Huhhuh, kaveri opiskelee yliopistossa turhaan
Pakko kirjottaa ku ärsyttää. Näin tänään yhtä kaverii kahvil ku ollaa alotettu opiskelut nyt samal paikkakunnal. Tää ihminen opiskelee yliopistossa kirjallisuustiedettä. Ku siinä sitten tuli puhetta töistä ja sanoin jotenki et sä varmaan haluut kirjastonhoitajaks, ni mun kaveri sano että ei, vaan suunnittelee palaavansa opintojen jälkeen hoitoalalle (on siis opiskellu aiemmin lähäriks). Se siis nostaa opintotukii tulevat 5 vuotta turhaan ja vie koulupaikan joltain muulta!! :( en tajuu mitä järkee. se ei ymmärtäny itte yhtään et siin on jotain väärääki.
Kommentit (137)
Vierailija kirjoitti:
Kai tajuat, että hän joutuu tekemään töitä sen 500e/kk eteen. Jos ei tule opintopisteitä tiettyä määrää per vuosi, joutuu hän maksamaan rahaa takaisin.
Ei joudu takaisin maksamaan, mutta opintotuki voidaan katkaista ja yleensä katkaistaankin, jos opintopisteitä ei tule tarpeeksi.
Takaisinmaksuun joutuu vain silloin, jos opintopisteitä on tullut todella vähän vuoden aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitoalalla voi varmaan yhdistää molempia: kirjallisuuspiiriä, -terapiaa, ym.
No on se musta vähän turhaa opiskella 5 vuotta yliopistossa vaan siks jos joskus haluu pitää kirjallisuuspiirin. Ei siis muuten, ihan sama, mutta ku se opiskelu ei oo ilmasta. -AP
Hänellä on varmasti elämänkokemusta ja näkökulmia, joita monellakaan kirjallisuuden opiskelijalla ei ole. Voi myös olla että tavoitteet muuttuvat opiskellessa, opintojen alussahan ei aina tiedä, mihin suuntautua.
Eikö se ole muuttunut hissukseen, että jos havittelee toista tutkintoa, pitää olla työvuosiakin välillä.. ettei vaan lennosta hypätä koulusta kouluun valtiontukemana. Ihan keskiastetta myöten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mielipide vaan fakta. Katso:
https://www.llas.ac.uk/resources/gpg/135
Luepa sitten kirjallisuustieteellistä tutkimusta ja ala bongata vääriä oletuksia kielestä.
Muuten, miksi yläpeukutat omat kommenttisi?
Linkkaamasi tutkimus ei liittynyt millän tavalla kirjallisuustieteeseen. Mitä yritit tällä tutkimuksella osoittaa?
Se liittyy siihen, minkälaisia oletuksia kirjallisuustieteessä kielestä tehdään. Älä yritä hämätä!
Linkittämäsi artikkeli käsitteli kielitieteilijöiden jossain määrin jakamien käsityksiä kielestä. Artikkelissa ei puhuttu mitään kirjallisuustieteestä. Olen itse opiskellut kielitiedettä enkä väitä tietäväni mitään kirjallisuuden tutkimuksesta. Tuossa artikkelissa vaan ei ollut mitään, mikä olisi tukenut väitteitäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä, et toi opiskelee kirjallisuustiedettä. Ja et vei jonkun muun opiskelupaikan. Kirjallisuustiede on just sitä pseudotiedettä yliopistossa, mut parempi, et on siel, ku et kaunokirjallisuudesta innostuneet muodostais omia hörhöpiirejään muute.
Vaikea ymmärtää mitä tässä yritetään sanoa..
Oletkohan jotenkin vajaa?
Ilmeisesti tarkoitus vaan purkaa aggressioita ilman sen kummempia ajatuksia.
Toivotaan näin. Vähän pelottavaa, jos suurempi osa porukasta ei oikeasti ymmärtäis aika selvää tekstiä...
Niin tarkoitin tosiaan että ensimmäisen ja kolmannen kommentin kirjoittajalla ilmeisesti tarkoitus vaan purkaa aggressioita ilman sen kummempaa ajatusta.
Öö? Siis mitä? Erityisesti tuohan oli ihan täyttä asiaa:
> Kirjallisuustiede on just sitä pseudotiedettä yliopistossa, mut parempi, et on siel, ku et kaunokirjallisuudesta innostuneet muodostais omia hörhöpiirejään muute.
Mitä järkeä nimitellä pseudotieteeksi jotain mistä ei itse tiedä yhtään mitään. Ehkä se on pseudotiedettä, hyvin luultavasti ei. Pitäisi itse opiskella sitä ensin ennenkuin on mitään ideaa nimittää sitä pseudotieteeksi. Eihän se muuten perustu yhtään mihinkään muuhun kuin omiin ennakkkoluuloihin.
Kirjallisuustiede nojaa täysin siihen, että on parempaa kieltä ja huonompaa kieltä. Se on sen perusta. Tämän osoittamiseksi keksitään ja on keksitty jos jonkinlaisia verukkeita. Itse premissi on väärä ja sille rakennetut "tutkimukset" roskaa.
En ole itse ymmärtänyt näin. Ei ole tosin minun ala.
Niin. Minä taas olen lukenut kielitiedettä. Ja (lähes) aina, kun avaan jossain kirjallisuustieteellisen tutkimuksen, niin sieltä hyppää silmille snobistisia vääriä oletuksia kielestä. Ihan alkeistason kielitieteellisen tiedon vastaisia oletuksia. Inhottaa koko kirjallisuus"tiede".
Mielipide.
Ei ole mielipide vaan fakta. Katso:
https://www.llas.ac.uk/resources/gpg/135
Luepa sitten kirjallisuustieteellistä tutkimusta ja ala bongata vääriä oletuksia kielestä.
Muuten, miksi yläpeukutat omat kommenttisi?
Olen ollut jo vuosia tällä foorumilla, ja nyt ensimmäisen kerran näin tällaisen kommentin. Mistä tiedät, että tyyppi yläpeukutti oman kommenttinsa? Onko sulla yhteyksiä admineihin tai jotain?
Sitten oma kannanottoni. Kun minä kommentoin, en ole ajatellut asiaa nanosekuntia ja sitten aivopieraissut kommenttia, vaan minulla on esittää asian tueksi tieteellisiä lähteitä, kuten tuollakin tyypillä. Totta hitossa yläpeukutan laadukasta kommenttia.
No tuolla linkillä ei kyllä todisteta vielä yhtään mitään. Siinä listattiin teesejä, joista kielitieteilijät ovat karkeasti ottaen yhtä mieltä. Nyt mä haluaisin jonkun esimerkin siitä, miten kirjallisuustiede on ristiriidassa näiden kanssa?
Väite:
X on parempaa kirjallisuutta kuin Y, koska kieli on parempaa
Lingvistinen fakta:
Yleensä ottaen mikään jonkun toisen käyttämä kieli ei ole parempaa tai huonompaa kuin kenenkään muun.
Väite on väärä.
No onhan se parempaa, jos välittää selkeämmin, tarkemmin ja täsmällisemmin sen mitä halutaan sanoa. Jos on joku teksti, mistä ei oikein edes ymmärrä, mitä siinä halutaan sanoa, niin eihän se silloin toimi siinä tarkoituksessa, että välittäisi jotain jollekulle toiselle.
Ehkä kirjallisuuskritiikissä voidaan väittää, että X on parempi kuin Y, koska käyttää parempaa kieltä. Eihän kirjallisuustietede ole kirjallisuuskritiikkiä. Käsittääkseni kirjallisuustieteessä ei myöskään pyritä laittamaan teoksia paremmuusjärjestykseen. En ole opiskellut alaa, mutta näin uskallan arvella.
Markasta vetoa, että ap on oikeasti tämä "ap:n kaveri", joka on kääntänyt roolit päälaelleen ja tehnyt hauskan provon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mielipide vaan fakta. Katso:
https://www.llas.ac.uk/resources/gpg/135
Luepa sitten kirjallisuustieteellistä tutkimusta ja ala bongata vääriä oletuksia kielestä.
Muuten, miksi yläpeukutat omat kommenttisi?
Linkkaamasi tutkimus ei liittynyt millän tavalla kirjallisuustieteeseen. Mitä yritit tällä tutkimuksella osoittaa?
Se liittyy siihen, minkälaisia oletuksia kirjallisuustieteessä kielestä tehdään. Älä yritä hämätä!
Linkittämäsi artikkeli käsitteli kielitieteilijöiden jossain määrin jakamien käsityksiä kielestä. Artikkelissa ei puhuttu mitään kirjallisuustieteestä. Olen itse opiskellut kielitiedettä enkä väitä tietäväni mitään kirjallisuuden tutkimuksesta. Tuossa artikkelissa vaan ei ollut mitään, mikä olisi tukenut väitteitäsi.
Valehtelet niin, että korvat heiluu. Tuossa artikkelissa esitettiin faktoja kielestä. Näitä faktoja vastaan on kirjallisuustiede. Esimerkiksi kielitiede ei arvota kieltä, mutta kirjallisuustiede arvottaa. Jos oikeasti olisit opiskellut kielitiedettä, niin saisit selvää siitä, mitä olen kirjoittanut. Mistä näitä idiootteja aina ilmestyy?
Ilmeisesti AP tai joku muu jankkaja tosiaan luulee, että kirjallisuustiede arvottaa kieltä. Turha lähteä jankkaukseen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mielipide vaan fakta. Katso:
https://www.llas.ac.uk/resources/gpg/135
Luepa sitten kirjallisuustieteellistä tutkimusta ja ala bongata vääriä oletuksia kielestä.
Muuten, miksi yläpeukutat omat kommenttisi?
Linkkaamasi tutkimus ei liittynyt millän tavalla kirjallisuustieteeseen. Mitä yritit tällä tutkimuksella osoittaa?
Se liittyy siihen, minkälaisia oletuksia kirjallisuustieteessä kielestä tehdään. Älä yritä hämätä!
Linkittämäsi artikkeli käsitteli kielitieteilijöiden jossain määrin jakamien käsityksiä kielestä. Artikkelissa ei puhuttu mitään kirjallisuustieteestä. Olen itse opiskellut kielitiedettä enkä väitä tietäväni mitään kirjallisuuden tutkimuksesta. Tuossa artikkelissa vaan ei ollut mitään, mikä olisi tukenut väitteitäsi.
Valehtelet niin, että korvat heiluu. Tuossa artikkelissa esitettiin faktoja kielestä. Näitä faktoja vastaan on kirjallisuustiede. Esimerkiksi kielitiede ei arvota kieltä, mutta kirjallisuustiede arvottaa. Jos oikeasti olisit opiskellut kielitiedettä, niin saisit selvää siitä, mitä olen kirjoittanut. Mistä näitä idiootteja aina ilmestyy?:D :D :D sä oot kyllä niin kujanderilla t. toinen lingvisti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mielipide vaan fakta. Katso:
https://www.llas.ac.uk/resources/gpg/135
Luepa sitten kirjallisuustieteellistä tutkimusta ja ala bongata vääriä oletuksia kielestä.
Muuten, miksi yläpeukutat omat kommenttisi?
Linkkaamasi tutkimus ei liittynyt millän tavalla kirjallisuustieteeseen. Mitä yritit tällä tutkimuksella osoittaa?
Se liittyy siihen, minkälaisia oletuksia kirjallisuustieteessä kielestä tehdään. Älä yritä hämätä!
Linkittämäsi artikkeli käsitteli kielitieteilijöiden jossain määrin jakamien käsityksiä kielestä. Artikkelissa ei puhuttu mitään kirjallisuustieteestä. Olen itse opiskellut kielitiedettä enkä väitä tietäväni mitään kirjallisuuden tutkimuksesta. Tuossa artikkelissa vaan ei ollut mitään, mikä olisi tukenut väitteitäsi.
Valehtelet niin, että korvat heiluu. Tuossa artikkelissa esitettiin faktoja kielestä. Näitä faktoja vastaan on kirjallisuustiede. Esimerkiksi kielitiede ei arvota kieltä, mutta kirjallisuustiede arvottaa. Jos oikeasti olisit opiskellut kielitiedettä, niin saisit selvää siitä, mitä olen kirjoittanut. Mistä näitä idiootteja aina ilmestyy?
Olen opiskellut kielitiedettä. Ymmärsin kyllä artikkelin. En valehtele eivätkä korvat heilu. En todellakaan jaksa uskoa, että kirjallisuustiede olisi faktoja vastaan. Sen tiedän, että kirjallisuudentutkimuksessa ei pyritä kielen arvottamiseen. Mitä tarkoitat kirjallisuustieteessä tehdyillä oletuksilla kielestä? Oletko siis opiskellut kirjallisuustiedettä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä, et toi opiskelee kirjallisuustiedettä. Ja et vei jonkun muun opiskelupaikan. Kirjallisuustiede on just sitä pseudotiedettä yliopistossa, mut parempi, et on siel, ku et kaunokirjallisuudesta innostuneet muodostais omia hörhöpiirejään muute.
Vaikea ymmärtää mitä tässä yritetään sanoa..
Oletkohan jotenkin vajaa?
Ilmeisesti tarkoitus vaan purkaa aggressioita ilman sen kummempia ajatuksia.
Toivotaan näin. Vähän pelottavaa, jos suurempi osa porukasta ei oikeasti ymmärtäis aika selvää tekstiä...
Niin tarkoitin tosiaan että ensimmäisen ja kolmannen kommentin kirjoittajalla ilmeisesti tarkoitus vaan purkaa aggressioita ilman sen kummempaa ajatusta.
Öö? Siis mitä? Erityisesti tuohan oli ihan täyttä asiaa:
> Kirjallisuustiede on just sitä pseudotiedettä yliopistossa, mut parempi, et on siel, ku et kaunokirjallisuudesta innostuneet muodostais omia hörhöpiirejään muute.
Mitä järkeä nimitellä pseudotieteeksi jotain mistä ei itse tiedä yhtään mitään. Ehkä se on pseudotiedettä, hyvin luultavasti ei. Pitäisi itse opiskella sitä ensin ennenkuin on mitään ideaa nimittää sitä pseudotieteeksi. Eihän se muuten perustu yhtään mihinkään muuhun kuin omiin ennakkkoluuloihin.
Kirjallisuustiede nojaa täysin siihen, että on parempaa kieltä ja huonompaa kieltä. Se on sen perusta. Tämän osoittamiseksi keksitään ja on keksitty jos jonkinlaisia verukkeita. Itse premissi on väärä ja sille rakennetut "tutkimukset" roskaa.
Kirjallisuustiede ei arvota kieltä millään tavalla eikä sen tutkimuskohde edes painotu kieleen. Kaunokirjallisuuden kieli on vain yksi tutkimuskohteista. Jako oletetun hyvän ja huonon kielen välillä ei todellakaan ole mikään kirjallisuustieteen yleinen paradigma tai premissi. Edes kielitiede ei arvota kieltä huonoon ja hyvään kieleen, vaan on kiinnostunut erilaisista tavoista käyttää kieltä ja kielen eri ilmentymistä. Kielitiede voi tutkia esimerkiksi jonkin murteen kielioppia.
Kuule. En jaksa tämän näytelmän näyttelemistä kanssasi tällä kertaa, ollaanhan me jo veivattu se tässä vuosien saatossa muutama kerta. Joten, skipataanko. Jookos kookos? Minä olen esittänyt kielitieteellisen artikkelin. Sinä voit jostain kaivaa esille marginaalisen "tutkimuksen". Esität, että argumentaatiokykyni on huono (ai, se tulikin jo). Ja pidät itseäsi kielitiedettä opiskelleena (just joo...). Luet tahallaan aivan puutaheinää siihen, mitä olen esittänyt (kuten tuo, että olisin muka esittänyt, että kielitiede arvottaa kieltä, jota se nimenomaan ei tee, enkä ole niin sanonutkaan). Luennoit kielitiede 101 minulle (kielitieteessä on sellainenkin osa-alue kuin dialektologia, hui, kun en tiennytkään...).
Joten. Kohota itsesi sankariksi. Taputtele itseäsi selkään ja toista: "Minä olen paras! Oikea argumentaatiokunkku!". Anna mennä vaan! Olet sen ansainnut!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mielipide vaan fakta. Katso:
https://www.llas.ac.uk/resources/gpg/135
Luepa sitten kirjallisuustieteellistä tutkimusta ja ala bongata vääriä oletuksia kielestä.
Muuten, miksi yläpeukutat omat kommenttisi?
Linkkaamasi tutkimus ei liittynyt millän tavalla kirjallisuustieteeseen. Mitä yritit tällä tutkimuksella osoittaa?
Se liittyy siihen, minkälaisia oletuksia kirjallisuustieteessä kielestä tehdään. Älä yritä hämätä!
Linkittämäsi artikkeli käsitteli kielitieteilijöiden jossain määrin jakamien käsityksiä kielestä. Artikkelissa ei puhuttu mitään kirjallisuustieteestä. Olen itse opiskellut kielitiedettä enkä väitä tietäväni mitään kirjallisuuden tutkimuksesta. Tuossa artikkelissa vaan ei ollut mitään, mikä olisi tukenut väitteitäsi.
Valehtelet niin, että korvat heiluu. Tuossa artikkelissa esitettiin faktoja kielestä. Näitä faktoja vastaan on kirjallisuustiede. Esimerkiksi kielitiede ei arvota kieltä, mutta kirjallisuustiede arvottaa. Jos oikeasti olisit opiskellut kielitiedettä, niin saisit selvää siitä, mitä olen kirjoittanut. Mistä näitä idiootteja aina ilmestyy?:D :D :D sä oot kyllä niin kujanderilla t. toinen lingvisti
Miksi teeskentelet olevasi lingvisti, kun selvästi et ole? Ei kielitiede ihan niin arvostettu ala ole. Mut joo, onhan niitä outoja...
Voi hyvä luoja tota kielitiede vs kirjallisuustiede jankkausta :D Mä haluaisin nähdä sen kirjallisuustieteen julkaisun joka arvottaa kieltä hyvään ja huonoon.
Kauheet ja kadehdittavat massit sille kyllä kertyykin opintorahoista... Vain opiskelija on työtöntä perusturvalla räpistelevää köyhempi.
Mitä muita kaverillasi on? Ei yhdellä aineella valmistuta yliopistosta, vaan pääaine + pari sivuainetta lisäksi.
Hei nyt te kaksi kielitiedeburgeria - lopettakaas nyt toi asperger-jankkaus, täällä jutellaan koulutuksesta :D
ja mitä tohon "yhteiskunnan rahat menee" -itkemiseen tulee, niin tässä ehkä nyt nämä vähemmän koulutetut osoittava puheillaan sen, etteivät ymmärrä, että:
Asioilla EI OLE aina suoria seuraussuhteita, eli: se että säästetään koulutuksesta x miljoonaa ei tarkoita suoraan että yhteiskunnalla olisi x miljoonaa enemmän ja kaikki olisi paremmin. Jos yhteiskunta olisi niin simppeli järjestelmä kuin te väitätte niin meillä ei olisi paljoa ongelmia ratkottavana. Säästöjen tekeminen on vaikeaa kun jokin random säästö jossain alueella saattaa EPÄSUORASTI vaikuttaa esimerkiksi vuosien viiveellä johonkin toiseen.
Hyvä esimerkki: säästetään varhaiskasvatuksesta koska "pitää säästää ja tästä saadaan nyt x miljoonaa valtion kassaan" -----> 20 vuoden päästä onkin hirveä määrä syrjäytyneitä joiden pärjäämiseen joudutaan käyttämään kymmenkertainen määrä rahaa.
Koulutukseen sijoittaminen maksaa itsensä takaisin epäsuorasti pitkällä aikavälillä. Jos tutkitte yhtään tilastoja niin sellaiset yhteiskunnat joissa kansa on KOKONAISUUDESSAAN korkeakoulutettua pärjäävät myös BKT:llä ja talouskasvulla paremmin kuin jenkkityyliset yhteiskunnat joissa on hyvin kapea korkeakoulutettujen joukko ja hyvin suuri matalasti koulutettujen joukko.
Sitäpaitsi, nämä koulutuksen vastustajat unohtavat jälleen kerran myös sen, että sivistyksellä on itseisarvo. Jos lähdetään tuolle teidän "oma kiinnostus ja omalla ajalla" -linjalle niin meillähän voitaisiin poistaa saman tien myös peruskoulu kun kyllähän sitä voi aina itse opiskella omalla ajalla - muutenhan sitä voi suoraan siirtyä työelämään kunhan oppii kävelemään. Miettikääpä sitä :P Te tietysti vedätte itsestäänselvästi rajan että "kyllä nyt kouluun pitää mennä" mutta kun tarkemmin ajattelette niin kaikki on suhteellista - te vaan vedätte sen hyödyllisen koulutuksen rajan kovin paljon alemmas kuin muut täällä koska ajattelette että ei ihmisten tarvitse opetella enempää kuin itse osaatte.
Kirjallisuustiede ei arvota kieltä millään tavalla eikä sen tutkimuskohde edes painotu kieleen. Kaunokirjallisuuden kieli on vain yksi tutkimuskohteista. Jako oletetun hyvän ja huonon kielen välillä ei todellakaan ole mikään kirjallisuustieteen yleinen paradigma tai premissi. Edes kielitiede ei arvota kieltä huonoon ja hyvään kieleen, vaan on kiinnostunut erilaisista tavoista käyttää kieltä ja kielen eri ilmentymistä. Kielitiede voi tutkia esimerkiksi jonkin murteen kielioppia.