Miten jaksaa miestä, joka vähän väliä uhkailee erolla?
Ja nyt sitten uutena uhkailuna alkanut uhkailla pettämisellä. Luonnollisestikin nämä uhkailut tulee aina riidan keskellä ja se riitä voi lähteä mistä asiasta tahansa. Ei siis liity aina edes seksiin, mutta usein tietenkin liittyy, jos herra ei saa seksiä just silloin kun mieli tekisi.
Nyt sitten alkoi tuo pettämisuhkailu, kun menkkojen takia en halunnut alkaa paneskelemaan.
Miten tuota oikein voi jaksaa? Kun sen tietää, ettei se mitään eroa ole ottamassa, niin miksi hemmetissä sillä pitää sitten uhkailla??
Kommentit (63)
Annatko ap. periksi jotain asioita näiden erouhkailujen takia?
Kuulosti että et edes ota miestäsi tosissaan, kun "vain" uhkailee ilman toteutumisen pelkoa.
Jos muuten hyvä mies niin joku todellinen syy täytyy olla että se aina palaa tuohon erouhkailuun?
Kuitenkin tuo on ns. viimeinen keino kun muuten on nurkkaanajettu. Puhutteko te tunteistanne ja jaatte huolenne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa ap olla niin, että tuo eropuheilla uhkaaminen on miehesi ainoa "vika".
Mitäkähän kaikkea ap itse tekee, että mies uhkailee tuolla erokortilla?
Olisiko jopa niin, että sinä et rakasta miestäsi ja kohtelet kuin patakinnasta ja miehesi ei vain kiltteyttään uskalla tehdä muuta kuin välillä tiuskii erolla...
Tai listaatko tänne vikoja joita miehessäsi on?
Mun mielestä on aika iso helkkarinmoinen "vika" vetää joka riidan aikana perusturvallisuus puheeksi. Että suhde ei kestä yksiä kuukautisia.
Voi olla, että taustalla on paljon muutakin ja tämä on miehen ainoa keino käsitellä asiaa, kiukuttelemalla.
Siinä se toinen "vika". Että jos ei pystytä olemaan aikuisia vaan taannutaan uhmaikäisiksi, niin pitäisi kasvaa. Varmaan molempien, koska aloittaja tässä pakenee itsesääliin.
Siinä on siivousvuorot kevyttä kamaa, kun perimmäisenä kysymyksenä on se, ettei pidä elämästään eikä itsestään.
Milloin ap nämä erouhkailut ilmenee?
Joka riidassa vai seksin kinuamisen yhteydessä?
Ja riitelettekö paljonkin?
En ollut AP, jota lainasit. Kunhan pohdin omaa entistä suhdettani.
Emme olleet sopivia toisillemme, minä voisin sanoa että mies syytti minua omasta pahasta olostaan, seksin puutteesta ja muutenkin oli pitkä lista asioita mitä voisin korjata itsessäni jotta suhteemme olisi hyvä. Minä taas koin, että hänen juomisensa oli se asia, jonka korjaaminen olisi korjannut suhteemme. Minun listani oli lyhyt: raitistu.
Erosta meillä ei pahemmin puhuttu, mutta mies teki aina välillä kuolemaa... mikä oli alkuun aivan hirveää, kymmenen vuoden jälkeen samantekevää ja lopulta piti purra kieleen etten tokaissut että anna mä tapan sut kun et itse saa sitä aikaiseksi.
Vielä eron jälkeen sain pitkän, yksityiskohtaisen kirjeen kaikista tavoista, millä olin loukannut ja miten olisin voinut parantaa tapani. En tosin jaksanut lukea sitä silloin.
Itse myönnän syyllistyneeni vastaavanlaiseen erolla uhkailuun.
Meillä elettiin muuten seesteistä eloa, tunteita ei näytetty juuri mistään. Tai jos näytti se tulkittiin vaimoni puolelta heikkouden merkiksi.
Erolla uhkailu tuli ainoassa asiassa ja se oli vaimon pihtaaminen sängyssä. Kaksi vuotta oli täysin nollassa seksi, vaimoa ei vain huvittanut. Ja sanotaan tämä vielä, että muutoin asiat oli päällisin puolin hyvin, ainoa mikä suhteesta puuttui oli seksi ja läheisyyden puute. Vaimoa ei vain halunnut ja syyksi en keksinyt mitään ja hän ei sanonut syytä.
Pariin kertaan uhkasin erolla, kun olin jälleen saanut pakit vaimoltani.
Lopulta näin, että vaimoni ei enää himoinnut minua joten tein ratkaisun ja erosin oikeasti.
Nyt nautin ihanasta uudesta naisesta rinnallani ja hänkin pitää minusta. Elo on yhtä mukavaa kuin entisen kanssa, mutta nyt ei ole käynyt mielessäkään uhkailla erolla.
Sitä se vuosien rakkaudettomuus teettää...
Vaimoni ei tosiaan ottanut minunkaan uhkailuja tosissaan ja kuvitteli että voi kohdella minua miten lystää. Eron jälkeen yritti vielä epätoivoisesti saada minua palaamaan yhteen.
Jos kerran mies ei ole tosissaan uhkaustensa kanssa, niin jatkossa miehen sanoessa uhkauksen kuulet korvissasi "tsukbaka". Sekään ei tarkoita mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitat avioeropaperit valmiiksi ja seuraavan kerran näytät ne ja kerrot että ei tästä puutu enää kuin päivämäärä. Kirjoitetaanko se heti vai vasta viikon päästä.
Se varmaan vihoissaan sen täyttäisikin, kun tietäisi, etten mä sitä kuitenkaan pystyis eteenpäin laittaan. Mutta mieli kyllä tekisi tehdä noin.
ap.
Miksi ihmeessä sä olet tollasessa suhteessa? Mitä sä saat suhteestasi?
Jos ap olet niin varma siitä, että ei mies oikeasti halua eroa...niin lopeta nöyristely, älä anna periksi uhkauksille, älä TEE mitä mies haluaa, kun hän uhkailulla ja kiristyksellä yrittää sinua pompottaa. Siitäpähän sitten näet onko hän tosissaan vai ei....
Ei taida ap enää olla linjoilla, monta hyvää ehdotusta ja kysymystä tullut.
Ruoditaanpa nyt kunnolla, että saat ap mielenrauhan.
Vierailija kirjoitti:
Ja aloittajassa itsessäänhän ei ole taaskaan mitään vikaa?
Olisipa mielenkiintoista kuulla miehen versio heidän elämästään.
Miesvihapalstalla on miesvihapalstan jutut.
Ahaa, koska miesviha -tyyppi taas palstalla.
Miehen suusta kuultua, Anna akka p*llua! Ai et, sitten minä eroan!
Ja tämän jälkeen vielä pitäisi sietää moista sikaa!
Äijä ei myöskään tee mitään kotihommia ja on muutenkin täysin epäkelpo mies.
Saa olla vain tyytyväinen, että minä olen hänet huolinut.
Eiköhän tässä ole normi tilanne, että rouva pihtaa ja mies ei enää vain jaksa niin kiukuttelee.
Erotkaa kiitos niin yksi onneton pariskunta vähempänä!
Mä tiedän sulle ap taikasanan.
Miehesi kerta toistaa samaa asiaa, niin sun on vaan lopetettava reagoimasta siihen. Jos sanoo eroavansa, älä provosoidu vaan totea vaikka tylsistyneenä "taas vaihteeksi" ja mene juttelemaan lasten kanssa mukavia.
Tämä siis jos et pysty jättää häntä. Pettämisuhkauksiin voit vaikka naurahtaa ivallisesti.
Jotenkin mies saa uhkailusta valtaa, koska jatkaa sitä. Ota se valta pois.
Minä en ainakaan tuollaista primadonnaa kuuntelisi ja rakkauskin lopahtaisi kyllä parista uhkauksesta. Voisin tilata avioeropaperit valmiiksi ja laittaa nenän eteen, minun elämäni on liian tärkeä tuhlattavaksi kiristäjien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ainakaan tuollaista primadonnaa kuuntelisi ja rakkauskin lopahtaisi kyllä parista uhkauksesta. Voisin tilata avioeropaperit valmiiksi ja laittaa nenän eteen, minun elämäni on liian tärkeä tuhlattavaksi kiristäjien kanssa.
Tässäkin olisi hyvä kuulla miehen versio tarinasta. Mitenkähän paljon nainen on vedättänyt että tuohon kiristämis pisteeseen on päädytty.
Mahtaa olla molemmilla kuristusotteet aika tiukalla?
Tässä toinen taikasana:
Kun uhkailu alkaa, niin kysy, että miten asiassa edetään käytännössä.
Pyydä miestä kertomaan, miten on ajatellut tämän erofantasiansa toteuttaa. Tai pettämisen. Tee tarkentavia kysymyksiä.
- miten lasten huolto järjestetään, kumpi muuttaa, miten tapaamisten ja elatuksen kanssa toimitaan.
Tai jos pettämisestä on kyse, niin voit kysyä, onhan hänellä suojaus kunnossa, ei sen takia että tartuttaisi mitään sinuun koska sen jälkeen ei todellakaan ole asiaa oman vaimon iholle vaan siitä vanhanaikaisesta syystä ettei tähän sotkuun tarvita enää avioliiton ulkopuolisia lapsia, jotka ovat ihan viattomia siihen että äijällä ei pysy pää kasassa.
Puhumalla pettämisestä etukäteen olet siellä pään sisällä silloinkin, jos hänellä on oikeasti tilaisuus uittaa matoaan uusissa vesissä. Ja arvaa vaan seisooko sillä silloin.
Jos sun miehesi on yhtään samanlainen kuin minun, niin sille pitää vääntää asiat rautalangasta. Kun uhkailet erolla -> minulle tulee paha mieli -> en tykkää sinusta -> en halua seksiä sinun kanssa -> sinulla on paha mieli -> uhkailet erolla.
Välillä tuntuu, että voisin hakata päätä seinään, kun pitää selittää yksinkertaisia asioita, vaikka että jos haukut minua ja puhut ilkeästi iltaruualla, niin mulle tulee paha mieli, eikä se lähse sillä pois, että kaksi tuntia myöhemmin kouraisee perseestä ja ehdottaa seksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öh, miksi pitäisi jaksaa? Ovatko kunnolliset, käytöstavat oppineet miehet maailmasta loppu?
Ollaan naimisissa ja lapsiakin on. En mä halua ihan noin vaan erota ja avioero on mulle tosi ison kynnyksen takana muutenkin.
ap.
Miehesi ei arvosta teidän parisuhdetta eikä sinua. Taidat olla jo aika turtunut tuohon tilanteseen, ettet pysty sitä selkeästi ajattelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos sun miehesi on yhtään samanlainen kuin minun, niin sille pitää vääntää asiat rautalangasta. Kun uhkailet erolla -> minulle tulee paha mieli -> en tykkää sinusta -> en halua seksiä sinun kanssa -> sinulla on paha mieli -> uhkailet erolla.
Välillä tuntuu, että voisin hakata päätä seinään, kun pitää selittää yksinkertaisia asioita, vaikka että jos haukut minua ja puhut ilkeästi iltaruualla, niin mulle tulee paha mieli, eikä se lähse sillä pois, että kaksi tuntia myöhemmin kouraisee perseestä ja ehdottaa seksiä.
Yksi puutteessa oleva täällä, joka on voinut joskus nostaa älämölön.
Jos oletetaan, että joskus vielä kun on mennyt syyttelemään ja muutenkin ollut kuspää tarvisi olla ns. hyvänä että lohkeaisi?
Ja entä jos vaimo ei muutenkaan enää halua sinun kohteliaisuuksia tai kosketusta, ilman että sen pitäisi johtaa seksiin. Tarviiko madella, että pääsee vielä suosioon?
Toki ei voi täysin vetäytyäkään, mutta kuitenkin täytyy käyttäytyä jotta tämä päätöksen tekijä rakkaasi on sillä tuulella että nyt herraseni ole hyvä.
Eli miehen osana on siis myötäillä ja toivoa parasta ja auts kun vaimo käyttääkin tätä hyväkseen ja yksikin virheliike tai väärä sananvalinta taas nollaa kellon.....tiktak i'm going crazy... eli vielä kerran onkohan peli lopullisesti menetetty kun tullaan tilanteeseen jossa hiivitään talossa varpaillaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sun miehesi on yhtään samanlainen kuin minun, niin sille pitää vääntää asiat rautalangasta. Kun uhkailet erolla -> minulle tulee paha mieli -> en tykkää sinusta -> en halua seksiä sinun kanssa -> sinulla on paha mieli -> uhkailet erolla.
Välillä tuntuu, että voisin hakata päätä seinään, kun pitää selittää yksinkertaisia asioita, vaikka että jos haukut minua ja puhut ilkeästi iltaruualla, niin mulle tulee paha mieli, eikä se lähse sillä pois, että kaksi tuntia myöhemmin kouraisee perseestä ja ehdottaa seksiä.
Yksi puutteessa oleva täällä, joka on voinut joskus nostaa älämölön.
Jos oletetaan, että joskus vielä kun on mennyt syyttelemään ja muutenkin ollut kuspää tarvisi olla ns. hyvänä että lohkeaisi?
Ja entä jos vaimo ei muutenkaan enää halua sinun kohteliaisuuksia tai kosketusta, ilman että sen pitäisi johtaa seksiin. Tarviiko madella, että pääsee vielä suosioon?
Toki ei voi täysin vetäytyäkään, mutta kuitenkin täytyy käyttäytyä jotta tämä päätöksen tekijä rakkaasi on sillä tuulella että nyt herraseni ole hyvä.
Eli miehen osana on siis myötäillä ja toivoa parasta ja auts kun vaimo käyttääkin tätä hyväkseen ja yksikin virheliike tai väärä sananvalinta taas nollaa kellon.....tiktak i'm going crazy... eli vielä kerran onkohan peli lopullisesti menetetty kun tullaan tilanteeseen jossa hiivitään talossa varpaillaan...
Ja tässä lisänä se, että vaimo ei toki tee mitään ikinä väärin. Tai jos huomautan tästä niin ehei minähän se paskpää olen ja nyt meni taas seksi sulta.
Ja myöskään koskettelua ja tunteista puhumista ei meillä harrasteta. Pitäisi olla mies, eikä mikkihiiri. Mutta auta armias kun mies sanoo sitten jotain, niin ei ei näin voida tehdä. Eli mahdottomuus olla mies talossa jossa kuitenkin vaimo on se jonka mukaan kaikki pitää tehdä ettei vain menetä sitä seksiä.... Mahtaakohan tuo rouva enää rakastaa vai pitäneekö vain rahakukkarona??
Milloin ap nämä erouhkailut ilmenee?
Joka riidassa vai seksin kinuamisen yhteydessä?
Ja riitelettekö paljonkin?