Skitsofrenia - minkäikäisenä siihen yleensä sairastuu?

Vierailija

Ja mitkä on ensioireet?

Sivut

Kommentit (24)

Vierailija

Nuorena aikuisena yleensä alkaa.

Psykoosia edeltävää jakso, jonka aikana esiintyy yleisoireita, kuten ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta, sekä lieviä psykoottisia oireita, kuten tunnetta ympäristön tai itsen muuttumisesta, seurattuna tai tarkkailtuna olemisesta tai lyhytaikaisia aistihairahduksia tai -harhoja
Vetäytyminen ihmissuhteista sekä työ- ja toimintakyvyn aleneminen voivat olla skitsofrenian puhkeamisen ensimmäiset merkit erityisesti henkilöillä, joilla on suvussa skitsofreniaa.
Prodromaalivaiheen hoidosta tai hoidon kestosta ei ole vakiintuneita ohjeita, mutta sekä lääkehoidolla että psykososiaalisilla hoitomuodoilla voidaan siirtää psykoosin puhkeamista.

Vierailija

Skitsofrenia on yleensä nuorella aikuisiällä alkava, psykoosiksi luokiteltava sairaus. Psykoosilla tarkoitetaan sitä, että potilas arvioi ja tulkitsee ulkoista todellisuutta selvästi muista ihmisistä poikkeavalla tavalla, hänellä esiintyy harhaluuloja ja aistiharhoja.

Oireet

Valtaosa skitsofreniaan sairastuvista kärsii ennakko- eli prodromaalioireita ennen sairauden puhkeamista. Näitä ovat mm.

ahdistuneisuus
masennus
apaattisuus
keskittymiskyvyttömyys
unihäiriöt
outo käytös
ajattelun muuttuminen.

Lähde: Terve.fi

Vierailija

Mun äiti sairastui todistetettavasti 40-vuotiaana. Todennäköisesti on kuitenkin ollut sairas jo aiemmin mutta itse tajusin 15-kesäisenä että jotain on äidillä pielessä ja pahasti. Nyt 26 vuotta myöhemmin psykooseja tulee äidilleni aina vain useammin ja sairaalajaksot ovat kerta toisensa jälkeen pidempiä. Jos vain voitaisiin pakottaa ottaa lääkkeensä niin kaikki olisi ok mutta kun skitsofreenikolta puuttuu sairaudentunto niin ei mukamas ole tarvetta lääkkeillekään.

Vierailija

Luin kirjasta, että ensioireena on huohottavan hengityksen kuulemista usein. Kaverillani alkoi juuri niin.

Kaksi kaveriani on sairastunut. Toinen 22-vuotiaana ja toinen 28-vuotiaana. Kumpikin edelleen viiskymppisenä psykoosijaksoja saavia eivätkä välilläkään terveitä. Eläkkeelle ovat joutuneet. Toinen jo kolmekymppisenä. (Luokanope)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Luin kirjasta, että ensioireena on huohottavan hengityksen kuulemista usein. Kaverillani alkoi juuri niin.

Kaksi kaveriani on sairastunut. Toinen 22-vuotiaana ja toinen 28-vuotiaana. Kumpikin edelleen viiskymppisenä psykoosijaksoja saavia eivätkä välilläkään terveitä. Eläkkeelle ovat joutuneet. Toinen jo kolmekymppisenä. (Luokanope)

Mitä tällaisille ihmisille tapahtui ennen vanhaan, kun ei ollut sosiaaliturvaa eikä veroilla kustannettuja palveluja? Kuolivat saman tien? Muistelen lukeneeni joistain vaivaistaloista, joissa vaikeimmat tapaukset pidettiin kahleissa ym. Ja sota-aikana melkein kaikki nälkään kuolleet Suomessa oli joko mielisairaaloiden potilaita tai venäläisiä sotavankeja.

Vierailija

Miksi kysyt?

Itsellä sukurasitteena, mutta psykologi sanoi, että olen kokenut sen verran kovia kriisejä elämässäni, että olisi jo puhjennut, jos olisi puhjetakseen.

Hyi tuo huohotuksen kuuleminen. Ei ole skitsofreenikoillakaan helppoa..

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Luin kirjasta, että ensioireena on huohottavan hengityksen kuulemista usein. Kaverillani alkoi juuri niin.

Kaksi kaveriani on sairastunut. Toinen 22-vuotiaana ja toinen 28-vuotiaana. Kumpikin edelleen viiskymppisenä psykoosijaksoja saavia eivätkä välilläkään terveitä. Eläkkeelle ovat joutuneet. Toinen jo kolmekymppisenä. (Luokanope)

Huohottavan hengityksen kuuleminen?!

Mua pelottaa, että mulle puhkeaa tai on puhjennut jo skitsofrenia. Mistä sen tietää jos on jo puhjennut, jos kerta on sairaudentunnottomuuttakin?

Olin nuorenpana hyvä koulussa jne, mutta jossain vaiheessa en vaan enää jaksanut pyrkiä eteenpäin. Kukaan ei oikein tunnu ymmärtävän tätä. Nykyään teen siivoustyötä, koska en pysty muuhun, vaikka olen opiskellut yliopistossa jne. Vanhat ystäväni ovat kaikki menestyneitä, korkeissa asemissa tai taitelijoita, jotka toteuttavat itseään ja ovat arvostettuja.

Kuvittelen aina että kaikilla ihmisillä on jotain minua vastaan, usein en myöskään saa sanoja ulos suustani vaan ne jotenkin sekottuu, samoin ajatukset. Normaalielämä on vaikeaa rämpimistä, vaikka jotenkin olen tähän asti pärjännyt. 

Minun yhdellä sisaruksella on skitsofrenia.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mun äiti sairastui todistetettavasti 40-vuotiaana. Todennäköisesti on kuitenkin ollut sairas jo aiemmin mutta itse tajusin 15-kesäisenä että jotain on äidillä pielessä ja pahasti. Nyt 26 vuotta myöhemmin psykooseja tulee äidilleni aina vain useammin ja sairaalajaksot ovat kerta toisensa jälkeen pidempiä. Jos vain voitaisiin pakottaa ottaa lääkkeensä niin kaikki olisi ok mutta kun skitsofreenikolta puuttuu sairaudentunto niin ei mukamas ole tarvetta lääkkeillekään.

Minun tuttavani ei suostu syömään lääkkeitä, koska "ne" yrittävät manipuloida hänen ajatuksiaan lääkkeiden avulla... Paraneminen taitaa olla toivotonta.

Vierailija

22 vuotiaana sain diagnoosin mutta oireilu alkoi jo 15 -vuotiaana. Alkuun oireet olivat lähinnä masennusta, ahdistusta ja pakko-oireita, mutta pikkuhiljaa mukaan alkoi tulla "outouden tunnetta" ja harhaluuloja ja -tuntemuksia. Sitten aloin kuulla ääniä.  Välillä oireet olivat helpompia, välillä olin jopa maaninen, minkä takia ensin epäiltiin kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Sitten tuli sietämätön ahdistus ja jatkuvat pelkotilat, pelkäsin ihan kaikkea ja kaikkia, aloin nähdä harhoja ja tuntui että olen ihan irallaan maailmasta, koin kommunikoimisen vaikeaksi ja välillä oli vaikeaa seurata toisten puhetta harhojen "seasta". Tuon episodin jälkeen sain diagnoosiksi skitsofrenian ja lääkitys laitettiin kuntoon.  Nyt on mennyt jo vuoden todella hyvin, oireet pysyvät kurissa ja pystyn pyörittämään arkea ja harrastamaan monenlaista. Kouluttautumista tai töihin hakemista en ole vielä uskaltanut ajatella, mutta jos tasainen vointi kestää niin ainakin jonkin pätevyyden saaminen olisi haaveissa.

Vierailija

Mua pelottaa kun tuntuu että noita ensioireita on. Toisaalta olen kyllä myös käynyt monta kriisiä läpi, ehkä olisin jo sairastunut? Olen 28.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin kirjasta, että ensioireena on huohottavan hengityksen kuulemista usein. Kaverillani alkoi juuri niin.

Kaksi kaveriani on sairastunut. Toinen 22-vuotiaana ja toinen 28-vuotiaana. Kumpikin edelleen viiskymppisenä psykoosijaksoja saavia eivätkä välilläkään terveitä. Eläkkeelle ovat joutuneet. Toinen jo kolmekymppisenä. (Luokanope)

Huohottavan hengityksen kuuleminen?!

Mua pelottaa, että mulle puhkeaa tai on puhjennut jo skitsofrenia. Mistä sen tietää jos on jo puhjennut, jos kerta on sairaudentunnottomuuttakin?

Olin nuorenpana hyvä koulussa jne, mutta jossain vaiheessa en vaan enää jaksanut pyrkiä eteenpäin. Kukaan ei oikein tunnu ymmärtävän tätä. Nykyään teen siivoustyötä, koska en pysty muuhun, vaikka olen opiskellut yliopistossa jne. Vanhat ystäväni ovat kaikki menestyneitä, korkeissa asemissa tai taitelijoita, jotka toteuttavat itseään ja ovat arvostettuja.

Kuvittelen aina että kaikilla ihmisillä on jotain minua vastaan, usein en myöskään saa sanoja ulos suustani vaan ne jotenkin sekottuu, samoin ajatukset. Normaalielämä on vaikeaa rämpimistä, vaikka jotenkin olen tähän asti pärjännyt. 

Minun yhdellä sisaruksella on skitsofrenia.

Hakeudu vain rohkeasti lääkäriin, on monia muitakin paljon lievempiä ja helpommin hoidettavia sairauksia. Ka ajoissa hoitaminen on aina tehokkainta.

T. Yhden sisko täälläkin

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin kirjasta, että ensioireena on huohottavan hengityksen kuulemista usein. Kaverillani alkoi juuri niin.

Kaksi kaveriani on sairastunut. Toinen 22-vuotiaana ja toinen 28-vuotiaana. Kumpikin edelleen viiskymppisenä psykoosijaksoja saavia eivätkä välilläkään terveitä. Eläkkeelle ovat joutuneet. Toinen jo kolmekymppisenä. (Luokanope)

Huohottavan hengityksen kuuleminen?!

Mua pelottaa, että mulle puhkeaa tai on puhjennut jo skitsofrenia. Mistä sen tietää jos on jo puhjennut, jos kerta on sairaudentunnottomuuttakin?

Olin nuorenpana hyvä koulussa jne, mutta jossain vaiheessa en vaan enää jaksanut pyrkiä eteenpäin. Kukaan ei oikein tunnu ymmärtävän tätä. Nykyään teen siivoustyötä, koska en pysty muuhun, vaikka olen opiskellut yliopistossa jne. Vanhat ystäväni ovat kaikki menestyneitä, korkeissa asemissa tai taitelijoita, jotka toteuttavat itseään ja ovat arvostettuja.

Kuvittelen aina että kaikilla ihmisillä on jotain minua vastaan, usein en myöskään saa sanoja ulos suustani vaan ne jotenkin sekottuu, samoin ajatukset. Normaalielämä on vaikeaa rämpimistä, vaikka jotenkin olen tähän asti pärjännyt. 

Minun yhdellä sisaruksella on skitsofrenia.

Luulosairas sinä vain olet! :D
Et ole skitsofreenikkoa nähnytkään höpsö.
Se on kuules aivan normaalia välillä sekoilla sanoissa yms.

Vierailija

Yhden tapauksen tiedän jossa pedofiilin pitkä vankeusrangaistus muutettiin skitsofrenian takia pakkohoidoksi ja siihen on käsittääkseni vaatimuksena se että tuo skitsofrenia on myös oikeasti syynä tekoihin. Hänellä insestiset teot alkoivat 50v iässä. Siitä, milloin skitsofrenia on todella puhjennut, en osaa sanoa.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat