Onko sillä merkitystä, mitä arvosanoja saa yliopistossa?
Nyt on tullut jo useampi ykkönen ja alkaa stressata todella :( Voivatko huonot arvosanat vaikuttaa jotenkin tulevaisuuteeni?
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu alasta. Aalto yliopiston kauppakorkeassa ei pääse ekan vuoden jälkeen opiskelemaan niitä haluttuja ja työllistäviä opintosuuntia vaan joutuu tyytymään johonkin pilipaliopintoihin, jotka tuskin työllistää. Oikeustieteellisessä ei ykkösillä pääse harjoittelemaan lakifirmoihin vaan joutuu tyytymään juoksupoikana roikkumiseen jossain valtionhallinnossa.
Se nyt on ihan paskaa, että Aalto-yliopistosta ei työllisty jollain yrittäjyyden tai markkinoinnin pääaineella. Ihan varmasti menevät heittämällä ohi about Itä-Suomen yliopiston KTM:stä. Nuo itse asiassa tappelevat vieläpä aika paljon eri duuneista, kuin rahoituksen ja kansantaloustieteen opiskelijat.
Miksi ihmeessä käytät pilkkua ennen sanaa "kuin"? Ymmärrän, että sinua risoo, kun et päässyt lukemaan rahoitusta ja sitä tietä vaihtariksi Singaporeen, mutta miksi toistat tuota omituista pilkkuvirhettä kaikissa kirjoituksissasi?
Mikäs sua risoo kun tuolla tyylillä kommentoit ja vielä pilkkuvirhettä lähdet analysoimaan?
Vierailija kirjoitti:
Riippuu alasta ja siitä, miltä kursseilta ykköset ovat. Palkkaan itse töihin teekkareita, ja kyllä minulla arvosanat ovat yksi tärkeimmistä kriteereistä valinnoissa. Sillä ei ole niin merkitystä, jos ei-kemistillä jostain pakollisesta kemian kurssista on ykkönen, mutta jos oman ammattialan kurssien keskiarvo on alle kolmosen, niin kyllä minä mietin, onko hakija laiska vai tyhmä vai eikö häntä lainkaan ala kiinnosta. Mikään näistä ei ole kovin hyvä juttu esimiehen kannalta.
Toki huonojakin arvosanoja voi korvata hyvällä työkokemuksella.
Arvaa mitä, en jaksa aina vastata kokeeseen muuta kuin sen verran, että tiedän että pääsen sillä läpi. Siis vaikka osaisinkin aiheesta. Ei vaan arvosanat kiinnosta, se kiinnostaa että osaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu alasta ja siitä, miltä kursseilta ykköset ovat. Palkkaan itse töihin teekkareita, ja kyllä minulla arvosanat ovat yksi tärkeimmistä kriteereistä valinnoissa. Sillä ei ole niin merkitystä, jos ei-kemistillä jostain pakollisesta kemian kurssista on ykkönen, mutta jos oman ammattialan kurssien keskiarvo on alle kolmosen, niin kyllä minä mietin, onko hakija laiska vai tyhmä vai eikö häntä lainkaan ala kiinnosta. Mikään näistä ei ole kovin hyvä juttu esimiehen kannalta.
Toki huonojakin arvosanoja voi korvata hyvällä työkokemuksella.Arvaa mitä, en jaksa aina vastata kokeeseen muuta kuin sen verran, että tiedän että pääsen sillä läpi. Siis vaikka osaisinkin aiheesta. Ei vaan arvosanat kiinnosta, se kiinnostaa että osaan.
No, se on sinun tappiosi. Minulla riittää hyviä hakijoita sen verran, että ei tarvitse jäädä kaipaamaan niitä, jotka eivät halua näyttää osaamistaan ja joilta lisäksi ilmeisesti puuttuu kunnianhimo. Teetkö sinä töissäkin sitten sen minimin, jonka tiedät juuri ja juuri esimiehelle riittävän?
Vierailija kirjoitti:
Lopulta ei mitään merkitystä yksityisellä sektorilla. Vain tuottavuus merkitsee. Ja kun minua pyydettin erääseen valtion virkaan ja minulla oli "vain" alempi korkeakoulututkinto, niin haettiin ministeriöstä lupa palkata minut ja maksaa tohtoritasoista palkkaa. No palasin kohta sieltä takaisin yksityiselle sektorille, kun se julkisen sektorin palkkapolitiikka oli jäykkää palkankorotusten suhteen. Ykköset riittävät yksityisellä sektorilla, tuottavuus ratkaisee. Julkisella sektorilla oppiarvo ratkaisee palkan ykkösistä ja tuottavuudesta riippumatta.
Valtiolla ei makseta mitään tohtoritason palkkoja, siellä ei ole palkkataulukkoja koulutuksen mukaan.
Sanoisin, että voi hyvinkin olla merkitystä hakiessa ensimmäistä työpaikkaa valmistumisen jälkeen. Kyllä hyvät arvosanat ovat oman kokemuksen mukaan auttaneet. Ainakin omalla kohdalla niitä katsottiin kaikissa työhaastatteluissa, joissa kävin valmistumisen jälkeen. Kesätöissä kertynyt kokemus ja hyvät arvosanat kuulema puhuivat puolestaan. Lisäksi osaltaan hyvien arvosanojen ansiosta pääsin opiskelijavaihtoon suosittuun ja hieman harvinaisempaan kohteeseen.
Hyvällä työkokemuksella ja asenteella voi kuitenkin varmasti kompensoida huonompia arvosanoja. Ja mitä kauemmin valmistumisesta on, sitä harvemmin kysellään arvosanoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu alasta ja siitä, miltä kursseilta ykköset ovat. Palkkaan itse töihin teekkareita, ja kyllä minulla arvosanat ovat yksi tärkeimmistä kriteereistä valinnoissa. Sillä ei ole niin merkitystä, jos ei-kemistillä jostain pakollisesta kemian kurssista on ykkönen, mutta jos oman ammattialan kurssien keskiarvo on alle kolmosen, niin kyllä minä mietin, onko hakija laiska vai tyhmä vai eikö häntä lainkaan ala kiinnosta. Mikään näistä ei ole kovin hyvä juttu esimiehen kannalta.
Toki huonojakin arvosanoja voi korvata hyvällä työkokemuksella.Arvaa mitä, en jaksa aina vastata kokeeseen muuta kuin sen verran, että tiedän että pääsen sillä läpi. Siis vaikka osaisinkin aiheesta. Ei vaan arvosanat kiinnosta, se kiinnostaa että osaan.
No, se on sinun tappiosi. Minulla riittää hyviä hakijoita sen verran, että ei tarvitse jäädä kaipaamaan niitä, jotka eivät halua näyttää osaamistaan ja joilta lisäksi ilmeisesti puuttuu kunnianhimo. Teetkö sinä töissäkin sitten sen minimin, jonka tiedät juuri ja juuri esimiehelle riittävän?
Se on vaan koevastaus. Niinkuin sanoinkin teen ja osaan paljonkin yli minimin. Arvosanoilla ei vaan ole mitään merkitystä, ei ole ikinä kysytty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu alasta ja siitä, miltä kursseilta ykköset ovat. Palkkaan itse töihin teekkareita, ja kyllä minulla arvosanat ovat yksi tärkeimmistä kriteereistä valinnoissa. Sillä ei ole niin merkitystä, jos ei-kemistillä jostain pakollisesta kemian kurssista on ykkönen, mutta jos oman ammattialan kurssien keskiarvo on alle kolmosen, niin kyllä minä mietin, onko hakija laiska vai tyhmä vai eikö häntä lainkaan ala kiinnosta. Mikään näistä ei ole kovin hyvä juttu esimiehen kannalta.
Toki huonojakin arvosanoja voi korvata hyvällä työkokemuksella.Arvaa mitä, en jaksa aina vastata kokeeseen muuta kuin sen verran, että tiedän että pääsen sillä läpi. Siis vaikka osaisinkin aiheesta. Ei vaan arvosanat kiinnosta, se kiinnostaa että osaan.
No, se on sinun tappiosi. Minulla riittää hyviä hakijoita sen verran, että ei tarvitse jäädä kaipaamaan niitä, jotka eivät halua näyttää osaamistaan ja joilta lisäksi ilmeisesti puuttuu kunnianhimo. Teetkö sinä töissäkin sitten sen minimin, jonka tiedät juuri ja juuri esimiehelle riittävän?
Eikä ole muuten ikinä ollut mitään kyyläävää esimiestä. En tee töitä jotenkin sen takia, ettei esimies suuttuisi, vaan sen takia, että niistä on jotain hyötyä.
Riippuu alasta ja siitä, miltä kursseilta ykköset ovat. Palkkaan itse töihin teekkareita, ja kyllä minulla arvosanat ovat yksi tärkeimmistä kriteereistä valinnoissa. Sillä ei ole niin merkitystä, jos ei-kemistillä jostain pakollisesta kemian kurssista on ykkönen, mutta jos oman ammattialan kurssien keskiarvo on alle kolmosen, niin kyllä minä mietin, onko hakija laiska vai tyhmä vai eikö häntä lainkaan ala kiinnosta. Mikään näistä ei ole kovin hyvä juttu esimiehen kannalta.
Toki huonojakin arvosanoja voi korvata hyvällä työkokemuksella.