Lue keskustelun säännöt.
Suomessa ei ymmärretä lapsia
03.12.2015 |
Lasten oletetaan käyttäytyvän niin kuin pikkuaikuiset. Tai pikkusuomalaiset. Ei saa olla äänekäs, ei saa näyttää liian voimakkaasti tunteita. Julkisissa paikoissa itkevää lasta mulkoillaan pahasti ja vanhemmat tuomitaan huonoiksi.
Jos itse olet niin hyvä kasvattaja niin mikset menisi ja lopettaisi lapsen itkua ja väninää? Ulkomailla vieraatkin yrittävät piristää lapsia, suomessa vaan suututaan. Jos et uskalla kohdata lasta, niin hyväksy sitten meteli. Lapset on lapsia. Heillä on sentään vielä pokkaa olla äänekkäitä ja tuoda mielipiteensä esille. Aikuistuttaan ne oppii sitten kyräilemään ja mököttämään hiljaa.
Kommentit (124)
AP ei ole käynyt Ranskassa.
Eikä varmaan missään muuallakaan ulkomailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis niin totta!Alusta loppuun!Toisissa maissa todella koitetaan piristää ja kiinnittää lastan huomio muualle jos tulee tälläisiä tilanteita..se on tavattoman hienoa ja sellaista mikä täältä puuttuu!
Edelleen lämmöllä muistan naista joka cittarissa tuli kysymään et voinko olla avuksi kun vauvani alkoi itkeä juuri kun päästiin kassalle..koitin vauva sylissä pakata ostoksiani..iloisena ja kiitollisena annoin vauvani tämän mummun syliin ja sain pakattua ostokseni..
Usein olisi ihanaa jos joku hööpöttäisi lasta vähän niin mieliharmi unohtuisi..
Toisissa maissa lapsia omat vanhemmat myös pitävät kovassa kurissa. Eli on ihan normaalia saada korvapuusti tai näpsäytys. Tietenkin noissa maissa sivulliset suhtautuvat paremmin lapsiin, kun näkevät, että lapsia yritetään kasvattaa ja opettaa huomioimaan muut ihmiset.
Äänekkäällä ihmisellä ei ole enemmän tunteita kuin hiljaisella, yleensä aivan päinvastoin. Se, että lapsi tottuu huutamaan ja meluamaan, ei tarkoita sitä, että hänellä olisi lupa esittää tunteitaan enemmän kuin hiljaisilla.
Se, että osaa tunnistaa tunteensa, ei poissulje sitä, että lapsi kasvatetaan ottamaan huomioon myös muiden tunteet ja muut ihmiset, eikä vellomaan itsessään.
En le nyt ihan varma,mikä oli pointtisi. Tuntuu vähän, että et ehkä vielä ymmärrä, että pieni lapsi, ja vähän isompikin vielä harjoittelee tunteiden säätelyä. Mikään korvapuusti tai rangaistus ei tee tästä kehityksestä nopeampaa. Korvapuustilla ja muulla väkivallalla voi kyllä varmistaa, ettei lapsi ikinä opi säätelemään ja tunnistamaan normaalisti tunteitaan.
Eli tämähän tarkoittaa sitten sitä, että kaupassa ja muualla tulee aina olemaan 0 - 7-vuotiaita lapsia, jotka räyhäävät ja meukkaavat, KOSKA EI OLE NEUROLOGISESTI JA PSYYKKISESTI MAHDOLLISTA, ETTÄ TUON IKÄINEN PIKKULAPSI VIELÄ OSAISI SÄÄDELLÄ TÄYDELLISESTI TUNTEITAAN. Toivon, että tyhmempikin nyt ymmärsi asian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
huh, tätä ketjua lukiessani tajuan kuinka onnekas olen että lapsieni ei tarvitse Suomessa kasvaa, jestas miten paljon negatiivisuutta yhteen pieneen kansaan mahtuu. Jokainen lapsen päästämä äänähdys ja liikahdus on häiriöksi ja vanhemmat laiskoja paskoja jotka ei pidä lapsia kurissa.
En tiedä Italiasta, mutta tunnen monia espanjalaisia perheitä, ja kyllä heidän lapset saavat ravintolassa liikkua pois pöydästä. Eikä ketään näytä häiritsevän, lapsille jutellaan ja jopa hymyillään.
Hmmm. En usko, että olet edes käynyt Espanjassa. Googletin asian, ja vaikka miten monta linkkiä kurista, auktoriteettien uskomisesta, tottelevaisuudesta, aikusiten kunnioittamisesta, liittyen kasvatukseen. Laitan tuohon vain yhden.
https://aevans18.wordpress.com/
Suomessa ihaillaan sitä, että meidän kakara on esillä, niin ei ole ainakaan alistettu, kuten näitä riekkujien vanhempia ilmeisesti itseään lapsena?
Itse Espanjassa asuvana veikkaisin että "hispanic families" tarkoittaa tässä yhteydessä etelä-amerikkalaisia eli latinoja ei Espanjan espanjalaisia, erityisesti jos kysymyksessä on jenkkitutkimus. Kaikki vähänkin siirtovalta-ajoista tietävävät ymmärtävät mitä tarkoitan. Espanjankielteiset latinot ja espanjalaiset ovat yhtä kaukana toisistaan kuin vaikka suomalaiset ja venäläiset. Vain kieli on yhteinen, eikä sekään aina. Ulkonäköni on erilainen.
Vierailija kirjoitti:
AP ei ole käynyt Ranskassa.
Eikä varmaan missään muuallakaan ulkomailla.
Keski-Euroopan maissa Saksassa ja Ranskassa sekä Enkuissakin ollaan todella tarkkoja lasten käytöksen kanssa. Ja sanktiot ovat rajumpia kuin Suomessa, esim Englannissa pikku läimäisy ei ole ollenkaan tavatonta.
Saksassa porukka lähtee kiukkuisesti ravintolapenkiltä, jos kuuluu yksikin babababbääbäätättätää!
Ap, taitaa puhua etelä-euroopasta nimenomaisesti. Näissä maissa lapsia tosiaan silitellään ja huomioidaan. Osa tästäon turistien lipittämistä. Turkissa itseäni ja perhettäni on oikein inhottanut se suoranainen flirttailu mitä ihan 10-12 vuotiaille pidetään. Siis hyi hitto! Kaverin tytölle luvattiin kihlat parin vuoden päästä jne.. Olisi tuolloin ollut 13-vuotias.Suomessa olisi jo viety ukko oikeuteen, ja syystä.
Tytöt eivät tykänneet lomapaikasta yhtään vaikka nuorimpia ei katsottukaan pahalla silmällä kun pitivät meteliä. Etelä-Euroopassa on myös tuo väkivallta kasvattamisessa yhä läsnä. Kaikenlainen läimäyttely ja turpiin vetely näyttää olevan ihan arkipäivää eikä siihen kukaan puuutu.
Vierailija kirjoitti:
Italiassa asuneena voin kertoa että italialaislapset, siis aivan pikkulapset EIVÄT käyttäydy yhtään paremmin kuin suomalaiset, asia on aivan päinvastoin. Lapset kiukuttelevat ja saavat itkupotkuraivareita paljon vanhempinakin kuin täällä. Ovat myös erittäin kovaäänisiä kuten aikuisetkin. Juju on siinä että se sallitaan heille. Lasten ei ajatella oppivan tiukoilla säännöillä vaan esimerkin kautta. Pikkuvirheet painetaan villaisella ja lasta kannustetaan ja kehutaan jatkuvasti. Ruumiillista kuritusta on, mutta se on symbolista takapuolelle läpsäyttämistä eikä tarkoitus ole satuttaa. Se on lapsesta tosi noloa ja pahanteko loppuukin siihen. Suomessa soitettaisiin lastensuojeluun.
Ja simbsalabim - jo teineinä italialaiset ovat kohteliaita ja toiset ihmiset huomioonottavia. Tällainenhan ei Suomessa onnistu. Lapsi pitää pitää ihmisten ilmoilla hipihiljaa jos sen on erehtynyt sinne viemään.
Ok. Mutta se ei ole ongelma muille, koska tämän tutkimuksen mukaan ainakin lapset ovat aina perheensä kanssa. Siis aina, noin kolmikymppiseksi asti. On siis aika sama miten he käyttäytyvät, koska lapsia ei edes oikeastaan kukaan enää tee, lapsia syntyy kai puolet vähemmän kuin Suomessa, eli ei heitä edes näe siellä missään. Lisäksi lapset ovat vain koulussa ilman omaa vanhempaa tai sukulaista.
Jutussa sanotaan, että vain ulkomaalaisia lapsia (mamuja) ilman vanhempaa. Lisäksi Italiassa lasten odotetaan sopeutuvan aikuisten elämään, ei haittaa vaikka lapsi nukahtaa pää spagetissa kello 12 yöllä, lasten pitää sopeutua.
http://www.sv.ntnu.no/iss/an-magritt.jensen/card/Childrens%20Welfare/Vo…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
<<Suomessa ihaillaan sitä, että meidän kakara on esillä, niin ei ole ainakaan alistettu, kuten näitä riekkujien vanhempia ilmeisesti itseään lapsena?<<
Alistaminen on ihan kauhea asia ja yleistä Suomessa. Itseäni ei alistettu mutta inhottaa kaikenlainen turha nolaaminen julkisesti ja muu hölmöys,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun taas Suomessa vanhemmat olettavat, että kaikkien muiden pitää sopeutua heidän lapsiin. Siinä on pieni ero. Italiassa myös vanhemmat ryyppäävät, juovat alkoholia, polttavat tupakkaa, lasten vieressä, siihen pitää sopeutua. Perhe pitää yhtä.
Ei voi vain ajatella, että ottaa osan kulttuurista, pitää katsoa koko pakettia, jep, lapsille sallitaan, mutta niin muillekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas keksittiin yksi asia missä suomalaiset on ihan paskoja ja "ulkomaalaiset" niin hyviä ja sivistyneitä! Voih herra armahda kun olemme niin surkeaa, tyhmää ja junttia kansaa, anna meidän tulla sellaisiksi kuin ulkomaalaiset!
Me ollaan niin nuorta ja kokematonta kansaa ulkomaalaisiin verrattuna, ettei meillä oikein ole mitään sivistynyttä historiaa jota jatkaa jälkipolville. Täällä hakattiin kännissä hevosta ja pyörittiin suossa sen hevosen paskassa lakana päällä ja pelkillä kirosanoilla kommunikoiden, samaan aikaan kun jopa naapurimaa Ruotsissa ajeltiin autoilla, pukeuduttiin hienosti, käytiin kultturelleissa konserteissa ja puhuttiin kirjakieltä.
Niin, siksi olemmekin arkoja tuppisuita, jotka saavat raivarin jos kuulevat lapsen puhuvan ja nauravan ääneen. Ihailemme miten ulkomailla lapset osaavat käyttäytyä, vaikka siellä sekä lapset että aikuiset puhuvat ja nauravat ääneen, mitä taas Suomessa kyräiltäisiin vihaisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Unaccompanied minors
The progressive disappearance of children from the streets and courtyards has
marked the passage of the modern city
to the contemporary one. It is unlikely
you will find the signs of chalk on the str
eet that show that children have been
playing there, and you rarely hear a ball bouncing in the courtyard. The street
takes on negative connotations also in
association with the spread of the
disturbing phenomenon of
street children
in regions in economic difficulty. The
‘rarefaction’ of childhood also at the
demographic level has determined, as we
have already said, attention for the child and at the same time ‘visibility’. Whilst
the number of Italian children has di
minished, however, a new phenomenon has
made headway in our country: the growing number of foreign children.
Jos lapsia näkyy, kyseessä on köyhä alue. Muuten lapsia näkyy tuskin ollenkaan. Toki silloin mummot ihastelevat jos sukuun syntyy ehkä yksi lapsenlapsi jos ollenkaan. Italiassahan ei tehdä lapsia, kun ovat itsekin vielä 30-vuotiaana lapsia kotonansa.
Vierailija kirjoitti:
Italiassa asuneena voin kertoa että italialaislapset, siis aivan pikkulapset EIVÄT käyttäydy yhtään paremmin kuin suomalaiset, asia on aivan päinvastoin. Lapset kiukuttelevat ja saavat itkupotkuraivareita paljon vanhempinakin kuin täällä. Ovat myös erittäin kovaäänisiä kuten aikuisetkin. Juju on siinä että se sallitaan heille. Lasten ei ajatella oppivan tiukoilla säännöillä vaan esimerkin kautta. Pikkuvirheet painetaan villaisella ja lasta kannustetaan ja kehutaan jatkuvasti. Ruumiillista kuritusta on, mutta se on symbolista takapuolelle läpsäyttämistä eikä tarkoitus ole satuttaa. Se on lapsesta tosi noloa ja pahanteko loppuukin siihen. Suomessa soitettaisiin lastensuojeluun.
Ja simbsalabim - jo teineinä italialaiset ovat kohteliaita ja toiset ihmiset huomioonottavia. Tällainenhan ei Suomessa onnistu. Lapsi pitää pitää ihmisten ilmoilla hipihiljaa jos sen on erehtynyt sinne viemään.
Ihan miten vain. Itse en ole ymmärtänyt koskaan sitä, miksi suomalaiset ihailevat niin paljon kaikkea italialaista. Pohjois-Italiassa on raha, siellä ei synny lapsia. Etelä-Italiassa on perinteiset perheet, joissa äiti on kotona ja hoitaa lapsensa ja poikansa viisikymppiseksi. tai kunnes kuolee.
Lisäksi mafia.
Italiassa on kyllä kaunista ja heillä on tyylitajua ja kauneudentajua. Ja ruokaa.
En osaa sanoa tuosta huomioonottamisesta, siellähän esim pohjoinen haluaisi eroon köyhästä etelästä. Heitä suoraan sanottuna vituttaa elättää köyhempää etelää.
Myöskin Italiassa on vaikeaa olla, jos ei haluaisikaan hoitaa niitä lapsenlapsiaan, tai omia lapsiaan viisikymppiseksi kuten tapana on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen havainnon olen tehnyt että jos täällä Suomessa kaupassa juoksentelee kiljuva, rääkyvä, huutava, riehuva lapsi, niin siihen ilmestyy joka ikinen kerta jotkut peri-WT-tyyliset rupusakkivanhemmat ja sitten alkaa yhteinen huutoshow. Joko nämä tämän tyylin vanhemmat eivät välitä siitä mitä lapsensa tekee, tai karjuvat tosi nololla tavalla lapsilleen kaikkien kuullen. Kumpikaan keino ei näytä auttavan.
Jos näen lapsen joka kulkee touhukkaana intpa puhkuen ja on iloinen kun saa osallistua ostosten tekoon ja juttelee normaalilla äänellä eikä vedä mitään huomioshowta, niin hänen läheisyydessä olevat vanhemmat ovat joka kerta siististi pukeutuneita, älykkään ja menestyneen näköisiä ihmisiä. Sama missä päin Suomea olen ollut.
Saturday night fever, italialaisia ikuisia lapsia siinä kuvataan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
intoa puhkuen
(outo tämä palstan tekstinkorjaussyöttö nykyään!)
Vierailija kirjoitti:
Saturday night fever, italialaisia ikuisia lapsia siinä kuvataan.
Isä ja äiti määrää, mäiskii korvalle, perhe pitää yhtä. Kotona asutaan kunnes pannaan joku vahingossa paksuksi jolloin tapetaan itsensä tai mies jatkaa vieraissa juoksua ja nainen jää kotiin, itku silmässä. Ihanaa.
Ranskassahan on vielä semmoista että jos jotain toista mammaa v-tuttaa toisen mamman kasvatustaidottomuus jos lapsi esim. huutaa keskellä toria, niin tämä saattaa läimäistä tuon toisen lasta. Kuvitelkaa miten tuohon suhtauduttaisi täällä Suomessa???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saturday night fever, italialaisia ikuisia lapsia siinä kuvataan.
Isä ja äiti määrää, mäiskii korvalle, perhe pitää yhtä. Kotona asutaan kunnes pannaan joku vahingossa paksuksi jolloin tapetaan itsensä tai mies jatkaa vieraissa juoksua ja nainen jää kotiin, itku silmässä. Ihanaa.
Ne on AMERIKANitalialaisia, vähän kuin Mafiavaimot, Jersey Shore ja Real Housewives of New Jersey. Harva noista edes osaa italiaa, ehkä ovat osanneet muutaman sanan lapsena kun vaari opettanut.
Eikö joku bloggaaja kertonut että miten ällöttävästi hänen varhaisteinitytärtä kosketeltiin aikuisten miesten toimesta jossain Välimeren maassa? Turkki?
Jotkut av-mammat taitavat tosin tulkita tuokin vain paikallisten ulkomaalaisten ystävällisyydeksi ja lapsirakkaudeksi.......
Vierailija kirjoitti:
Ja se on vain terveellistä oppia kyseenalaistamaan aikuisten auktoriteetti..kaikkea ei tarvitse totella vaan voi miettiä omilla aivoillakin..
kun tällä nykykasvatusihanteella kasvatetaan taulapäitä jotka noudattavat jokaista käskyä kyselemättä saadaan vaan aikaan samanlaisia puupäitä joita suomi jo täynnä..innovantteja tarvitaan..
Osittain samaa mieltä, osittain eri. On hyvä kyseenalaistaa auktoriteettia, mutta sille on aikansa ja paikkansa. Jos lapsi huomaa että opettaja sorsii jotain oppilasta, on oikein nostaa asia esille. Sen sijaan ei ole millään tasolla järkevää ja olennaista kinastella siitä saako tunnilla pitää kännykkää esillä.
Lapselle olen opettanut että punaisiin valoihin pysähdytään aina. Sen sijaan itse saatan kävellä päin punaisia jos olen esim. liikkeellä yöllä eikä näkyvissä ole yhtäkään autoa (eikä lapsia jotka saisivat huonoa esimerkkiä). Ennen kuin sääntöjä voi kyseenalaistaa, ne täytyy oppia.
Miten saatanassa tätäkin on alapeukutettu?
Kyllä on onnettomia ihmiskohtaloita taas kun on täytynyt joskus kaupassa sietää itkeviä, touhottavia, olemaan opettelevia lapsukaisia ja niiden perkeleen onnettomia, huonoja vanhempia jotka eivät mitään osaa eikä tajua, ei ainakaan lasten kasvatusta ja kurissa pitämistä.
(jos mun suurimmat murheeni olisi kaupassa itkevät tai temppuilevat lapset, niin olispa jotakin!)