Uskovaiset ja muutkin, kertokaa miksi lapsille pitää opettaa uskontoa koulussa?
En ymmärrä miksi tänäkin päivänä uskontoa opetetaan kouluissa. Miksi verovaroin toteutetaan vuosituhansia vanhojen uskonnolisten näkemysten ja oppien opettamista jo pienille lapsille? Mitä hyötyä lapsille tästä on?
Kommentit (108)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa suomalaisista kuuluu edelleen ev.lut. kirkkoon, ortodoksikirkkoon ja muihin kristillisiin yhteisöihin, joten on aivan ymmärrettävää, että uskonnonopetuksessakin keskitytään kristinuskoon. Kristinusko on myös suurelta osin perusta länsimaiselle kulttuurille. Monet tavat ja tottumukset sekä kielelliset ilmaukset ovat sieltä peräisin. On paikallaan, että edes koulussa opetetaan, millaisia rituaaleja uskontoon kuuluu ja miten niitä vietetään. Samoin myös käyttäytyminen erilaisissa tilaisuuksissa, mm. häissä, ristiäisissä ja hautajaisissa.
Näyttää siltä, että juuri vasta kirkosta eronneet ja ateismin opin omaksuneet pelkäävät eniten uskonnonopetusta ja Raamattua. Ehkä heidän kannattaisi ottaa oppia vanhasta t6yöläispolvesta, joka ei kuulunut kirkkoon, mutta kunnioitti uskovia ja tunsi itsekin kristillisen perinteen ja Raamatun paremmin kuin moni ns. kirkkouskovainen. Heille ei esim. tullut mieleenkään nimittää Raamattua satukirjaksi.
Olen ateisti joka on lukenut raamatun kannesta kanteen 2 kertaa eri käännöksinä. Väitän tuntevani raamatun paremmin kuin 99% kristityistä. Se on juurikin satukirja, ja tuntemukseni takia kaikki kunniotus uskiksia kohtaan on kadonnut.
Mutta tietysti, se että kertoo totuuksia, on "epäkohteliasta" koska se loukkaa näitä helppouskoisia uskiksia.
Olen myös ateisti, enkä kutsuisi Raamattua satukirjaksi. Ennemminkin miellän sen samankaltaiseksi kansanperinteeksi kuin vaikkapa Kalevalan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristinusko on myös suurelta osin perusta länsimaiselle kulttuurille.
Tuolla perusteella pitäisi antaa huomattavasti enemmän huomiota antiikin Kreikan filosofialle ja kulttuurille.
Filosofia on hankala aihe opettaa mielestäni. Itse kirjoitin lukiossa filosofian ja varmaan olisin mennyt yliopistoonkin opiskelemaan jos olisi töitä alalla. Monelle tuntui kuitenkin tunnit olevan tuskaa kun mietittiin kuuluuko metsässä ääniä jos siellä ei ole kukaan tai omnipotentin paradoksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän ei ole tunnustuksellista vrt. pyhäkoulu. Uskonnot vaikuttavat niin paljon lainsäädännön perustuksiin, kulttuureihin jne, että maailma jää jäsentymättä, jos ei tajua niistä mitään tai siitä mikä uskonto missäkin vallitsee.
Tunnustuksellisuus riippuu myös kovasti opettajasta. Olen itse ateisti ja opetan uskontoa omalle luokalleni alakoulussa. Puhun yleensä asioista tyyliin "kristityt uskovat että he pääsevät taivaaseen uskomalla jumalaan" kun taas toiset opettajat saattavat sanoa että "uskomalla jumalaan pääset taivaaseen ".
Tätähän ei kukaan valvo ja opettaja voi pelotella lapsia vaikka helvetillä jos haluaa.
Mielestäni uskonto pitäisi poistaa ja laittaa tilalle yhteinen katsomusaine.Minulla oli ala asteella kiihkouskovainen kristitty luokanopettajana. Muut aineet jousti uskonnon tuntien vuoksi koska opettaja oli välillä sairaslomalla. Pelottavaa kuinka monta sivua osasin ilmestyskirjaa ulkoa kun tentissä kysyttiin. Sitten kotona saikin pitkään pelätä jokaista isompaa ääntä että alkaako se maailmanloppu.
Minulla ihan samanlainen kokemus ala-asteen luokanopettajasta! Uskontoa opetettiin lähes joka tunnilla, jonkun toisen asian varjolla. Uskontotunneilla rukoiltiin, laulettiin virsiä, luettiin raamattua. Opettaja kertoi raamatun kertomuksia totuuksina ja pelotteli helvetillä jos tekee syntiä (ja tämä lista oli pitkä!). Sai hienosti aivopestyä pienen herkän tytön, jolle ei (onneksi!) kotona uskonnosta puhuttu mitään. Aikuisikään saakka pysyi open opit tiukasti päässä ja "pelko perseessä". Jälkeen päin olen ymmärtänyt, että koko luokkamme oli uskonnollisen aivopesun uhreja.
No samasta syystä tietysti kuin miksi koulussa opetetaan historiaa, musiikkia, maantietoa... Jotta lapset oppisivat ymmärtämään maailmaa ja ihmisten käytöstä. Uskonto on kuitenkin edelleen iso osa kulttuuria suomessa. Kaikki lait pohjautuvat jälkikädessä kristinuskoon. Moraalikäsitykset pohjautuvat kristinuskoon... Tämän takia kristinuskoa tietysti painotetaan koulussa mutta mielestäni jos jotain pitäisi muuttaa niin muistakin uskonnoista pitäsi puhua jo ala-asteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän ei ole tunnustuksellista vrt. pyhäkoulu. Uskonnot vaikuttavat niin paljon lainsäädännön perustuksiin, kulttuureihin jne, että maailma jää jäsentymättä, jos ei tajua niistä mitään tai siitä mikä uskonto missäkin vallitsee.
Tunnustuksellisuus riippuu myös kovasti opettajasta. Olen itse ateisti ja opetan uskontoa omalle luokalleni alakoulussa. Puhun yleensä asioista tyyliin "kristityt uskovat että he pääsevät taivaaseen uskomalla jumalaan" kun taas toiset opettajat saattavat sanoa että "uskomalla jumalaan pääset taivaaseen ".
Tätähän ei kukaan valvo ja opettaja voi pelotella lapsia vaikka helvetillä jos haluaa.
Mielestäni uskonto pitäisi poistaa ja laittaa tilalle yhteinen katsomusaine.Minulla oli ala asteella kiihkouskovainen kristitty luokanopettajana. Muut aineet jousti uskonnon tuntien vuoksi koska opettaja oli välillä sairaslomalla. Pelottavaa kuinka monta sivua osasin ilmestyskirjaa ulkoa kun tentissä kysyttiin. Sitten kotona saikin pitkään pelätä jokaista isompaa ääntä että alkaako se maailmanloppu.
Minulla ihan samanlainen kokemus ala-asteen luokanopettajasta! Uskontoa opetettiin lähes joka tunnilla, jonkun toisen asian varjolla. Uskontotunneilla rukoiltiin, laulettiin virsiä, luettiin raamattua. Opettaja kertoi raamatun kertomuksia totuuksina ja pelotteli helvetillä jos tekee syntiä (ja tämä lista oli pitkä!). Sai hienosti aivopestyä pienen herkän tytön, jolle ei (onneksi!) kotona uskonnosta puhuttu mitään. Aikuisikään saakka pysyi open opit tiukasti päässä ja "pelko perseessä". Jälkeen päin olen ymmärtänyt, että koko luokkamme oli uskonnollisen aivopesun uhreja.
Minullakin ala-asteella luokanopettaja puhui muillakin tunneilla uskonnosta. Helvetillä ei sentään peloteltu. Jotenkin opettaja sai liitettyä vaikka mihin sen korkeamman voiman jolta pyytää apua. Ja uskontotunneilla tietysti tarinat kerrottiin totena.
Vierailija kirjoitti:
No samasta syystä tietysti kuin miksi koulussa opetetaan historiaa, musiikkia, maantietoa... Jotta lapset oppisivat ymmärtämään maailmaa ja ihmisten käytöstä. Uskonto on kuitenkin edelleen iso osa kulttuuria suomessa. Kaikki lait pohjautuvat jälkikädessä kristinuskoon. Moraalikäsitykset pohjautuvat kristinuskoon... Tämän takia kristinuskoa tietysti painotetaan koulussa mutta mielestäni jos jotain pitäisi muuttaa niin muistakin uskonnoista pitäsi puhua jo ala-asteella.
Voisitko perustella miten moraalikäsitykset perustuvat kristinuskoon? En niele tätä selittämättä. Ystäviä minulla on ympäri maailmaa, joista osa tulee ei-kristityistä maista. Heidän moraalikäsityksensä ei erotu millään lailla meidän käsityksistä.
Vierailija kirjoitti:
Moraalikäsitykset pohjautuvat kristinuskoon.
Tämä nyt ei ehkä ole välttämättä aina kovin hyvä asia.
Vierailija kirjoitti:
Moraalikäsitykset pohjautuvat kristinuskoon.
Entä mihin kristinuskon moraalikäsitykset pohjautuvat? Niinpä niin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskonnon opetus nykyisellään saisi olla vapaaehtoista. Jonkinlainen mailmankatsomus tai sellainen jossa käsitellään eri uskonnot, ateismi, agnostisuus jne tasavertaisesti. Numeroa tästä ei tarvisi antaa, kuten ei kuviksesta tai musiikista. Vain ns. realiaineista pitäisi arvostella.
Ei pitäisi olla vapaaehtoista. Todella paljon tärkeämpää kuin kuin fysiikka tai matematiikka.
Ja sitten todennäköisesti päivän pahin aivopieru uskikselta jo ennen kello 1100.
Ihan uskonnoton olen, kiitos vain. Mutta musta on tärkeää opettaa uskonnoista, kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Filosofia on hankala aihe opettaa mielestäni. Itse kirjoitin lukiossa filosofian ja varmaan olisin mennyt yliopistoonkin opiskelemaan jos olisi töitä alalla. Monelle tuntui kuitenkin tunnit olevan tuskaa kun mietittiin kuuluuko metsässä ääniä jos siellä ei ole kukaan tai omnipotentin paradoksia.
Hankalia aineitako ei pitäisi opettaa? Monelle tuottaa hankaluuksia opettaa derivaatan määritelmää tai Riemann-integraalia. Silti on hyvä, että niitä opetetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän ei ole tunnustuksellista vrt. pyhäkoulu. Uskonnot vaikuttavat niin paljon lainsäädännön perustuksiin, kulttuureihin jne, että maailma jää jäsentymättä, jos ei tajua niistä mitään tai siitä mikä uskonto missäkin vallitsee.
Tunnustuksellisuus riippuu myös kovasti opettajasta. Olen itse ateisti ja opetan uskontoa omalle luokalleni alakoulussa. Puhun yleensä asioista tyyliin "kristityt uskovat että he pääsevät taivaaseen uskomalla jumalaan" kun taas toiset opettajat saattavat sanoa että "uskomalla jumalaan pääset taivaaseen ".
Tätähän ei kukaan valvo ja opettaja voi pelotella lapsia vaikka helvetillä jos haluaa.
Mielestäni uskonto pitäisi poistaa ja laittaa tilalle yhteinen katsomusaine.Minulla oli ala asteella kiihkouskovainen kristitty luokanopettajana. Muut aineet jousti uskonnon tuntien vuoksi koska opettaja oli välillä sairaslomalla. Pelottavaa kuinka monta sivua osasin ilmestyskirjaa ulkoa kun tentissä kysyttiin. Sitten kotona saikin pitkään pelätä jokaista isompaa ääntä että alkaako se maailmanloppu.
Minulla ihan samanlainen kokemus ala-asteen luokanopettajasta! Uskontoa opetettiin lähes joka tunnilla, jonkun toisen asian varjolla. Uskontotunneilla rukoiltiin, laulettiin virsiä, luettiin raamattua. Opettaja kertoi raamatun kertomuksia totuuksina ja pelotteli helvetillä jos tekee syntiä (ja tämä lista oli pitkä!). Sai hienosti aivopestyä pienen herkän tytön, jolle ei (onneksi!) kotona uskonnosta puhuttu mitään. Aikuisikään saakka pysyi open opit tiukasti päässä ja "pelko perseessä". Jälkeen päin olen ymmärtänyt, että koko luokkamme oli uskonnollisen aivopesun uhreja.
Minullakin ala-asteella luokanopettaja puhui muillakin tunneilla uskonnosta. Helvetillä ei sentään peloteltu. Jotenkin opettaja sai liitettyä vaikka mihin sen korkeamman voiman jolta pyytää apua. Ja uskontotunneilla tietysti tarinat kerrottiin totena.
Meillä oli helvettikin hyvin läsnä. Kyseinen opettaja pääsikin vuoden jälkeen hermolomalle. Vertauksena oli lukion matematiikan opettajani jonka tunsin siviilissä olevan innokas kirkon vapaaehtoistyöntekijä ja kirkossa oli aina sunnuntaisin. Ei minkäänlaista tuomitsemista tai vihjailua omilla tunneillaan tai vapaa ajalla. Hänestä pidin. Vaikka käteni ristinkin aina iltaisin ja kiitän että minulla on elämäni rakkaus vierelläni ( vaimo) enkä ole käynyt kirkossa viimeksi kuin rippijuhlissani niin mielestäni hänen kaltaisensa uskovainen ei ole haitaksi kenellekkään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Filosofia on hankala aihe opettaa mielestäni. Itse kirjoitin lukiossa filosofian ja varmaan olisin mennyt yliopistoonkin opiskelemaan jos olisi töitä alalla. Monelle tuntui kuitenkin tunnit olevan tuskaa kun mietittiin kuuluuko metsässä ääniä jos siellä ei ole kukaan tai omnipotentin paradoksia.
Hankalia aineitako ei pitäisi opettaa? Monelle tuottaa hankaluuksia opettaa derivaatan määritelmää tai Riemann-integraalia. Silti on hyvä, että niitä opetetaan.
Pitää opettaa. Mieli aineeni vielä :D sanon vaan että ovat hankalia opettaa. Ja jotkut pitävät nietschen opettamista vaarallisena.
Vierailija kirjoitti:
Hiukan hakala sanoa koska en pidä itseäni sillä tavalla uskonnollisena. Varmaan se jollakin tavalla perustuu pelkoon siitä että lapsen omaa uskonnollista taustaa ei hyväksytä tai lapsi ei itse opi sitä hyväksymään jos opetus aloitetaan jostakin muusta kuin lapselle lähimmästä maailmasta.
Jospa vaikka aloitettaisiin ihan kollektiivisesti uskonnoista. Lapsi oppii hyväksymään, että kaikki uskonnot ovat yhtä arvokkaita kuin se omakin.
Eru uskontojen opettaminen tiukasti omissa ryhmissään ja pakkouskonto kirkkoon kuuluville jne.luo vain syviä jakolinjoja meihin ja noihin. Miten ihmeessä tämä hyväksytään tänä maailman aikana, kun kulttuureihin, mukaan lukien uskonnot, pitäisi tutustua yhdessä keskustellen, jotta oppisi ymmärtämään, mistä on kyse!? Koulu on vanhoillisten asenteiden ja eturyhmien vanki, jossa vaikuttaa vielä 1950-luvun kansakouluasenne järkyttävän voimakkaasti! Tietotekniikkkaa tuputetaan joka oppiaineeseen, mutta yhteiskuntien nykytilannetta ei pohdita yhdessä ja uskontojen vaikutusta nykyisiin kriiseihin. Tilanne kouluissa on tänä: kaikkea muuta käsitellään mutta ei nykyisiä maailmaan syvästi vaikuttavia asioita! Koulun tpimintakulttuurin määrää oikeasti nykyään rehtori ja apulaistehtori. Rehtori rekrytoi käytännössä kaikki opettajat ja määrää käytännössä kaikista koulun toiminnoista. Voitte kuvitella, että jos tehtori on vakaumuksellinen uskovainen, mitä se tarkoittaa. On aivan liikaa vapauksia ja kirjavuutta, miten uskonntottomien ja ei ev.lut, opoilaiden oikeuksia kunnioitetaan perusopetuslain ja OPH:n määräyksiä koulun juhlista jne. Oikeusturva on oikeasti nolla, kun koulut saa huseerata, miten sattuu. T. Ope 20 v.alalla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiukan hakala sanoa koska en pidä itseäni sillä tavalla uskonnollisena. Varmaan se jollakin tavalla perustuu pelkoon siitä että lapsen omaa uskonnollista taustaa ei hyväksytä tai lapsi ei itse opi sitä hyväksymään jos opetus aloitetaan jostakin muusta kuin lapselle lähimmästä maailmasta.
Jospa vaikka aloitettaisiin ihan kollektiivisesti uskonnoista. Lapsi oppii hyväksymään, että kaikki uskonnot ovat yhtä arvokkaita kuin se omakin.
Juuri näin! Ja ihminen ei ole myöskään yhtään huonompi, vääränlainen, vaikkei uskoisikaan mihinkään. Toisten hyväksyminen, ymmärtäminen ja rakastaminen uskonnosta/uskonnottomuudesta huolimatta olisi erittäin tärkeää opettaa lapsille. Nyt kun kaikki opiskelevat "omaa juttuaan" eristettynä muista, tulee helposti vastakkainasettelu me ja he.
[/quote]
Pitää opettaa. Mieli aineeni vielä :D sanon vaan että ovat hankalia opettaa. Ja jotkut pitävät nietschen opettamista vaarallisena.[/quote]
Jotkut pitävät myös vieraiden uskontojen opettamista vaarallisena. Yhteiskunta rapautuu ja mikään ei ole enää kuin ennen. Lisäksi siitä saattaa joutua vielä helvettiinkin.
Vierailija kirjoitti:
Pitää opettaa. Mieli aineeni vielä :D sanon vaan että ovat hankalia opettaa. Ja jotkut pitävät nietschen opettamista vaarallisena.
Jotkut pitävät myös vieraiden uskontojen opettamista vaarallisena. Yhteiskunta rapautuu ja mikään ei ole enää kuin ennen. Lisäksi siitä saattaa joutua vielä helvettiinkin.
Tässä näkee uskonnollisen aivopesun vaikutukset. Aikuiset ihmiset pelkäävät helvettiä, jos lapsille opetetaan asioita muista uskonnoista. Tiedän myös vanhempia, jotka eväävät lapsensa vierailut koulun kanssa esim. moskeijassa tai synagogassa, koska eivät halua lapsensa käyvän vääräuskoisten instanseissa. Tässä taas tämä rakkauden sanomaa julistava kristinusko näyttää voimansa..
Kuinka moni meistä täällä kirjoittavista oikeasti on kokenut uskonnonopetuksen hyväksi/tarpeelliseksi?
Ala-aste; Aivopesua (kirjoitin aiemmin viestin uskovaisesta ala-asteen opesta). Eli pelkästään negatiivisia vaikutuksia omalle kehitykselleni. Tietysti "yleissivistys" kasvoi, kun raamatuntarinat ja virret osasi ulkoa...
Ylä-aste: Muista uskonnoista kertovat tunnit mielenkiintoisia ja myöskin tarpeellisia erilaisten maailmankatsomusten ymmärtämiseksi.
Lukio: sama kuin ylä-asteella. Vieraat uskonnot kurssi mielenkiintoinen.
Olen opiskellut yliopistossa myös yhden etiikan ja filosofian kurssin, joka olivat todella mielenkiintoisia.
Ala-asteella oli kyllä kauheeta kristinuskon tuputtamista, toivottavasti ei enää.
Minulla oli ala asteella kiihkouskovainen kristitty luokanopettajana. Muut aineet jousti uskonnon tuntien vuoksi koska opettaja oli välillä sairaslomalla. Pelottavaa kuinka monta sivua osasin ilmestyskirjaa ulkoa kun tentissä kysyttiin. Sitten kotona saikin pitkään pelätä jokaista isompaa ääntä että alkaako se maailmanloppu.