Teinien kalliit lahjatoiveet

Ei mun teineillä onneksi mitään kovin kalliita lahjatoiveita ollut, vaikka vähän niin olin pelännyt. Vanhemmalla tytöllä suurin osa toiveista ihan käytännöllisiä juttuja, nuoremmalla hiukan kalliimpia toiveita ja "vähemmän" käytännöllisiä. Varakkaita ei olla, mutta haluan kuitenkin antaa lapsilleni jouluna mitä toivovat, kuitenkin saavat uusia juttuja lähinnä vain jouluna ja synttäreinä.

T. "köyhän" perheen äiti

Ei se ole tyhmä joka toivoo, vaan joka ostaa,

Mä ymmärrän tämän päivän teinejäkin. Siis että toivotaan asioita, joihin vanhemmilla ei ole varaa. Omassa lapsuudessani lapset leikkivät yhdessä vapaa-ajallaan. Käytiin toisten kotona leikkimässä ja nähtiin, että perheet asuivat eri tavoin ja lapsilla oli erilaisia tavaroita. Nykyisin tuntuu, että lapset leikkivät yhdessä vain päiväkodissa ja koulussa välitunnilla kaupungin omistamilla tavaroilla. Syntymäpäivätkin vietetään hoplopeissa aikä lasten kodeissa. Lapsi helposti kuvittelee, että hänen elämänsä on samanlaista kuin muidenkin. Kun lapsi kasvaa isommaksi ja huomaa, että kavereilla onkin jotain hienoa, on luonnollinen olettamus, että kaikilla pitäisi olla sellaisia ja että kaikilla voisi olla sellaisia. Totuus on kuitenkin toinen.

Onko nää vaativat teinit sitten pienenä olleet niitä, jotka kirjoittaa pitkän kirjeen joulupukille, ja pukki tietty tuo kaiken pohjattomasta lahjasäkistään? Siinähän sitä oppii saamaan kaiken mitä haluaa, ja myöhemmin vanhemmat on pulassa kun hintalappu lahjapaketin kyljessä kasvaa lapsen iän mukana.

Mä en lapsena pyytänyt kalliita lahjoja, koska tiesin, ettei niitä kuitenkaan voi saada, eikä siitä mitään katkeraa fiilistä jäänyt. Isommista lahjoista pystyi neuvottelemaan niin, että vanhemmat antoivat rahaa, jota säästää sitä kallista toivetta varten. Vanhemmat eivät ole repostaneet kaikkia raha-asioitaan lapsille tuloineen ja menoineen, mutta sen verran puhuttiin, että itsellä oli realistinen käsitys siitä, mitä voi odottaa saavansa.

Vierailija kirjoitti:

Onko nää vaativat teinit sitten pienenä olleet niitä, jotka kirjoittaa pitkän kirjeen joulupukille, ja pukki tietty tuo kaiken pohjattomasta lahjasäkistään? Siinähän sitä oppii saamaan kaiken mitä haluaa, ja myöhemmin vanhemmat on pulassa kun hintalappu lahjapaketin kyljessä kasvaa lapsen iän mukana.

 

Mä en lapsena pyytänyt kalliita lahjoja, koska tiesin, ettei niitä kuitenkaan voi saada, eikä siitä mitään katkeraa fiilistä jäänyt. Isommista lahjoista pystyi neuvottelemaan niin, että vanhemmat antoivat rahaa, jota säästää sitä kallista toivetta varten. Vanhemmat eivät ole repostaneet kaikkia raha-asioitaan lapsille tuloineen ja menoineen, mutta sen verran puhuttiin, että itsellä oli realistinen käsitys siitä, mitä voi odottaa saavansa.

Näin sen pitäisi ollakin.

Itse toivon:

- Aku Ankan taskukirjoja

- Herbinan moisture balance ihonhoitosarja

- 15€ kuulokkeet kun vanhat meni rikki (kerkee ees pierasta nii on jo rikki..)

- 16€ kamerajalusta jonka sainkin jo! :) Ihana!!

- Fazeriina suklaata

Muakin ihmetyttää kun eräs tyttö sai uuden puhelimen puoli vuotta sitten (sama kuin minulla, S3 4G) ja nyt se jo nakkelee sitä ihan lattiaan välinpitämättömästi?? Ja valittaa miten paska puhelin se on ja toivoo Iphone 6..

Hohhoijaa.. muutenkin ärsyttää MIKSI kaiken pitää olla aina uutta ja edellinen muuttu yhtäkkiä paskaksi?

Ostin itse järkkärin omilla rahoilla, kerroin joillekin kavereille ja vastaus: "Eikö sun vanhemmat maksa?? Mun ainakin maksaa jos haluan"

No oishan ne minunkin, mutta haluan maksaa itse.. O_o

Oon myös ostoslakossa (17vk takana ;) ja saahan siitä kuulla kommentteja että miksi, ootko köyhä? Musta on justiisa ihanaa olla ostamatta mitään ja tarkkailla excel-taulukon avulla mistä rahaa on tullut ja mihin mennyt :)

En tiedä muista, mutta mua ahdistaa materialismi. Kaikki näyttää samalta, joka viikko uudet vaatteet, uusia tavaroita.. kaikki on paskaa ja vanhaa ja rumaa. Mungoannat ja kumppanit haalii materiaa koska " se kutsui minua luokseen, niin oli pakko ostaa se vaikken oikeasti tarvitse, mutta katsotaan jos tulen käyttämään (en ikinä) :)"

Nyt menikin jo ohi aiheen ja lätinäksi ;)

Niin ja T 14 tuo 66^^

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailma on mennyt mahdottomaksi, yksi toivoo pelikonetta toinen tablettia. Kuulemma kaveritkin saavat-onkohan näin? olen puhunut asiasta että kaikilla ei ole varaa laittaa satasia lahjoihin. Miten teillä on toimittu?

Tuliko yllätyksenä, että lapset tulevat kalliiksi? Vai ei, eihän sitä voinut tietää, kun itsehän leikit käpylehmillä tietenkin. :)

Me ollaan ihan hyvin toimeentulevia ja velkaa 0€, mutta taloudessa on vain yksi läppäri ja tabletti, kaikkien yhteisessä käytössä, myös teinien. Eikä ole ollut mitään ongelmia tai teinien vaatimuksia. Ainoastaan puhelimet ovat jokaisella omansa. Ja hyvin on pärjätty, vaikka rahasta ei ole kiinni vaikka ostaisimme jokaiselle omansa. Elämää pitäisi olla teknologian ulkopuolella.

Aivan totta. Meillä esikoisen harrastus on valokuvaus ja digitaalinen kuvankäsittely, joten hänellä on oma laadukas järkkäri, läppäri sekä hyvät kuvankäsittelyohjelmat. Eihän jääkiekkoa harrastavakaan mene treeneihin ja peleihin faijan hokkareilla, vaikka elämää on kaukalon ulkopuolellakin. 

Tämä on niin totta! En ymmärrä, mitä kohtuutonta on siinä, jos teinille ostaa kalliin tietokoneen tarpeeseen (ei pelaamiseen), mutta saman summan panostaminen jääkiekkovälineisiin on ihan ok. Esimerkiksi itse harrastin teininä ohjelmointia, suunnittelin erilaisia asioita autocadilla ja tein muuta vastaavaa, joihin tarvittiin oikeasti tehoa koneesta. Miksi minulle olisi pitänyt "kasvatuksellisesti" hommata jotain muuta? Mitä pahaa siinä oli, että opin jo teininä nykyisessä ammatissani tarvitsemiani tietoja ja taitoja?

Meillä sai vaan ansion mukaan eli piti olla yli 9 ka. On pelit ja härvelit. 

No meillä oli nuoremmalla teinillä loputon joululahjatoivelista. (Mukaan lukien mk-laukkua ja IPadia) Käskin listata viisi tärkeintä ja vain yksi sai olla yli 100€. No tyttö halusi DW kellon ja loput olivat noin 30€ maksavia. Rahaa saa myös, vaatteiden ostoon pääosin. (Tyttö ostaisi vaikka 100€ kosmetiikkaa jos vain olisi rahaa :D) Meillä ei ollut 15-v pojalla oikein muita toiveita kuin rahaa. Nuorin 9-v saa vielä muovikrääsää lähinnä. (Mitä toivookin)

Mä oon ollu tiukka teinille lahjoissa ja ostamisessa. Nyt se sitten keksi täysi-ikään tultuaan luotollaostamisen. Kyllä noi riistäjät osaa lapsille kaupata vaikka mitä, velasta alkaen.

Vierailija kirjoitti:

Mä oon ollu tiukka teinille lahjoissa ja ostamisessa. Nyt se sitten keksi täysi-ikään tultuaan luotollaostamisen. Kyllä noi riistäjät osaa lapsille kaupata vaikka mitä, velasta alkaen.

Niin ja oon tuon säästöpossulahjan antanut minäkin kerran.

Mun 13v tytär toivoi lahjaksi vaan yhden sarjakuvan, hinta alle 7 euroa. :D

Vierailija kirjoitti:

Mun 13v tytär toivoi lahjaksi vaan yhden sarjakuvan, hinta alle 7 euroa. :D

ja kyllähän mä nyt tietenkin lisäksi ostan vielä ehkä suklaata tai pyjaman tms. 

Vierailija kirjoitti:

Mä oon ollu tiukka teinille lahjoissa ja ostamisessa. Nyt se sitten keksi täysi-ikään tultuaan luotollaostamisen. Kyllä noi riistäjät osaa lapsille kaupata vaikka mitä, velasta alkaen.

Eihän täysi-ikäinen enää ole lapsi. Oletko niitä vanhempia, joiden lapset eivät saaneet koskaan mitään kunnollista lahjaksi ja rahaakin käyttöön vain niin pieniä summia, ettei niillä saanut ostettua tai säästettyä mitään järkevää missään järjellisessä ajassa? Nyt sitten kun on tullut aikuiseksi on ensimmäistä kertaa mahdollisuus ostaa jotain, mitä on halunnut.

Ostin itselleni 440 e puhelimen. Lapset saa 70 000 e edestä osakkeita/lapsi. Mutta ne on tarkoitettu järkevää käyttöön.

Olisi kyllä rankkaa olla pieni- tai edes keskituloinen vanhempi näinä some-, julkkisidoli- ja blogiaikoina, kun statustavara tai muuten vaan hintava tavara on tärkeintä. Muistelin omia lapsuuteni ja teiniaikojeni lahjoja, enkä muista muuta kallista kuin autoradan (ehkä n 400 mk silloin) ja kännykkä joskus vuonna 2000, kun ne alkoivat olla yleisiä koululaisillakin. Silloin puhelin oli toki kallis, mutta ei lähelläkään nykyisten iphonien sun muiden hintoja. Toki pidän hienoista hintavista vaatteista ja muusta, mutta olen alkanut otsaa niitä vasta aikuisena omalla palkallani. Säälittää parat vanhemmat, jotka tänä päivänä joutuvat vararikkoon ja teiniraivon uhreiksi samojen tavaroiden takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

La

Lahjatoivelista ei ole mikään tilauslista, vaan jännitys ja yllätys toteutuvatko toiveet. Ja jokainen voi tietysti toivoa vaikka kuun taivaalta, mutta jo kasvatuksellisista syistä ne ovat vain toiveita, eikä toiveet toteudu.

Meillä teinit ovat tottuneet toivomaan vanhemmilta 30-50€ lahjaa ja tänä vuonna se oli kirja ja musiikkia. Jo äidinmaidossa ovat oppineet, ettei isovanhemmille ja kummeille esitetä lahjavaatimuksia ja se on toiminut hyvin.

Joululahjojen sijaan lapset odottavat joulutunnelmaa ja yhdessä oloa.

Tai sitten ovat salaa katkeria kun tietävät ettei ne todelliset toiveet kuitenkaan toteutuisi, mutta eivät uskalla sanoa sitä ääneen koska pelkäävät suututtavansa. Näin meillä kun olin lapsi/nuori. T: se joka ei toivonut mitään vaan odotti "jouluntunnelmaa"

Täällä toinen, jolla oli samanlainen lapsuus. Opin jo ala-asteella, että jouluna ei kannattanut toivoa mitään, jos ei halunnut pataluhaksi haukkumista. Oli toive mitä vain muuta kuin sitä, mitä vanhemmat halusivat hankkiä (=kirppisvaatteita), oli kiittämätön ja kohtuuton. Siksi opin pian olemaan pyytämättä mitään ja näyttelemään ilmoista siitä, mitä sain. Ja rahasta ei ollut kiinni. Halusivat vain opettaa, ettei "kaikkea voi saada". Opin ilmeisesti hyvin, kun en toivonut mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä kalliimmat lahjat keskittyvät juuri jouluun ja syntymäpäiviin. Luksus- ja merkkituotteita ei ostella tuosta vaan ilman syytä, vaan sellaisia on mahdollista toivoa halutessaan jouluna. Varaa meillä olisi ostaa lapsille vaikka uusi iPhone joka kuukausi. Yleensä siinä kuitenkin käy niin, että kolmen vuoden välein per lapsi tulee toivetta uudesta puhelimesta, kun osaavat pitää huolta omaisuudestaan. Tänä vuonna lasten (13, 15, 17, 21) joulukirjeiltä löytyi muun muassa lentolaukkua, kahvikonetta, rannekelloa, nojatuolia, ja yhteiseksi kotiin ps4. Hintavampia, mutta käyttöön tulevia toiveita. Isoäidiltään taas toisaalta toivovat joka vuosi villasukkia ja uusia lapasia. 

Meillä ei myöskään mikään pelkkä lahjalista mene läpi, vaan joka iikan on laadittava kirje, jossa kertoo vuoden aikana tapahtuneista jutuistaan, kuulumisistaan ja kertoo, mitä olisi hauskaa saada lahjaksi. Jokainen joulupukin kirje on visusti säästössä aina ekasta alkaen :) Ne on ihania, ihan kuin yksi lahja meille vanhemmille <3

The humblebrag is strong here.

Suomex?

Ei nykymaailmaa voi millään verrata meidän teinien äitien lapsuuteen. Elintaso on noussut. Ei mun teiniaikoinani ollut näitä valtavia määriäbpelikoneita, pelejä, läppäreitä, puhelimia, tabletteja.

Nyt on nyt ja ennen oli ennen.