51-vuotiaana raskaana. Kävin lääkärillä

Olen töissä siivousfirmassa ja pomoni on lähemmäs 70.

Hyvin jaksaa vaikka ei tietenkään niin vetreä ole :)

Vierailija kirjoitti:

Minullakin on ikäeroa sisaruksille 17 vuotta, ja hekin jo 19-23 vuotiaita ja äitini nyt 55.. Miksi haluat aiheuttaa lapsellesi häpeää ja kärsimystä ?? Lastasi tullaan kiusaamaan ja pilkkaamaan 190% varmasti ! Siitä et pääse mihinkään, kuvitteletko ihan tosissasi että lapsi on ylpeä 10 vuotiaana 61 vuotiaasta mummo äidistään ?? Omat lapsesi tuskin ovat mielissään myöskään. Oletko valmis välien rikkoutumiseen?? Se ettei osaa käyttää tuossa iässä ehkäisyä, ei tarkoita että rakkautesi on tähtiin kirjoitettu nyt järki käteen ! Oletko myöskin niinvarakas että hoidat teinin tarpeet eläkkeestäsi ?? Vai oletatko sossun kuulu hoitavan kaiken ??

Enemmän kannattaa hävetä omaa huonoa käytöstä ja kirjoitustaitoa kuin vanhaa äitiänsä. Se on nimittäin sinusta itsestäsi kiinni. Vanhempien ikään ei voi vaikuttaa mutta omaan käytökseensä voi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onnea ap odotukseen!

Selvähän on että kun vanhana saa lapsen niin tukiverkko on erilainen, ei silti välttämättä huonompi! Tällä lapsella on jo 10 vuotiaana aikuiset sisarukset, eikö?

Minulla oli lapsena kaveri jolla oli aikuiset sisarukset, he ainakin olivat kovin läheisiä, vaikka nuo sisarukset olivat jo muuttaneet lapsuudenkodista.

Mun sisarukset ovat >10 vuotta mua vanhempia. Ollaan nähty viimeks n. vuosi sitten. Ei ole mitään yhteistä, niinpä ei pidetä yhteyttäkään. Ja meillä kaikilla on kuitenkin sama äiti ja isä, ap:n tapauksessa ilmeisesti näin ei ole.

 

Mun sisko on 2 vuotta nuorempi eikä pidetä yhteyttä, koska ei ole mitään yhteistä eikä edes kovin hyvin tulla toimeen. Se leikkikaveruus mitä vanhemmat suunnittelee ikäeroa optimoimalla ei aina onnistu :D Mulla on myös 15 vuotta nuorempi sisko, vanhempieni iltatähti. Häneen välit ovat lämpimämmät, vaikka onkin vasta teini-iässä ja itse pyöritän lapsiperhearkea...

 

Kyllä se kummasti yhdistää siinä vaiheessa, kun aletaan jakamaan vanhempien perintöä..tämä ihan ot tässä keskustelussa..

Hassu kun ihmiset ajattelee, että seitsemänkymppiset on ikäloppuja dementikkoja. Sekä äitini että isäni vanhemmat on vuosia sitten ylittäneet seitsemänkympin rajan ja ihan skarppeja ovat, matkustelevat, asuvat omakotitaloissa ja hoitavat itse pihatyöt ynnämuut ja ovat muutenkin täysin mukana maailman menossa.

Toisekseen, ap on 51-vuotias, eikö ole vähän turhaa taivastella sitä, mitä EHKÄ tapahtuu kahdenkymmenen vuoden päästä? "Vanhat" vanhemmat eivät todellakaan ole paska lapsikohtalo, miettikää alkoholisteja, narkkareita ja väkivaltaisia vanhempia.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on ap sinun ystäviesi tilanne? Voisin kuvitella että olisi karmea olla viisikymppisenä pienen vauvan äiti ja ystävät lentää liihottelisivat matkoilla, brunsseilla, shoppailemassa ja minä kököttäisin kotona. Olisin ulkona kaikesta kivasta, kaikki mammakerhojen äidin pahimmassa tapauksessa 30 vuotta itseä nuorempia. Mieti vielä.

Niin, koska kaikilla naisillahan on sisäsyntyinen tarve shoppailla, matkustella ja käydä brunssilla ystävien kanssa ainakin 2-3 kertaa viikossa. Ja mammakerhossahan äidin ja lapsen nyt ainakin täytyy käydä, muutoin on huono ja epäkelpo vanhempi. </sarkasmi>

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on ap sinun ystäviesi tilanne? Voisin kuvitella että olisi karmea olla viisikymppisenä pienen vauvan äiti ja ystävät lentää liihottelisivat matkoilla, brunsseilla, shoppailemassa ja minä kököttäisin kotona. Olisin ulkona kaikesta kivasta, kaikki mammakerhojen äidin pahimmassa tapauksessa 30 vuotta itseä nuorempia. Mieti vielä.

Niin, koska kaikilla naisillahan on sisäsyntyinen tarve shoppailla, matkustella ja käydä brunssilla ystävien kanssa ainakin 2-3 kertaa viikossa. Ja mammakerhossahan äidin ja lapsen nyt ainakin täytyy käydä, muutoin on huono ja epäkelpo vanhempi. </sarkasmi>

On tuossa totuuden siemen. Minun kaverilla ei kenelläkään ole enää pikkulapsia. Voidaan tulla ja mennä nopeilla aitauluilla, tehdä paljon asioita aikuisten lähtökohdasta. Jos meistä yhdellä olisi pieni lapsi niin auttamattomasti olisi porukasta ulkopuolella, ei sille mitään voi. Toiset meistä on todennäköisesti kohta mummoja niin on siinä keskustelunaiheet vähän erilaiset kuin omat yöheräämiset ja pikkulapsiperheen elämät. Minulle tässä iässä ystävät alkaa olla taas todella tärkeitä kun omat lapset alkavat lentää pesästä. On aikaa puolisolle ihan erilailla kuin ennen ja vihdoinkin voi tavata ystävien kanssa ilman stressiä siitä kuka hoitaa lapset.

t. äiti 44v

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on ap sinun ystäviesi tilanne? Voisin kuvitella että olisi karmea olla viisikymppisenä pienen vauvan äiti ja ystävät lentää liihottelisivat matkoilla, brunsseilla, shoppailemassa ja minä kököttäisin kotona. Olisin ulkona kaikesta kivasta, kaikki mammakerhojen äidin pahimmassa tapauksessa 30 vuotta itseä nuorempia. Mieti vielä.

Niin, koska kaikilla naisillahan on sisäsyntyinen tarve shoppailla, matkustella ja käydä brunssilla ystävien kanssa ainakin 2-3 kertaa viikossa. Ja mammakerhossahan äidin ja lapsen nyt ainakin täytyy käydä, muutoin on huono ja epäkelpo vanhempi. </sarkasmi>

On tuossa totuuden siemen. Minun kaverilla ei kenelläkään ole enää pikkulapsia. Voidaan tulla ja mennä nopeilla aitauluilla, tehdä paljon asioita aikuisten lähtökohdasta. Jos meistä yhdellä olisi pieni lapsi niin auttamattomasti olisi porukasta ulkopuolella, ei sille mitään voi. Toiset meistä on todennäköisesti kohta mummoja niin on siinä keskustelunaiheet vähän erilaiset kuin omat yöheräämiset ja pikkulapsiperheen elämät. Minulle tässä iässä ystävät alkaa olla taas todella tärkeitä kun omat lapset alkavat lentää pesästä. On aikaa puolisolle ihan erilailla kuin ennen ja vihdoinkin voi tavata ystävien kanssa ilman stressiä siitä kuka hoitaa lapset.

t. äiti 44v

Minulla taas aivan eri lailla. Tunnen montakin pikkulapsen vanhempaa.t. äiti 42v ja lapsi 7v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on ap sinun ystäviesi tilanne? Voisin kuvitella että olisi karmea olla viisikymppisenä pienen vauvan äiti ja ystävät lentää liihottelisivat matkoilla, brunsseilla, shoppailemassa ja minä kököttäisin kotona. Olisin ulkona kaikesta kivasta, kaikki mammakerhojen äidin pahimmassa tapauksessa 30 vuotta itseä nuorempia. Mieti vielä.

Niin, koska kaikilla naisillahan on sisäsyntyinen tarve shoppailla, matkustella ja käydä brunssilla ystävien kanssa ainakin 2-3 kertaa viikossa. Ja mammakerhossahan äidin ja lapsen nyt ainakin täytyy käydä, muutoin on huono ja epäkelpo vanhempi. </sarkasmi>

On tuossa totuuden siemen. Minun kaverilla ei kenelläkään ole enää pikkulapsia. Voidaan tulla ja mennä nopeilla aitauluilla, tehdä paljon asioita aikuisten lähtökohdasta. Jos meistä yhdellä olisi pieni lapsi niin auttamattomasti olisi porukasta ulkopuolella, ei sille mitään voi. Toiset meistä on todennäköisesti kohta mummoja niin on siinä keskustelunaiheet vähän erilaiset kuin omat yöheräämiset ja pikkulapsiperheen elämät. Minulle tässä iässä ystävät alkaa olla taas todella tärkeitä kun omat lapset alkavat lentää pesästä. On aikaa puolisolle ihan erilailla kuin ennen ja vihdoinkin voi tavata ystävien kanssa ilman stressiä siitä kuka hoitaa lapset.

t. äiti 44v

Minulla taas aivan eri lailla. Tunnen montakin pikkulapsen vanhempaa.t. äiti 42v ja lapsi 7v.

Sama täällä! t: 46v, nuorin lapsi 5v.

Raskaus ja synnytys on aina jonkinlainen riski. Liikenne on riski, onnettomuus voi sattua milloin tahansa. Mitä tahansa voi sattua esim. palatessa pikkujouluista Tuusulassa.

Raskaudessa ja äitiydessä  on kuitenkin kyse ikivanhasta asiasta, maailman luonnollisimmasta asiasta, mitä jotkut yrittävät väkisin perversoida.

Minä arvostan enemmän varttuneemmassa iässä olevia lapsensaajia kuin jotain 20-30vee myöhäisteinejä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on ap sinun ystäviesi tilanne? Voisin kuvitella että olisi karmea olla viisikymppisenä pienen vauvan äiti ja ystävät lentää liihottelisivat matkoilla, brunsseilla, shoppailemassa ja minä kököttäisin kotona. Olisin ulkona kaikesta kivasta, kaikki mammakerhojen äidin pahimmassa tapauksessa 30 vuotta itseä nuorempia. Mieti vielä.

Niin, koska kaikilla naisillahan on sisäsyntyinen tarve shoppailla, matkustella ja käydä brunssilla ystävien kanssa ainakin 2-3 kertaa viikossa. Ja mammakerhossahan äidin ja lapsen nyt ainakin täytyy käydä, muutoin on huono ja epäkelpo vanhempi. </sarkasmi>

On tuossa totuuden siemen. Minun kaverilla ei kenelläkään ole enää pikkulapsia. Voidaan tulla ja mennä nopeilla aitauluilla, tehdä paljon asioita aikuisten lähtökohdasta. Jos meistä yhdellä olisi pieni lapsi niin auttamattomasti olisi porukasta ulkopuolella, ei sille mitään voi. Toiset meistä on todennäköisesti kohta mummoja niin on siinä keskustelunaiheet vähän erilaiset kuin omat yöheräämiset ja pikkulapsiperheen elämät. Minulle tässä iässä ystävät alkaa olla taas todella tärkeitä kun omat lapset alkavat lentää pesästä. On aikaa puolisolle ihan erilailla kuin ennen ja vihdoinkin voi tavata ystävien kanssa ilman stressiä siitä kuka hoitaa lapset.

t. äiti 44v

Niin mutta silti ei pidä ilman muuta olettaa, että kaikki kokisivat jääneensä jostain paitsi, kun eivät voi lähteä shoppailemaan tai brunssille tms. Itse käperryn paljon mielummin sohvan nurkkaan lukemaan hyvää kirjaa tai lähden kävelylenkille metsään. Enkä lähde 1 1/2 -vuotiaan lapseni kanssa mihinkään mammakerhoon kuuntelemaan kun muut juoruavat, en edes tiedä onko sellaista paikkakunnalla. Äiti-lapsi -jumppaan tai vauvamuskariin voisin lähteä ihan sen jumpan/muskarin takia, en seuran takia, mutta sellaisia täällä päin ei ole.

No hyi v*ttu. Miks mummoikäiset tekee lapsia? Onki kiva olla kuusikymppisenä alakoululaisen äiti? Arvaa hävettääkö sitä?

Mä olen iltatähti, vanhemmat oli nelivitosia kun saivat mut. Nyt olen kolmekymppinen, sisarukseni viisikymppisiä ja vanhemmat päälle 70. Mulla ei ole koskaan ollut mitään ongelmaa vanhoista vanhemmista ja olemme aina olleet tosi läheisiä koko perheen kanssa. Itse asiassa mulla on vaan positiivisia kokemuksia, sillä sisarusteni lisäksi olen tosi läheinen myös heidän lastensa kanssa. Ulkopuoliset on joskus luullut veljeäni isäkseni tai siskoa äidiksi, mutta tuollaisen väärinkäsityksen oikoo nopeasti ja helposti. Ainoa mahdollinen miinus on se, että mahdolliset tulevat lapseni eivät välttämättä yhtä kauan saa nauttia minun puolen isovanhemmistaan kuin "normaalisti", mutta sille ei nyt voi mitään, ei kaikilla muillakaan ole isovanhempia tai he eivät ole läheisiä. Muuta negatiivista en tästä millään keksi.

Tulin mummoksi 46-vuotisena ja nyt 48v kaksi lastenlasta. Entinen työkaveri sai nuorimmaisensa 50-vuotisena ja hienon pojan hän kasvatti. Kaikkea hyvää aloittajalle!

melkoinen ihme on raskaus tuossa iässä :) onnea odotukseen. toivottavasti kaikki sujuu hyvin.

tunnen naisen joka on 55 v.  ja hänellä on täysin terve ja reipas 5 vuotias tytär.

Vierailija kirjoitti:

Minullakin on ikäeroa sisaruksille 17 vuotta, ja hekin jo 19-23 vuotiaita ja äitini nyt 55.. Miksi haluat aiheuttaa lapsellesi häpeää ja kärsimystä ?? Lastasi tullaan kiusaamaan ja pilkkaamaan 190% varmasti ! Siitä et pääse mihinkään, kuvitteletko ihan tosissasi että lapsi on ylpeä 10 vuotiaana 61 vuotiaasta mummo äidistään ?? Omat lapsesi tuskin ovat mielissään myöskään. Oletko valmis välien rikkoutumiseen?? Se ettei osaa käyttää tuossa iässä ehkäisyä, ei tarkoita että rakkautesi on tähtiin kirjoitettu nyt järki käteen ! Oletko myöskin niinvarakas että hoidat teinin tarpeet eläkkeestäsi ?? Vai oletatko sossun kuulu hoitavan kaiken ??

Elämä pitää suunnitella mahdollisten kiusaajien ehdoilla. Sitäkö yrität sanoa?

Aika sairasta noin vanhana tehdä lapsia. Miten yli 50v mummo jaksaa pientä lasta muka hoitaa?

Vierailija kirjoitti:

No hyi v*ttu. Miks mummoikäiset tekee lapsia? Onki kiva olla kuusikymppisenä alakoululaisen äiti? Arvaa hävettääkö sitä?

Tunnetteko te oikeasti ketään 7-kymppisiä? Eivät kaikki sen ikäiset ole sairaita ja avuttomia vanhuksia! Omat vanhempani ja appivanhempani ovat 69-74-vuotiaita ja täysin voimissaan vielä. Tuskin ovat poikkeuksia. 

Joku suri sitä, että kun ap hoitaa vauvaa kotona niin ystävät liihottavat menemään ja matkustelevat jne. Voin kuulkaa teille kertoa, että ei se tuossa iässä takuulla enää vituta niin paljoa kuin 2-kymppistä pissistä. Ystävyys on ihan erilaista keski-iässä kuin nuorilla bilehileillä. Sitä paitsi vauvankin kanssa voi hyvin matkustella. 

Hyvä äitiys ei ole iästä kiinni. 

Tsemppiä ap!

Vierailija kirjoitti:

Mikä on ap sinun ystäviesi tilanne? Voisin kuvitella että olisi karmea olla viisikymppisenä pienen vauvan äiti ja ystävät lentää liihottelisivat matkoilla, brunsseilla, shoppailemassa ja minä kököttäisin kotona. Olisin ulkona kaikesta kivasta, kaikki mammakerhojen äidin pahimmassa tapauksessa 30 vuotta itseä nuorempia. Mieti vielä.

*reps*

Minä sain lapseni alle kolmekymppisenä enkä koskaan ole käynyt mammakerhoissa, koska en voi sietää sellaisia paikkoja. Joten mammakerhoihin viittaaminen "kaikkena kivana" on lähinnä koomista! En myöskään käy liihottelemassa matkoilla, brunsseilla ja shoppailemassa ystävieni kanssa vaikka nyt neljäkymppisenä ihan hyvin voisikin kun lapset ovat jo teinejä. Ei vaan ole tapana meidän ystäväpiirissä. Aika pinnallista on, jos tuollainen on ystävyyden ydin. Omassa ystäväpiirissäni on pysytty ystävinä, vaikka on oltu eri elämäntilanteissakin. Surullista jos sinulla ei niin ole.