Millä tavalla akateemiset miehet sitten oikeasti muka eroavat duunareista?
Millä tavalla akateemiset miehet sitten oikeasti muka eroavat duunareista?
klo 10:45 | 22.11.2015
Jos asia on kerran niin, että koulutetuille naisille kelpaa vain akateeminen mies. Kommentteja kaipaisin erityisesti niiltä, joilla on käytännön kokemusta asiasta.
Sivut
Me voidaan myös pissata istuvaltaan, ilman että tulisi identtikriisi.
Akateemiset miehet ovat sukupuolineutraalimpia. Eivät lue illalla autolehteä vaan tieteellisiä artikkeleita.
No, niillä, joita kutsut "akateemisiksi miehiksi" on yliopistotutkinto. "Duunareilla" ei yleensä ole. Siinä se suurin ero.
Pitää olla akateeminen mies, joka rakentaa naiselle oman talon ja jolla on lihakset (ei liian isot). Akateeminen ostaa myös siteet ja tamponit kaupasta.
Koulutus ja suhteet muihin ihmisiin voivat muokata ajattelutapaa ja käyttäytymistä. Ei mulla muuta.
Yleensä kiinnostuksenkohteet ja esimerkiksi poliittiset näkemykset liittyvät koulutustaustaan. Duunareissa on enemmän esimerkiksi jääkiekon ystäviä sekä persujen kannattajia kuin akateemisissa. Itselleni nämä ovat täysi turn off, joten siksi pidän todennäköisempänä, että minulle sopiva kumppani löytyy akateemisista kuin duunareista. En ole oikeasti tavannut yhtään duunarimiestä, joka haluaisi käydä kanssani esimerkiksi taidenäyttelyissä tai teatterissa. Jos sellainen löytyy, ei koulutustaustalla tai ammatilla itsessään ole väliä.
Voihan akateeminen mies työskennellä duunariammatissa. Sekoitat koulutuksen ja ammattiluokat.
Ovat paskantärkeitä snobeja ja pitävät itseään niin vitun erinomaisina.
Ehkäpä, mutta eipähän ainakan tarvi olla kateellinen toisille.
Esimerkiksi matkailussa näkee erot. Duunarimies ei yleensä halua matkailla muuta kuin kaljanhakureissuja tallinnaan, tai sitten aurinkomatkojen pakettimatka jonnekin kohteeseen missä on halpaa olutta ja suomibaareja. Akateemisen miehen kanssa voi lähteä vaikka kaupunkilomalle ja rantalomatkin tehdään vähän kiinnostavampiin paikkoihin.
Yksilöllistä, mutta usein elämänarvot ja -tyyli erilaiset. Duunareille tärkeää ovat usein konkreettiset asiat, autot, lihakset, urheilun seuraaminen jne. Akateemiset arvostavat enemmän kulttuuria ja ei-aineettomia asioita. Myös sukupuoli- ja ihmiskäsitys on monipuolisempi.
Olen duunarimies ja käynyt joka mantereella lomailemassa australiaa lukuun ottamatta.
Jos kävisit joskus katsomassa miesporukan sählyvuoroa ja pukukoppia et erottaisi kuka on akateeminen ja kuka ei.
En usko , että ero on parisuhteissakaan minkäänlainen paitsi naisen/miehen päässä.
Vai kuinka moni oikeasti käy päivittäin syvällisiä keskusteluja puolisonsa kanssa?
Akateemiset ovat yleensä moniulotteisempia, sopeutuvampia, toimintakykyisempiä eri rooleissa ja tilanteissa. Amikset ovat enempi what you see is what you get.
Akateemiset eivät yleensä ota asioita annettuna. Hyvätuloinen akateeminen ei välttämättä aja premium-autoa ja asu leveästi. Isänmaallinen akateeminen saattaa sanoa että sivarit ei haittaa ja RUK-verkkaritkin jää kaapin perukoille, tai ei ainakaan ole aina päällä ainejärjestön liikuntavuorolla.
Mä en käytä sanaa "akateeminen", koska se on niin epämääräinen ja ympäripyöreä. Mutta korkeammin (huom. ei välttämättä korkEIMMIN) koulutetun miehen haluan siksi, koska empiiristen havaintojeni mukaan heillä on paremmat ja mielenkiintoisemmat jutut, eivät ole niin lapsellisia, keskustelunaiheita on enemmän ja olemme muutenkin useimmin samalla aaltopituudella. Lukiossa ja vähän sen jälkeen ei ole vielä väliä, minkä koulutustason miehen kanssa seurustelee. Mutta sitten kun on itse ollut jonkin aikaa korkeakoulussa, kasvaa henkisesti ja maailmankuva muuttuu tietoisen ja kriittisen ajattelun kehittymisen myötä, huomaakin ettei toinen enää jaa samoja arvoja tai ajattelumaailmaa kanssasi. Ei naisen tarvitse olla miehelleen kumppanin lisäksi äiti, joka selittelee sivistyssanoja ja referoi uutisten tai ilmiöiden taustoja tai kuuntelee humorillisesti mauttomia juttuja.
Toki riippuu myös usein, millä alalla mies on töissä tai opiskellut. Esim. itse en varmaan millään voisi kiinnostua jostain taidealan tyypistä tai tuotantotalouden dippainsinööristä. Suurella todennäköisyydellä nämä miehet jakaisivat kanssani täysin päinvastaisia arvoja ja ajatuksia.
Juuri tämä suorituskeskeisyys erottaa myös duunarin ja akateemisen. Lasketaan missä on käyty, paljon maksoi, mitä kaikkea ostettiin nje todella yksioikoinen tapa arvottaa asioita.
Minä kyllä haluaisin käydä syvällisiä keskusteluja kumppanin kanssa päivittäin, vaikkapa aamupalapöydässä lehteä lukiessa. Se, että sinä olet matkustanut joka mantereella, ei ole ylistettävissä muihin. Tässä puhutaan keskimääräistä, ei yksilöllisistä eroista. Väitätkö ihan oikeasti, että esimerkiksi kulttuuria harrastavista miehistä on yhtä suuri osuus akateemisia ja duunareita?
Akateemisten miesten munakin on tehty suklaasta ja se sylkee rahaa, mikäli vauvafoorumiin on uskominen.
Ei ole, mutta demonstroit tämän sanomalla taas hyvin sen miksi akateeminen on vain parempi valinta :)
Mun mies sit varmaan on siltä väliltä, vaikka on käynyt vaan peruskoulun. Työskentelee kyllä myyntijohtajana, mutta kyllä ihan peruskoulun käyneenä. Hakee nimittäin tampoonit ja siteet kaupasta, lukee kyllä autolehtiä, juo ehkä max kolme kertaa vuoteen, ei hae viinaa tallinasta vaan lähdemme Dubaihin ensi viikolla. Hän pitää sivariakin omana valintana eikä aliarvioi ihmistä sen takia. Harmi että akateemiset naiset yleensä yleistävät juuri näin :) Ollaan vasta vähän yli parikymppisiä ja minä vasta hikoilen yliopistossa ja hän elättää. Hän kyllä osaa myös "duunarijuttuja", kuten auton korjaamisen myös vähän vaikeammat asiat jos välineet sattuu olemaan. Sekä on kiinnostunut autoista.
Ei kai niillä muuta erikoista, kuin mahdollisuus keskusteluyhteyteen.
Sivut