Mies 29v + 1v miettii; miesten fyysisen suorituskyvyn tunnustaminen

Kukaan ei tunnu kiistävän sitä, että esim.miesten koripallo on kovatasoisempaa kuin naisten, koska kyse on urheilusta ja urheilun kontekstissa tämän asian tunnustamista pidetään harmittomana ja neutraalina, koska urheiluhan on 'vain' hauskaa hömppäviihdettä.

Mutta jos joku ehdottaa miesten fyysisistä ominaisuuksista olevan hyötyä (muussa) työelämässä, yhtä äkkiä ollaankin vaarallisella alueella ja alapeukkuja ja vihaisia kuittauksia on odotettavissa. Kenties tässä kontekstissa yritetään sitten lohduttautua niin, että miesten tehokkuus näkyy vain kaikkein 'alhaisimmissa' töissä, mitä ne nyt sitten ovatkin, mutta missään arvostetussa ja kognitiivista kapasiteettia vaativassa työssä miehen tehokkuus ei 'saa' näkyä, koska se olisi tabu. Voidaan lohduttautua nimittämällä miesten suorituskykyä asenteellisesti "alkukantaiseksi" ikään kuin se vähentäisi työn arvoa ja tarpeellisuutta.

Mutta mihin tämä raja vedetään? Onko sallittua epäillä miespuolisen muuttomiehen olevan tehokkaampi kuin nainen? Entä ensihoitajan? Mitenkäs miesten suurempi ulottuvuus esim.siivoojan tai maalarin töissä? Virallisestihan noissa ammateissa ei ainakaan minun tietääkseni ole naisten syrjintää tai alhaisempia pääsykriteerejä koulutukseen naisille, mutta ei ole vaikeaa kuvitella sellaisia tilanteita, joissa hommat ehkä onnistuisivat paremmin miehiltä. Tilanne kärjistyy lisää kun mennään palotyöntekijöihin, poliisiin, vartijoihin, puolustusvoimiin ja niin edespäin. Joissakin näistä ammateista on alhaisemmat pääsykriteerit naisille ihan Suomessakin asti ja tämän sanominen on aiheuttanut vihaisia tiuskauksia.

Missä kohtaa miesten tehokkuuden tunnustaminen on aiheellista, tarpeellista ja missä kohtaa se alkaa näkyä muutoksina tuottavuudessa vai näkyykö se? Toivon kiihkotonta keskustelua.

-Mies 29v + 1v-