En saa miehestä mitään tukea esim. paniikkikohtauksen iskiessä
En saa miehestä mitään tukea esim. paniikkikohtauksen iskiessä
klo 16:50 | 6.12.2015
En tiedä onko kaikki miehet näin mulkkuja? Saan välillä aika pahoja paniikkikohtauksia. Suljetut paikat (lentokone) ja esim. ravintolassa syöminen SAATTAA aiheuttaa paniikkikohtauksen.
Nyt vuoden aikana kahdesti iskenyt kohtaus ja mies on suuttunut mulle! Alkanut tiuskimaan "koita nyt helvetti rauhoittua" ja ns kääntänyt selkänsä.
Mua ottaa niin pannuun. Oon sanonut että olis kiva näinä kohtauksen hetkinä tuntea olonsa turvalliseksi. Turha toivo... Onko tämä yleistäkin?
Sivut
No vittuako se mies sille mitään voi jos sulla on nupissa vikaa?
Ei kai se miesmikään terapeutti ole? Hanki apua itsellesi.
Kerro sille selvät ohjeet, miten siinä tilanteessa pitää toimia.
Mun paniikkikohtaukset loppuivat kun jätin minulle tiuskivan ja ilkeilevän miehen. Löysin paremman ja hänen turvallisella ja ymmärtäväisellä otteellan elämään sain itsenikin parempaan jamaan ja paniikkikohtaukset loppuivat.
Hyvinkin voi olla miehen vika. Itse tosiaan pääsin paniikista eroon KUNNOLLISEN miehen avulla. Siedätimme minua pikkuhiljaa paikkoihin ja asioihin, joissa aiemmin paniikki oli iskenyt.
Tuo on yleensä terapeutin hommia. Mutta toki luulisi että jos ap ei nyt muuten kuormita miestä ongelmilla jotka pitäisi olla ammattiauttajan hoidossa, että mies jaksaisi tukea vähän paremmin.
Minä kerron oman tarinani.
Minun vaimoni kärsii paniikkikohtauksista.
Olen koittanut auttaa olen koittanut kysellä mitä voin tehdä hänen hyväksi?
Hänellä paniikkikohtaukset iskevät päälle silloin kun hän valehtelee minulle tai meidän pitäisi mennä elokuviin tai edes kävelylle. Minussa ei kuulemma ole vikaa en vain ymmärrä häntä. Lisäksi hän on aivan varma miten naapurit myrkyttää hänen ruokaansa sekä lisäävät happo hänen shampooseen. Kyllä näin on asiat ja minä en vaan ymmärrä häntä enkä tue hänen mielestään.
Mutta paniikkikohtauksia ei näy kun hän lähtee naapurin eronneen miehen kanssa elokuviin tai ystävän kanssa ulos syömään...
Hassuja nuo paniikkikohtaukset? Tietenkin minua mietityttää kun minulla on edessä avosydänleikkaus johon puolisoni on sanonut " ÄLÄ valita älä pelkää. Paniikkihäiriö on pahempaa kuin joku sydänleikkaus! Kasva ihmisenä! Ja älä odota minulta tukea! "
Sitten koitan saada tukea ottamalla yhteyttä sairaalan hoitohenkilöstöön kun olen puhelimessa esim. kirurgisen sairaanhoitajan kanssa ryntää puolisoni repimään kädestäni puhelimen samalla haukkuen puhelimessa olevan naisen huoraksi ja minut valehtelija petturiksi vaatien minulta rahaa.
Kyllä olen valmis kuolemaan en jaksa enään.
Toki terapeutti voi auttaa, en sitä kielläkään, mutta kyllä kunnollinen ja tasapainoinen ihmissuhdekin sen tekee, elleivät ongelmat aivan hirvittävän pahoja ole. Nykyisessä terveessä ihmissuhteessani paniikkioireet loppuivat. Ja se EI ole miehen kuormittamista, jos ongelmista puhutaan ja haetaan turvaa toisesta. Nykyinen mieheni ei ainakaan pidä noita kuormittavina asioina kuten ex-mieheni.
Älkää olko hulluja -problem solved!
Tuossa on kyse muustakin kuin paniikkioireista, jos tarinasi on tosi.Mitä apua olet yrittänyt vaimollesi hankkia?
Olen koittanut jos menisimme kahdestaan käymään lääkärissä. Mutta hän ei halua mennä lääkäriin koska hänellä ei ole mitään vikaa. Minä olen se jolla heittää päästä. Ja olen ollut yhteydessä lääkäriin, sairaanhoitajaan sekä omaiset mielenterveyden tukena järjestöön. Mutta mitään ei voi tehdä.
Mä nostaisin kytkintä.
Minä kärsin myös paniikkikohtauksista. Joskus kun riidellessä mies on ollut ilkeä ja sanonut pahasti, olen kohtauksen saanut. Silloin mies tajuaa lopettaa ja ryhtyykin lohduttamaan. Tajuaa kai menneensä liian pitkälle.
Mutta.. Siinä tilassa, olen huomannut, että miehen rauhoitteluyritykset saattavat välillä jopa ruokkia paniikkia, tuntuu että saan oikein luvan päästää kohtausta pahemmaksi. Ehkä miehesi ajattelee, että sinun on pakko saada kohtaus loppumaan, kun myötätuntoa ei heru. Tyhmää kyllä, mutta ymmärrän syyn.
Huono suhde voi myös aiheuttaa sinulle kohtauksia?
Jos ei ole lapsia niin lähtisin aika pian.
Toivottavasti useimmat viestit on kirjoittanut yksi ja sama henkilö. Miehelläni on paniikkihäiriö, ja on yleisesti tiedossa ja hänenkin kohdallaan tosistettu, että läheisen tuki on yksi parhaita keinoja rauhoittaa paniikin iskiessä.
No kuulkaa jos voisin päättää en menisi mihinkään ahdustaviin paikkoihin, mutta pakko mennä ettei tää pahene. Ihmiset on erilaisia, enkä halua mitään nappeja popsia että pääsisin muutamasta paniikkikohtauksesta eroon. Terapiaan en usko.
T. Ap
Niin, mutta ymmärrätkö tässä ketjussa olevan pointin, että huono suhde voi olla paniikkia laukaiseva tekijä?
Eli et edes halua parantua, jos et kerta nappeja syö tai terapiaan "usko". En yhtään ihmettele tässä tapauksessa miehesi tapaa suhtautua sinuun paniikkikohtauksen aikana.
Oikeasti en saa nappeja enkä terapiaa. Kovin lääke mitä on määrätty on propral.. Näitä kohtauksia on niin vähän et miks tekisin numeroa lääkärillä. Parisuhteessa tuskin on vika vaan mun päässä.
T. Ap
Kyllä huono suhde voi kohtauksia aiheuttaa. Minulla nimittäin huono suhde laukaisi paniikkihäiriön.
Sivut