Älkää eläkö kuvitelmassa, että vanhempanne järjestävät innoissaan joulua teille aikuisille lapsille!

Me tehtiin tänä vuonna niin, että aikuinen lapsi(minä 32 v) kutsui Suvub meille ja kaikki tuovat jotain pientä. Näin työtaakka ei nouse liin isoksi kenellekkään. Lahjat hankitaan vain lapsille ja aikuiset saavat nauttia hyvästä ruoasta ja tunnelmasta.

Ei ne lapset ajattele. Huomaavat kyllä uhrautuvaisuutesi sitten kun olet pois.

Minkäs teet!

Vierailija kirjoitti:

Ei ne lapset ajattele. Huomaavat kyllä uhrautuvaisuutesi sitten kun olet pois.

Minkäs teet!

... Ja laittavat joulua omille lapsilleen sekä lapsenlapsilleen pienestä eläkkeestään samalla muistellen, miten ihanaa se oli kun muori vielä eli, samaan kun pystyisi. Oli se ihme sissi.

Eikö siitä voisi etukäteen keskustella niiden aikuisten lasten kanssa, että nyt tehdään jouluvalmistelut talkoilla eikä saapastella valmiiseen pöytään? Ei sitten tarvitsisi olla marttyyrina mutisemassa siellä keittiössä.

Soittelet niille lapsille takaisin ja jaat hommat: Kuka tuo kuusen, kuka rosollin ja laatikot.

Sitten kerrot omat aikataulusi: aatonaattona joko on porukkaa siivoamassa tai sitten villakoirat kutsutaan juhlaan mukaan, joulupäivänä klo 19 talo on tyhjä ja sinulla omaa aikaa koko tapani.

Kyllä 50v anoppi loukkaantuisi, jos sanoisin, että tulkaa meille kun ootte niin vanhoja. Sillä on vielä kotona asuvia lapsiakin.

Kyllä meillä vain järjestää. Veljeni tulee pariksi päiväksi käymään. Viimeksi ollut vuosi sitten ja useamman kerran meidät lähellä asuvat on kutsuttu ja varmistettu, että tullaan varmasti. 

Tuota en ymmärrä, että aikuiset lapset soittelee vanhemmille lahjatoiveitaan. En ikinä kehtaisi.

Vierailija kirjoitti:

Niin, taas joulu joutui... Lapset ovat soitelleet lahjatoivomuksiaan ja aikataulujaan. On kiva kun tulevat, mutta joo. Tässä kun työn ohella hoitaa kauppareissut, kuusenhaut ja lanttulaatikot ja kinkunpaistot, niin kyllä tietää taas olevansa aattoiltana ihan kaput.

Apuva Apuva! Joulun tunnelma on ihanaa, mutta en jaksa!

Kannattaa sanoa suoraan mutta ystävällisesti että ensi jouluna tehdäänkin niin, että tulette meille joulukaffelle joulupäivänä, ja viettäkäämme jokainen joulua omassa kodissa. Kyllä jokainen sen ymmärtää ettei yksi ihminen (tai yhdet vanhemmat) jaksa kaikkea tehdä vuosi toisensa perään. On sallittua sanoa se ääneen kun ei enää jaksa tai ei kiinnosta. Voit myös sanoa että tuokaa tullessanne laatikot ja kinkut, niin minä katan pöydän ja tarjoan glögit.  Puhumalla näistä selviää!

Mitä jos pyytäisit jokaista lasta tuomaan jotain joulupöytään? Ei mitenkään epämääräisesti, vaan jakaisit ihan suoraan ruuat lapsille tyyliin "tuo sinä lanttulaatikko ja tortut". Oletko tullut ajatelleeksi, että lapsesi ehkä mieluiten viettäisivät jouluaan ihan oman puolisonsa ja mahdollisten lastensa kanssa, mutta kuvittelevat velvollisuudekseen tulla sinun luoksesi?

Vierailija kirjoitti:

Ei ne lapset ajattele. Huomaavat kyllä uhrautuvaisuutesi sitten kun olet pois.

Minkäs teet!

Siinä voi käydän niinkin, että lapset jättävät tulematta jouluna ja muori viettää loppuelämänsä joulut yksin tai kaksin miehensä kanssa. Kannattaisi jutella lasten kanssa jouluvalmisteluiden jakamisesta ennen kun selkä katkeaa.

Sitten se kutsuu paikallisia yksinäisiä luokseen.

Tai heitä on joulupöydässä ollut aina, vaikka mekin siellä oltais.

Jotkut tykkää vilpittömästi joulun laitosta. Äiti myös osaa sanoa kiitos ei, nyt ei jaksa/huvita. Sitten me muksut hoidetaan homma.

Jos jotain negaa hakee, niin hänelle ei kelpaa apu, että tehtäisiin yhdessä. Joko tai, tekee yksin tai me.

Tjaa, monet vanhemmat kyllä loukkaantuisi jos lapset ei menis jouluna käymään. o.o

Kuka ne lapset on tähän opettanut?

Sen takia ilmoitimme jo toista vuotta isälleni ja mieheni vanhemmille,että joulua vietetään meillä eikä heidän tarvitse huolehtia mistään,me hoidamme ruoat ja kaiken muun. Anoppi viime vuonna iloitsi kovin,ei ollut päässyt valmiiseen joulupöytään 30 vuoteen. Toista miniää moinen ei hetkauta vaan koko perheen voimin menevät joulupäivänä anoppilaan niin me osaltamme edes yritämme helpottaa työn määrää.

Ap on oikeassa! Monille joulu on taakka. Oma äitini asuu ahtaasti eikö ole emäntätyyppiä, anoppi riidoissa omien lastensa kanssa. On tehty selväksi, että joulua he eivät kenellekään laita. Silti välit äitiini huippuhyvät ja anoppikin on muuten puuhaileva mummo lapsille. Naapurin mummo sureee rahanmenoa kun lapsenlapsia tulee kööri.

Älä kuvittele että lapset lukevat ajatuksesi. Älä myöskään kuvittele että kaikki ajattelisivat tai toimisivat samalla tavalla.

Yleensä ne vanhemmat ovat myös itse kasvattaneet lapsensa joten on ehkä syytä katsoa peiliin jos he toimivat ajattelemattomasti ja tulevat valmiiseen pöytään osallistumatta itse mitenkään.

Ei tarvitse kuvitella kun tiedän. Siellä järjestetään niin intona, että vietetään oikein kahteen otteeseen yhdessä. Ensin isovanhempieni tykönä (äitini järjestää) ja sitten vielä tapanina vanhemmillani. Aattona ollaan rauhassa kotona miehen kanssa, mutta muuten saadaan/joudutaan kyllä vanhemmilleni. Mikäs siinä, äitini on keittiöjumala. Kyllä minä tänäkin vuonna yritin, että jos meillä välillä, mutta olkoot. Se nainen rakastaa juhlia ja vaikka keksii niille aihetta jos ei muuten pääse järjestämään. Hyvinkin suureellisia spektaakkeleita vielä, mutta mikäs siinä kun niitä kerran osaa järjestää ja aina on hauskaa ja hyvä tunnelma. Höpsö.

Ei se mitään, jos lapset asuvat lähellä ja tulevat aattoiltana illalliselle ja tuovat jotain vielä sovitusti joulupöytään. Mutta jos tulevat yöksi tai vielä pahempaa - moneksi yöksi, sitä ei kyllä kukaan tuntemistani halua.

Kiirettä, melua, ahtautta, kaikkea muuta kuin joulurauhaa!

Lapsiko olet?!

Vierailija kirjoitti:

Sen takia ilmoitimme jo toista vuotta isälleni ja mieheni vanhemmille,että joulua vietetään meillä eikä heidän tarvitse huolehtia mistään,me hoidamme ruoat ja kaiken muun. Anoppi viime vuonna iloitsi kovin,ei ollut päässyt valmiiseen joulupöytään 30 vuoteen. Toista miniää moinen ei hetkauta vaan koko perheen voimin menevät joulupäivänä anoppilaan niin me osaltamme edes yritämme helpottaa työn määrää.

Ai että toista miniää :D Mies tietty niin kehitysvammainen ettei voisi mitenkään ottaa vastuuta mistään?