Mitenköhän sitä taas selviäisi joulusta

Sillä ei ole merkitystä 

mitä sinä saat päämäärän saavutettuasi, 

vaan millainen sinusta on sen ansiosta tullut.

Ole puuttumatta muiden virheisiin, 

ehkäpä he tekevät saman sinulle

Älä koskaan kasva niin isoksi, 

ettetkö voisi esittää kysymyksiä, 

älä koskaan tiedä niin paljon, 

ettetkö voisi oppia jotain uutta.

Mikään ei estä olemasta oikein hyvä,

vaikka kukaan muu ei sitä huomaisikaan.

Ihminen uskoo lopulta kaiken sen, 

minkä hän toistaa itselleen riittävän usein, 

olipa toteamus sitten oikea tai väärä.

Kun annat kaikkesi, se ei koskaan ole liian vähän.

Olet se mikä olet … silloin kun tiedät ettei kukaan katsele.

Emme voi tulla sellaiseksi kuin haluamme

– pysymällä sellaisina kuin nyt olemme.

Kuuntele vain heitä, jotka sanovat miten hyväksi voit tulla 

– älä heitä, jotka sanovat ettei sinusta ole mihinkään.

Onnellisuutta ei voi saada itselleen viemällä sitä muilta.

Toimi aivan kuin sillä, mitä teet, olisi merkitystä. Sillä on. 

William James

Elämäsi parhaat vuodet ovat ne, 

jolloin päätät että sinun ongelmasi ovat sinun ongelmiasi. 

Et syytä niistä äitiä tai ekologiaa tai presidenttiä. 

Tajuat että hallitset omaa kohtaloasi.

Albert Ellis

Suurin voitto elämässä ei ole se, 

ettet koskaan epäonnistu, 

vaan että kykenet aina aloittamaan uudelleen

jokaisen epäonnistumisen jälkeen.

Vain sillä on merkitystä mikä on oikein, 

ei sillä kuka on oikeassa.

Huomaa, että jos sinulla on aikaa nurista ja valittaa jostakin, 

sinulla on myös aikaa tehdä jotain asialle.

Anthony D'Angelo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et tee mitään, koska se ei palkitse.

Sinua

No niin juuri. En mä nyt mikään äiti Teresa ole.

Ap

Samalla logiikalla kuin et siivoa,leiki lasten kanssa, tiskaa, pese pyykkiä, käy kaupassa:

Et ilmeisesti myöskään syö "kun se  ei palkitse "koska aina joutuu syömään uudestaan.

etkä peseydy kun "se ei palkitse "koska joskus joutuu kuitenkin peseytymään uudestaan.

Mitä eroa?

Elääkseen ja elämässä nyt vaan joutuu tekemään asioita jotka eivät ole niin kivoja tai palkitsevia .

Huom. _TÄMÄ_ei ole äitisi syy !

Muuta veneen alle , ei tarvitse tehdä mitään ei-palkitsevaa, parin viikon kuluttua ei tarvinne edes miettiä äidin "syntejä" tai yhtään mitään.

 

 

 

 

Syöminen palkitsee sikäli, että kurja tunne olla nälkäinen pysyy poissa. Peseytyminen on jo astetta vähemmän palkitsevaa, mutta minut ihmiset näkevät päivittäin, on kannattavampaa pitää itsensä siistinä, kuin kodin, jonne kukaan ei välttämättä tule ikinä tai ei ole pakko tulla. Itsen on käytävä ihmistenilmoilla töissä kuitenkin. Vaikka oon mä miettinyt, että onko mun seuraava romahduksen aste se, etten enää jaksa pitää huolta edes itsestäni. Toivon, että ei.

Ap

Elä niin, että voit sanoa eläneesi onnellisena, 

älä niin, että voit kerskata täyttäneesi velvollisuutesi.

Vierailija kirjoitti:

Suurin voitto elämässä ei ole se, 

ettet koskaan epäonnistu, 

vaan että kykenet aina aloittamaan uudelleen

jokaisen epäonnistumisen jälkeen.

  

Vain sillä on merkitystä mikä on oikein, 

ei sillä kuka on oikeassa.

 

Huomaa, että jos sinulla on aikaa nurista ja valittaa jostakin, 

sinulla on myös aikaa tehdä jotain asialle.

Anthony D'Angelo

Tää oli kyllä hyvä. Mielestäni mä teen, kun prosessoin asioita päässäni. Jos ei olisi sisäistä haavaisuutta, ei olisi ulkoisiakaan ongelmia. Ymmärrän kyllä, että aina ei oma haavaisuus voi voittaa, vaan joitain asioita on pakko tehdä, mutta joulun ei ole kait pakko olla puitteiltaan niin ihmeellinen.

Ap

Vaikka siis haluaisinkin sen olevan.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Elä niin, että voit sanoa eläneesi onnellisena, 

älä niin, että voit kerskata täyttäneesi velvollisuutesi.

No eikö tää sovi just minuun? Kunhan ensin vielä tulen onnelliseksi.

Äitiin tuo ei ainakaan sovi. Sen mielestä tuo on haihattelijoiden hapatusta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Pahinta henkistä väkivaltaa on olla läsnä mutta poissa. Mielummin eri osoitteessa. Rakkaudeton vanhempi, joka ei tee kotona mitään, on pahin

Sinä olet paha äiti. Muuta muualle!

Väitätkö muka tosiaan, että äiti, josta tulee tunne, että se vihaa minua, ei ole pahempi?

Ap

Tee itsellesi palvelus ja ilmoita lastensuojeluun. Viesteistäsi saa hyvin, hyvin huolestuttavan kuvan. Älä ainakaan tee lapsillesi pahaa, ethän? Lapsesi ansaitsevat turvallisen joulun aikuisten kanssa jotka eivät ole laittamassa oman mielensä pahuutta lasten viaksi ja puhumassa suolista, joulun alla. Eivät lapset osaa pettyä aikuisen maailman asioihin mutta aistivat kyllä huonot fiilikset kerran olet noin täynnä vihaa. Mene itseesi ja vietä joulusi sitten yksin.

No en tee pahaa. Johan sanoin (et ehkä lukenut vielä koko ketjua), että minimoin henkistä väkivaltaa tekemällä vain asioita, joissa en menetä hermojani lapsiin.

Mua ahdistaa se, että menetän ne hermoni, ja joudun siksi väistelemään vanhemmuutta ja sitten vielä se, että täällä haukutaan. Tai se ei ahdista niin paljon kuin se, että äitini haukkui minua. Tai haukkuisi, jos tietäisi.

Ap

Hah hah. Aloittaja trollaa oikeen kunnolla. Ja toiset uskoo. Ei kannata. 

Ja siis mitä se lasu voisi tehdä, jos tekisinkin ilmoituksen? Tulisivat meille, näkisivät sotkua ja tasapainoisen isän, äidin, jota vituttaa, kun joulu ei ole kuin Fannysta ja Alexanderista ja myöntää, ettei oma vanhemmuus ole oikein hanskassa? Mitä sitten?

Ap

Niin ja voisin vielä kertoa heille, että oma äitini oli minusta hirviö ja siksi mä pelkään, että en ole hyvä äiti lapsilleni jne. Kotitöiden teko on vaikeaa, en pysty olemaan roolimalli (ei äitinikään ollut). Mitä he mitenkään voivat auttaa?

Ap

Tämä ei saisi olla totta.

Mikä persoonallisuushäiriö on näin kauhea? Täydellinen itsekkyys, empatian puute. Kaavamainen käytös ja yhden asian toistaminen. Kyvyttömyys tulla toimeen kenenkään kanssa. Kyvyttömyys ottaa vastuuta mistään

Vierailija kirjoitti:

Elämäsi parhaat vuodet ovat ne, 

jolloin päätät että sinun ongelmasi ovat sinun ongelmiasi. 

Et syytä niistä äitiä tai ekologiaa tai presidenttiä. 

Tajuat että hallitset omaa kohtaloasi.

Albert Ellis

Ihania elmänviisauksia! Kiitos

Ainoa, mitä heoisivat tehdä, on mennä sanomaan mun äidille, että pidä se suus kiinni äläkä traumatisoi tytärtäsi enää yhtään enempää, mutta ei heidän tarvitse, koska en enää itse pidä välejä äitiini tai yhteyttä, äidin mielestä me käsittääkseni olemme jonkinlaisissa väleissä. Sikäli hyvä, jos joskus haluaisin ne välit takaisin, mutta tällä hetkellä ei tunnu siltä. Ei tunnu todellakaan.

Ap

Olisi kyllä mukava tavata äitisi ja kuulla tarinan toinen puoli

Taidan uskoa enemmän sitä jo nyt

Kerrankin toivon, että kyseessä on provoilija. Ei tällaisia ihmisiä voi olla olemassa.