Voi V**** kiukuttaa äitini käytös
Olen kuukausi sitten saanut ajokortin, enkä ole vielä päässyt ajamaan kauppareissua pidempiä matkoja. Viikko sitten äitini ehdotti, jos tänä viikonloppuna ajaisimme yhdessä mökillemme hakemaan joulukuusen, jolloin siis saisin ajaa koko matkan.
Sovimme, että lähdemme tänään päivällä ennen pimeäntuloa, mutta äitini joutuikin pariksi tunniksi töihin aamulla. Hän sanoi, että lähdetään sitten kun palaa töistä. Noin tunti sitten hän tuli kotiin, ja olin valmiina lähtöön. Vähän ajan päästä äitini ehdotti, että jospa käytäisiin tänään vain syömässä jossain, kun kello on jo noin paljon. Että haetaan sitten huomenna se kuusi. Totesin tähän, että minulle ei käy huominen, äitini kyllä tiesi tämän, minulla on ennakkoon sovittu meno. Sitten äitini lähti huoneestani, ja kun olin menossa kysymään mikä on suunnitelma, alkoi hän vaan huutaa lähtevänsä yksin, kun minua ei kuulemma kiinnosta.
Vastasin, että voin aivan hyvin lähteä, puen vain päälleni. Ensin piti kuitenkin saada jotain syötävää, sillä kotonamme ei ollut mitään, mistä tehdä ruokaa. Äitini huusi, että olisit ottanut jotain pakkasesta, vaikka siellä ei kyllä ole mitään, mistä ruokaa olisin voinut tehdä. Siksi hän itsekin juuri aikaisemmin ehdotti sitä, että menemme johonkin ruokapaikkaan syömään??
Nyt äitini lähti ilmeisesti lenkille sanomatta sanaakaan, ja minä jäin kotiin nälissäni:D Ylireagoinko pahasti, kun minua itkettää äidin mielestäni epäjohdonmukainen käytös? Harmittaa, että viikkoa etukäteen suunnittelemamme yhteinen reissu peruuntui, enkä edes tiedä miksi. En ymmärrä, miksi äitini suuttui. Harmittaa niin paljon
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi taitaa olla väsynyt, kun joutui töihin. Hän ei olisi enää jaksanut lähteä kuusta hakemaan, vaan olisi halunnut lähteä syömään ja siirtänyt kuusen haun huomiselle. Sinä kiukuttelit, ettet huomenna ehdi ja äitisi lähti alakertaan. Hän ilmeisesti ajatteli, että lähdette sitten tänään ja kun sinua ei yläkerrasta kuulunut alas, hän hermostui mikä kestää. Sitten kun sinä ilmaannuit alakertaan ja hän oletti, että lähdette samantien ja sitten sinä alat purnata, ettet ole syönyt koko päivänä mitään ja et suostu tyhjällä mahalla lähtemään. Kyllä minullakin olisi hermot menneet äitinä tuolaiseen soutaa huopaa -käytökseen. Jos tiesit, että äitisi joutuu töihin, mikset voinut syödä etukäteen ja laittaa itsesi valmiiksi, niin olisitte samantien päässeet hakemaan sitä kuusta? Turha rutista, ettei jääkaapissa/pakastimessa ole mitään, kyllä täysi-ikäisenä varmasti pystyt käymään kaupassa tai tehdä jotain kuivaruokaa, esim. keittää makaroonia. Mikä sellainen meno sinulla on huomenna, ettet pysty silloin hakemaan kuusta? Kestääkö menosi aamusta iltaan vai onko kyseessä jokin parin tunnin kierros ostarilla kaverin kanssa?
Tuota, mitähän tähän nyt lähtisi vastaamaan. Sulla on aika paljon olettamia tossa tekstissäsi... Jos äitini sanoo mulle aamulla, että lähdetään, kun hän tulee, mä myös oletan että me lähdetään, kun hän tulee. Mä en myöskään ole kokenut tarvetta kiukutella, ja menoni on sellainen, ettei päiväsaikaan oltaisi päästy lähtemään. Ja kyllä, äitini ilmeisesti oletti meidän lähtevän tänään, mutta ei sanonut asiasta minulle mitään. Mä kyllä menin keittiöön (viereinen huone btw, ei alakerta) samoin tein ja olisin myös ollut lähdössä samoin tein, kun äiti vaan on valmis. Tottakai mä haluan jotain syödä, kun ei mitään ruokaa kotona ollut.
Aika kätevästi myös oletit, että mä pääsen käymään kaupassa? Autoahan meillä ei tosiaankaan ollut, kun äiti oli siellä töissä, ja äkkiäkös olisin lähtenyt kävelemään 9km suuntaansa lähimpään kauppaan hakemaan ruokaa. Makaroonia en pidä ruokana, sen verran uskallan purnata, että puoletoista tunnin reissulle en lähde, jos en ole koko päivänä syönyt muuta kuin hiilihydraattia.Asiasta toiseen. Minä pystyn lähtemään puolentoista tunnin autoreissulle, vaikka olisin syönyt vain hiilareita! Mutta en olekaan 18-vuotias uusavuton! :)
Mä en ole uusavuton, mutten suostu elämään pelkillä hiilareilla, ajoin autolla tai en:) Pidän itsestäänselvyytenä, että joka ikisellä aterialla on sen hiilarin lisäksi myös proteiinia ja rasvaa ja vielä kasvistakin
Armeijan sissiharjoituksessa oltiin liikkeellä noin 2 vuorokautta ilman suupalaa ja unta,ei se nyt juuri miltään tuntunu.
Vierailija kirjoitti:
Ja jäit kotiin nälissäsi? Voi ei, jos pakasteesta ei löytynyt, niin kait teillä on kuivia elintarv. kaapissa, olisit tehnyt vaikka mannavellin.
Jos olet saanut äskettäin ajokortin, ymmärrän ettei äitisi lähtenyt mökkitielle pimeällä ja kun ajelet muutaman vuoden ehkä olet samaa mieltä kuin äitisi.
Mitä helvettiä? Ajamallahan sitä oppii. Tuleekin hyvin varma kuski, kun pitää muutaman vuoden odotella ennen kuin voi ajaa pimeällä mökkitiellä. :D Heti vaan rohkeasti ajamaan, niin varmuus kasvaa ja täten myös turvallisuus. Järki päässä tietysti kelien ja muiden suhteen, mutta aivan turhaa tuollainen pelkääminen.
Minä kun suoritin pimeällä ajon, niin mukana oli joku tyttö, joka koko ajan paasasi takapenkillä, että hän ei voi ajaa, kun maassa on lunta ja ulkona on pimeää ja kaikkea. Miksi edes hankkia ajokortti, jos pelkää kaikkia olosuhteita, jotka ovat vieläpä normaaleja tässä maassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi taitaa olla väsynyt, kun joutui töihin. Hän ei olisi enää jaksanut lähteä kuusta hakemaan, vaan olisi halunnut lähteä syömään ja siirtänyt kuusen haun huomiselle. Sinä kiukuttelit, ettet huomenna ehdi ja äitisi lähti alakertaan. Hän ilmeisesti ajatteli, että lähdette sitten tänään ja kun sinua ei yläkerrasta kuulunut alas, hän hermostui mikä kestää. Sitten kun sinä ilmaannuit alakertaan ja hän oletti, että lähdette samantien ja sitten sinä alat purnata, ettet ole syönyt koko päivänä mitään ja et suostu tyhjällä mahalla lähtemään. Kyllä minullakin olisi hermot menneet äitinä tuolaiseen soutaa huopaa -käytökseen. Jos tiesit, että äitisi joutuu töihin, mikset voinut syödä etukäteen ja laittaa itsesi valmiiksi, niin olisitte samantien päässeet hakemaan sitä kuusta? Turha rutista, ettei jääkaapissa/pakastimessa ole mitään, kyllä täysi-ikäisenä varmasti pystyt käymään kaupassa tai tehdä jotain kuivaruokaa, esim. keittää makaroonia. Mikä sellainen meno sinulla on huomenna, ettet pysty silloin hakemaan kuusta? Kestääkö menosi aamusta iltaan vai onko kyseessä jokin parin tunnin kierros ostarilla kaverin kanssa?
Tuota, mitähän tähän nyt lähtisi vastaamaan. Sulla on aika paljon olettamia tossa tekstissäsi... Jos äitini sanoo mulle aamulla, että lähdetään, kun hän tulee, mä myös oletan että me lähdetään, kun hän tulee. Mä en myöskään ole kokenut tarvetta kiukutella, ja menoni on sellainen, ettei päiväsaikaan oltaisi päästy lähtemään. Ja kyllä, äitini ilmeisesti oletti meidän lähtevän tänään, mutta ei sanonut asiasta minulle mitään. Mä kyllä menin keittiöön (viereinen huone btw, ei alakerta) samoin tein ja olisin myös ollut lähdössä samoin tein, kun äiti vaan on valmis. Tottakai mä haluan jotain syödä, kun ei mitään ruokaa kotona ollut.
Aika kätevästi myös oletit, että mä pääsen käymään kaupassa? Autoahan meillä ei tosiaankaan ollut, kun äiti oli siellä töissä, ja äkkiäkös olisin lähtenyt kävelemään 9km suuntaansa lähimpään kauppaan hakemaan ruokaa. Makaroonia en pidä ruokana, sen verran uskallan purnata, että puoletoista tunnin reissulle en lähde, jos en ole koko päivänä syönyt muuta kuin hiilihydraattia.Asiasta toiseen. Minä pystyn lähtemään puolentoista tunnin autoreissulle, vaikka olisin syönyt vain hiilareita! Mutta en olekaan 18-vuotias uusavuton! :)
Mä en ole uusavuton, mutten suostu elämään pelkillä hiilareilla, ajoin autolla tai en:) Pidän itsestäänselvyytenä, että joka ikisellä aterialla on sen hiilarin lisäksi myös proteiinia ja rasvaa ja vielä kasvistakin
Miksi et itse huolehti omasta ruuastasi, jos vielä kauppa on noin kaukana. Jos tiesit kuusen haku reissun etukäteen, luuli aikuisen itse huolehtivat proteiinistä ja rasvoista jääkaapin hylylle, eikä jättää niitä äidin ostettavaksi, jos ne niin tärkeitä on.
Vähän tulee kanssa mieleen äidin väsymys ja nälkä.
Ap:llekin sellainen vinkki, että noin täysi-ikäisenä sinäkin voit alkaa jo osallistua perheen arkeen esimerkiksi laittamalla ruokaa jos itse olet kotona ja muut töissä.
Vaihdevuodet tai PMS. Yhden lasteni kaverin äiti on niin sekaisin vaihdevuosien hormonien kanssa (vähintään yhtä paha kuin paha murrosikä), että kukaan ei ota sen raivareita enää vakavasti, vaan repeilee kun äiti huutaa, että SINÄ ET OLE ENÄÄ MINUN LAPSENI koska teini etsi avaimiaan minuutin liian kauan kun olivat lähdössä johonkin. Kuten murroisässä, se hormoniheittely voi tehdä ihmisestä raivohullun, dramaattisen itkeskelijämarttyyrin, joka suuttuu tai loukkaantuu ihan mistä vain. Kun tämä on tiedossa, niin tosiaan se sinä et ole enää minun lapseni aiheutti hämmästyksen jälkeen naurua, että et voi yhtään dramaattisempi olla ....
Älä ota itseesi, ettehnyt mitään väärää, äiskä vaan sekoilee huolella eikä itsekään tiedä mitä sekoilee.
Saiko ap proteiiniruokaa vai kuoliko hän nälkään?
Itsehän olet epäjohdonmukainen.
Äitisi siis oli joutunut töihin, lähtö myöhästyi ja hän ehdotti, että menisitte yhdessä syömään.
Ja yhtäkkiä sinä soperrat, ettei pakastimessa ole mitään aineksia, mistä TEHDÄ ruokaa, vaikka siis äitisi ehdotti sinulle ulkona syömistä ja lähti sitten yksin ravintolaan/mihin lie.
Siis TÄH??