenhan on peruja pakanallisesta kulttuuriperinteestä. Kuitenkin minulle ja meidän perheellemme virpomisella ei ollut tätä merkitystä vaan se oli ainoastaan tapa kerätä kavereiden kanssa karkkia.
Lapsi ei anna tällaisille asioille samanlaisia merkityksiä kuin aikuinen.
Jospa et kuitenkaan määrittelisi minua vihaajaksi vain sen takia, että en leiki lapseni kanssa Joulupukki-leikkiä. En minä joulupukkeja tai hammaskeijuja vihaa, en vain leiki niitä itse. Jos niitä vihaisin niin varmaan kailottaisin jokaiselle näkemälleni ihmiselle miten halpamaisesta ja halveksittavasta otuksesta on kyse :-) Niin en kuitenkaan tee, totean vain että kyseessä on aikuisten satu.
En myöskään tiedä miksi näet tarpeelliseksi muistuttaa minulle, että lapseni muodostaa itse maailmankuvansa. Se on ihan itsestään selvää. Kuvittelitko, etten sitä tietäisi? Sinulla on kummallinen ennakkoluulo siitä mikä minä olen, noiden kommenttejesi valossa katsoen.
Ja mistä päättelit että on sinulle kirjoitettu?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa te kristityt hammaskeijujen ja joulupukkien vihaajat, että teidän lapsellanne on myös oikeus valita se, mihin asioihin uskoo ja mihin ei. Lapsesi voi päättää aikuina ryhtyä muslimiksi. Samoin hän voi lapsena päättää, että uskoo joulupukkiin vaikka kieltäisit.
Esim. meidän perheessämme joulupukki ei kuulunut joulun viettoon, koska olemme kristittyjä. Kuitenkin minä halusin muiden lasten tapaan tehdä joulupukille lahjatoivekirjeen. Ja äitini antoi minun tehdä tämän. Raamattu ei ota kantaa joulupukkien ja hammaskeijujen olemassa oloon.
Samalla tavoin oli pääsiäisen kanssa. Virpominenhan on peruja pakanallisesta kulttuuriperinteestä. Kuitenkin minulle ja meidän perheellemme virpomisella ei ollut tätä merkitystä vaan se oli ainoastaan tapa kerätä kavereiden kanssa karkkia.
Lapsi ei anna tällaisille asioille samanlaisia merkityksiä kuin aikuinen.
Jospa et kuitenkaan määrittelisi minua vihaajaksi vain sen takia, että en leiki lapseni kanssa Joulupukki-leikkiä. En minä joulupukkeja tai hammaskeijuja vihaa, en vain leiki niitä itse. Jos niitä vihaisin niin varmaan kailottaisin jokaiselle näkemälleni ihmiselle miten halpamaisesta ja halveksittavasta otuksesta on kyse :-) Niin en kuitenkaan tee, totean vain että kyseessä on aikuisten satu.
En myöskään tiedä miksi näet tarpeelliseksi muistuttaa minulle, että lapseni muodostaa itse maailmankuvansa. Se on ihan itsestään selvää. Kuvittelitko, etten sitä tietäisi? Sinulla on kummallinen ennakkoluulo siitä mikä minä olen, noiden kommenttejesi valossa katsoen.
Ja mistä päättelit että on sinulle kirjoitettu?!
Varmaan siitä, että minä olen kieltäytynyt leikkimästä lasten kanssa Joulupukki-leikkiä ja saanut siitä kaikenlaista kritiikkiä osakseni. Jos sitä ei oltu kirjoitettu minulle, niin on vaikea nähdä mistä se yht'äkkiä tupsahti tähän ketjuun, koska kukaan ei ole tässä ketjussa väittänyt vihaavansa Joulupukkia. Jos sitä ei oltu tarkoitettu minulle, ei sitä ole tarkoitettu kenellekään muullekaan tässä ketjussa. Se on vaan jokin satunnainen irrallinen irtiotto muusta keskustustelusta siinä tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään näe mitään syytä vieraille lapsille esittää jotain joulupukki-, pääsiäispupu- tai hammaskeijusatua. Kyllä minäkin kerron ihan suoraan ettei noita ole ja että ne ovat vain sellaista satua mitä aikuiset kertovat lapsille. Sinä voit kertoa noita satuja lapsillesi, jos haluat, mutta et voi vaatia muita osallistumaan niihin.
Minkä takia sun pitää edes puhua vieraalle lapselle? Ei sun tarvi osallistua keskusteluun, et puhu mitään niin et pilaa mitään!
Voi sinua hupsua. Kuvitteletko ihan tosissasi, että kukaan muu ei koskaan missään puhu sinun lapsellesi, kuin lapsen oma perhe? Missä lapset sillä tavalla kasvavat? Sitä paitsi, ethän sinä edes tiedä vaikka olisin lapsellesi tuttu. Siinä menee sinulta sekin kitinä, että puhuisin vieraalle lapselle.
Sinä voin satuilla lapsillesi ihan mitä haluat, ei sitä laki estä. Mutta ei mikään laki myöskään vaadi minua osallistumaan sinun satuihinsi.
No en todellakaan kuvittele, sanoinko niin? Itsehän puhuit vieraista lapsista ja siitä ettet esitä heille mitään satua, siksi kysyin miksi sun pitää vieraille lapsille edes puhua?! Tietysti jos olet tuttu, voit silti olla puuttumatta keskusteluun ja olemalla vaikka ihan hiljaa, ei ole sinun tehtäväsi kertoa minun lapselle ettei joulupukkia ole!
Ei ole myöskään minun tehtäväni osallistua sinun satuusi tai valehdella lapsellesi. Olin sitten tuttu tai vieras.
Kuten sanoin, leiki vaan joulupukkileikkiä lapsesi kanssa, mutta älä edellytä että kukaan muu siihen mielikuvitusleikkiin osallistuu. En minä mitään muitakaan mielikuvitushahmoja rupea todentamaan. Turha esim. odottaa, että vahvistaisin että Muumilaakso on oikeasti olemassa tai että Peppi Pitkätossu oli todellinen henkilö.
Ei ole minun tehtäväni pitää yllä lapsesi mielikuvitusmaailmaa. Tyydy siihen. En ole koskaan omillekaan lapsilleni valehdellut, että Joulupukkia on olemassa, miksi tekisin niin sinunkaan lapsesi kanssa?
Onko vaikeuksia ymmärryksessä?!? Ei sinun tarvitse osallistua lapsen satuihin, mutta ei sinun tarvitse myöskään paljastaa ettei satua ole!! Voit olla hiljaa/vaihtaa puheenaihetta!
Ei siis tarvitse valehdella, mutta ei ole sun tehtäväsi kertoa ettei joulupukkia olemassa jos lapsi itse siihen haluaa uskoa! Toki voit omallesi kertoa mitä haluat mutta muiden et!!!
Minä ymmärrän ihan hyvin mitä minulle on esitetty. Minun mielestäni tuo on kuitenkin osallistumista, jos annan ymmärtää että satu on totta. Kaikenlisäksi minun nyt sitten pitäisi ruveta vaihtelemaan puheenaihetta tai vaikenemaan, jos asia tulee lapsen puolelta puheeksi. Ihan kuin kyseessä olisi jokin tabu, josta ei voisi puhua.
Maailma ei nyt vaan jäsenny niin kuin sinä haluat. Koeta vaan hyväksyä se, koska muutakaan et voi. Sinä et voi määrittää miten muiden tulee suhtautua Joulupukki-satuun, ei edes mitä tulee sinun omaan lapseesi. Sinä haluat, että sinä voit päättää mitä mielikuvituselementtejä lapsesi elämään kuuluu. Sinulla ei ole sellaista määritysoikeutta, koska elät moniarvoisessa ja monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Minä en nykyään edes oleta, että jonkun lapsen maailmaan Joulupukki kuuluu, koska sellaisia lapsia joiden elämään se ei kuulu, on maassamme jo niin paljon.
Minä itse päätän minkälaisia ihmisiä elämässäni on jos joku tahallaan pilaa lapseni ilon uskoa pukkiin vaikka olen erikseen pyytänyt ettei sitä saa lapselle kertoa! Se ei ole valehtelemista eikä osallistumista satuun jos toteat että et halua puhua asiasta!
En oikein ymmärrä miksi sinulla on kauhea hinku pilata muiden lapsien usko pukkiin?
Lapselle ei aina ole pakko kertoa totuutta vaan aikuinen osaa kääntää asiat uuteen asiaan jos niin haluaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos joku haluaa tahallaan pilata minun lapseni ilon pukkiin kertomalla että se on satua koska ei halua valehdella, toivon että hän poistuu elämästäni ettei tule sellaista tilaisuutta.
Minä en puutu ystävieni tapaan kasvattaa lapsia enkä myöskään halua että he puuttuvat minun!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään näe mitään syytä vieraille lapsille esittää jotain joulupukki-, pääsiäispupu- tai hammaskeijusatua. Kyllä minäkin kerron ihan suoraan ettei noita ole ja että ne ovat vain sellaista satua mitä aikuiset kertovat lapsille. Sinä voit kertoa noita satuja lapsillesi, jos haluat, mutta et voi vaatia muita osallistumaan niihin.
Minkä takia sun pitää edes puhua vieraalle lapselle? Ei sun tarvi osallistua keskusteluun, et puhu mitään niin et pilaa mitään!
Voi sinua hupsua. Kuvitteletko ihan tosissasi, että kukaan muu ei koskaan missään puhu sinun lapsellesi, kuin lapsen oma perhe? Missä lapset sillä tavalla kasvavat? Sitä paitsi, ethän sinä edes tiedä vaikka olisin lapsellesi tuttu. Siinä menee sinulta sekin kitinä, että puhuisin vieraalle lapselle.
Sinä voin satuilla lapsillesi ihan mitä haluat, ei sitä laki estä. Mutta ei mikään laki myöskään vaadi minua osallistumaan sinun satuihinsi.
No en todellakaan kuvittele, sanoinko niin? Itsehän puhuit vieraista lapsista ja siitä ettet esitä heille mitään satua, siksi kysyin miksi sun pitää vieraille lapsille edes puhua?! Tietysti jos olet tuttu, voit silti olla puuttumatta keskusteluun ja olemalla vaikka ihan hiljaa, ei ole sinun tehtäväsi kertoa minun lapselle ettei joulupukkia ole!
Ei ole myöskään minun tehtäväni osallistua sinun satuusi tai valehdella lapsellesi. Olin sitten tuttu tai vieras.
Kuten sanoin, leiki vaan joulupukkileikkiä lapsesi kanssa, mutta älä edellytä että kukaan muu siihen mielikuvitusleikkiin osallistuu. En minä mitään muitakaan mielikuvitushahmoja rupea todentamaan. Turha esim. odottaa, että vahvistaisin että Muumilaakso on oikeasti olemassa tai että Peppi Pitkätossu oli todellinen henkilö.
Ei ole minun tehtäväni pitää yllä lapsesi mielikuvitusmaailmaa. Tyydy siihen. En ole koskaan omillekaan lapsilleni valehdellut, että Joulupukkia on olemassa, miksi tekisin niin sinunkaan lapsesi kanssa?
Onko vaikeuksia ymmärryksessä?!? Ei sinun tarvitse osallistua lapsen satuihin, mutta ei sinun tarvitse myöskään paljastaa ettei satua ole!! Voit olla hiljaa/vaihtaa puheenaihetta!
Ei siis tarvitse valehdella, mutta ei ole sun tehtäväsi kertoa ettei joulupukkia olemassa jos lapsi itse siihen haluaa uskoa! Toki voit omallesi kertoa mitä haluat mutta muiden et!!!
Minä ymmärrän ihan hyvin mitä minulle on esitetty. Minun mielestäni tuo on kuitenkin osallistumista, jos annan ymmärtää että satu on totta. Kaikenlisäksi minun nyt sitten pitäisi ruveta vaihtelemaan puheenaihetta tai vaikenemaan, jos asia tulee lapsen puolelta puheeksi. Ihan kuin kyseessä olisi jokin tabu, josta ei voisi puhua.
Maailma ei nyt vaan jäsenny niin kuin sinä haluat. Koeta vaan hyväksyä se, koska muutakaan et voi. Sinä et voi määrittää miten muiden tulee suhtautua Joulupukki-satuun, ei edes mitä tulee sinun omaan lapseesi. Sinä haluat, että sinä voit päättää mitä mielikuvituselementtejä lapsesi elämään kuuluu. Sinulla ei ole sellaista määritysoikeutta, koska elät moniarvoisessa ja monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Minä en nykyään edes oleta, että jonkun lapsen maailmaan Joulupukki kuuluu, koska sellaisia lapsia joiden elämään se ei kuulu, on maassamme jo niin paljon.
Minä itse päätän minkälaisia ihmisiä elämässäni on jos joku tahallaan pilaa lapseni ilon uskoa pukkiin vaikka olen erikseen pyytänyt ettei sitä saa lapselle kertoa! Se ei ole valehtelemista eikä osallistumista satuun jos toteat että et halua puhua asiasta!
En oikein ymmärrä miksi sinulla on kauhea hinku pilata muiden lapsien usko pukkiin?
Lapselle ei aina ole pakko kertoa totuutta vaan aikuinen osaa kääntää asiat uuteen asiaan jos niin haluaa![/quote
Miten ihmeessä sinä kuvittelet, että päätät minkälaisia ihmisiä lapsesi elämässä on? Aiotko kasvattaa hänet tynnyrissä perunakellariin lukittuna?
Tiedoksesi, elät monikulttuurisessa yhteiskunnassa, jossa elää lapsesi kanssa paljon muitakin ihmisiä. Minä voin olla vaikkapa se henkilö takanasi Prisman kassajonossa, jolta lapsesi kysyy uskonko Joulupukkiin. Sinä ei todellakaan pysty määrittelemään, että minä silloin vaikenen tai osallistun vasten tahtoani leikkiisi. Enhän minä lapsesi kysymyksestä edes oleta, että hän uskoo Joulupukkiin. Sellaisia lapsia, joiden maailmaan Joulupukki ei kuulu on enemmän ja enemmän.
Minulla ei ole mitään kauheaa hinkua. Mutta eipä minulla ole hinkua ruveta muiden lasten kanssa leikkimään sellaista leikkiä, jota en omanikaan kanssa leiki.
Kun lapsesi kuulee minulta, että Joulupukki on pelkkä satu, jota jotkut aikuiset leikkivät lasten kanssa, avautuu sinulle erinomainen tilaisuus opettaa lapsellisi jotakin moniarvoisuudesta. Älä jätä tilaisuutta käyttämättä.
Vierailija kirjoitti:
Vertaat hammaskeijua Jumalaan?
Molemmat ovat satua.
Eli vertaus on osuva. Mikä tässä on se ongelma?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos olet sitä mieltä, että jumalaa ei ole, niin kerro se naapurin lapselle.
Ihailtavan kypsää. Kannattaa kostaa kaikki naapuririidat 5-vuotiaille.
No sehän tässä kaikessa epäloogisuudessa mua naurattaakin. Miksi olisi yhtään enemmän oikeutettua et ap menis puuttumaan naapureiden perheen asioihin? Mut ku nyt on kyseessä kosto, niin kyllähän aikuiset silloin saa tehdä mitä haluaa. Lapsista viis -jälleen kerran! Perusav-kamaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos joku haluaa tahallaan pilata minun lapseni ilon pukkiin kertomalla että se on satua koska ei halua valehdella, toivon että hän poistuu elämästäni ettei tule sellaista tilaisuutta.
Minä en puutu ystävieni tapaan kasvattaa lapsia enkä myöskään halua että he puuttuvat minun!
Jossakin kohtaa elämäänsä, joskus lapsesi tulee kuulemaan joltakulta, että Joulupukkia ei ole. Se on aivan itsestäänselvää, koska aikuiset eivät enää Joulupukkiin usko. Jokainen aikuinen on jossakin vaiheessa menettänyt uskonsa siihen. Usein uskonpoistajana on joku hieman vanhempi lapsi.
Sinä et pysty sitä kontrolloimaan, etkä sitä henkilöä mitenkään poistamaan elämästäsi. Se henkilö voi sattumankauppaa olla minä, tai se voi olla joku muu. Varmaa kuitenkin on, että se on aina joku. Tahallisuudesta on turha mussuttaa, lopputulos on sama vaikka tieto lipsahtaisi vahingossakin.
En minä ole ainakaan mitään amerikkalaisia hömpötyksiä kuten hammaskeijua ja pääsiäispupua lapsille opettanut, joulupukki riittää.
Alue: Aihe vapaa
Todellakin lasten maailmat ovat keskenään erilaisia ja niin pitää ollakin. Ei ole sinun tehtäväsi määritellä muille lapsille, että mikä on totta ja mikä ei koska lapsella ei ole vielä kykyä arvioida tätä asiaa. Sen sijaan lapsille tulee opettaa, että on erilaisia näkemyksiä maailmasta.
Minulle ei ole koskaan lapsena opetettu joulupukista, koska ole kristitystä perheestä. Siitä huolimatta esim päiväkodissa vieraili joulupukki, joka toi lapsille lahjoja ja itse olin yhtä lailla muiden lasten kanssa tässä leikissä mukana. Tässä ei ollut minun kohdallani minkäänlaista ristiriitaa, koska eihän raamattu kiellä joulupukin olemassa oloa tai hammaskeijua.
Lapsi ei aikuisen tavalla erottele mielikuvismaailmaa ja todellisuutta toisistaan. Esim. televisio-ohjelmat voivat olla lapsille "täyttä totta" vaikka aikuinen ei erikseen niin vakuuttaisikaan. Vasta kasvaessaan lapsi oppii jäsentelemään näitä asioita.