Ystäväni huomasi olleensa liian kiltti -> sitten hänestä tuli ilkeä tyranni!
Kaverini oli lukenut jonkun liialliseen kiltteyteen liittyvän kirjan ja sitten tapahtui muutos. Omasta mielestäni ystäväni oli aiemmin ihan normaali, joskin hänellä on aika dominoivia läheisiä. Nyt sitten ystävä päästelee ulos mitä sylki suuhun tuo, tuomitsee muiden elämää ja ratkaisuja avoimesti päin näiden naamaa, nostaa esiin todella vanhojakin tapahtumia ja kertoo katkerat muistonsa niihin liittyen, vaatii muita elämään hänen ehdoillaan ja palvelemaan häntä sun muuta scheissea. Taidan ottaa vähän etäisyyttä tähän kamuuni, ehkä hän siitä rauhoittuu ajan myötä?
Kommentit (3)
Vierailija kirjoitti:
kaveris vaan kohtelee samalla tavoin nyt teitä kuin te olette sitä höykkyyttäneet jo vuosia. Ihan oikein ja hyvä että kaveris on herääny viimein.
Pieleen meni. Itse en ole häntä ikinä höykkyyttänyt ja olen muutenkin kiltti tossukka luonteeltani. Hän kyllä kohtelee minua ja muita kilttejä kavereitaan nyt kuten hänen dominoivat läheisensä ovat häntä kohdelleet vuosien ajan, mutta näille dominoiville läheisilleen ei taida vieläkään uskaltaa olla muuta kuin... no, kiltti...
ap
Noin se monesti menee: kun on ollut toisessa ääripäässä, menee ensin sinne toiseen ennen kuin alkaa löytämään kultaista keskitietä. Voi mennä helposti useampi vuosi ennen kuin tuosta tasoittuu, jos haluat olla ystävä myöhemminkin, niin ota nyt etäisyyttä. Älä kuitenkaan katkaise kokonaan välejä, jos vain jaksat, yritä kysellä tasaisesti mitä kaverillesi kuuluu, ole enemmän se kuuntelija. Tietenkin jos koet ettet jaksa, teet ratkaisusi sen mukaan.
kaveris vaan kohtelee samalla tavoin nyt teitä kuin te olette sitä höykkyyttäneet jo vuosia. Ihan oikein ja hyvä että kaveris on herääny viimein.