Uskovaiset ja muutkin, kertokaa miksi lapsille pitää opettaa uskontoa koulussa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiukan hakala sanoa koska en pidä itseäni sillä tavalla uskonnollisena. Varmaan se jollakin tavalla perustuu pelkoon siitä että lapsen omaa uskonnollista taustaa ei hyväksytä tai lapsi ei itse opi sitä hyväksymään jos opetus aloitetaan jostakin muusta kuin lapselle lähimmästä maailmasta.

Jospa vaikka aloitettaisiin ihan kollektiivisesti uskonnoista. Lapsi oppii hyväksymään, että kaikki uskonnot ovat yhtä arvokkaita kuin se omakin.

Jos lapsi ei koe edes omaa uskontoaan niin arvokkaaksi että sitä kannattaa opettaa miksi hän kokisi muita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiukan hakala sanoa koska en pidä itseäni sillä tavalla uskonnollisena. Varmaan se jollakin tavalla perustuu pelkoon siitä että lapsen omaa uskonnollista taustaa ei hyväksytä tai lapsi ei itse opi sitä hyväksymään jos opetus aloitetaan jostakin muusta kuin lapselle lähimmästä maailmasta.

Jospa vaikka aloitettaisiin ihan kollektiivisesti uskonnoista. Lapsi oppii hyväksymään, että kaikki uskonnot ovat yhtä arvokkaita kuin se omakin.

Jos lapsi ei koe edes omaa uskontoaan niin arvokkaaksi että sitä kannattaa opettaa miksi hän kokisi muita.

Miksi ensinnäkään lapsella tulisi olla uskontoa? Ei mikään lapsi synny uskomaan, aikuiset sen hänelle opettavat. Missä lapsen uskonnonvapaus???

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi ei koe edes omaa uskontoaan niin arvokkaaksi että sitä kannattaa opettaa miksi hän kokisi muita.

Sittenhän lapsi juurikin kokisi kaikki samanarvoisina. Tosiasiassa luulen, ettei ekaluokkalainen juuri pohdiskele mahdollisen oman uskontonsa arvokkuutta tai muiden arvottomuutta. Enempi pyörinee mielessä se, että koulussa nyt opetetaan jotain ja sitä sitten opetellaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiukan hakala sanoa koska en pidä itseäni sillä tavalla uskonnollisena. Varmaan se jollakin tavalla perustuu pelkoon siitä että lapsen omaa uskonnollista taustaa ei hyväksytä tai lapsi ei itse opi sitä hyväksymään jos opetus aloitetaan jostakin muusta kuin lapselle lähimmästä maailmasta.

Jospa vaikka aloitettaisiin ihan kollektiivisesti uskonnoista. Lapsi oppii hyväksymään, että kaikki uskonnot ovat yhtä arvokkaita kuin se omakin.

Jos lapsi ei koe edes omaa uskontoaan niin arvokkaaksi että sitä kannattaa opettaa miksi hän kokisi muita.

 

Miksi ensinnäkään lapsella tulisi olla uskontoa? Ei mikään lapsi synny uskomaan, aikuiset sen hänelle opettavat. Missä lapsen uskonnonvapaus???

Lapsi ei elä tyhjiössä en koulun uskonnon opetustakaan. Sinustako niin pitäisi olla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiukan hakala sanoa koska en pidä itseäni sillä tavalla uskonnollisena. Varmaan se jollakin tavalla perustuu pelkoon siitä että lapsen omaa uskonnollista taustaa ei hyväksytä tai lapsi ei itse opi sitä hyväksymään jos opetus aloitetaan jostakin muusta kuin lapselle lähimmästä maailmasta.

Jospa vaikka aloitettaisiin ihan kollektiivisesti uskonnoista. Lapsi oppii hyväksymään, että kaikki uskonnot ovat yhtä arvokkaita kuin se omakin.

Jos lapsi ei koe edes omaa uskontoaan niin arvokkaaksi että sitä kannattaa opettaa miksi hän kokisi muita.

 

 

 

Miksi ensinnäkään lapsella tulisi olla uskontoa? Ei mikään lapsi synny uskomaan, aikuiset sen hänelle opettavat. Missä lapsen uskonnonvapaus???

Lapsi ei elä tyhjiössä en koulun uskonnon opetustakaan. Sinustako niin pitäisi olla?

Se, että lapsella ei ole uskontoa, ei tarkoita sitä että hän elää tyhjiössä! Esim. oma lapseni (tokaluokkalainen) on erittäinen empaattinen, humaani ja eettisesti toimiva, vaikkei hän oikeastaan ollut kuullut uskonnoista mitään ennen koulun uskontotunteja. Lapseni tietää paljon maailman asioista, kulttuureista ja tavoista.   Nyt kun koulussa hänelle opetetaan (kristin)uskontoa, kerromme hänelle kotona paljon muista uskonnoista.  Ja painotamme sitä, että uskovaiset ajattelevat sillä tavalla, mitä koulun uskontotunneilla kerrotaan. Se on YKSI tapa käsitellä/ymmärtää tätä maailmaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiukan hakala sanoa koska en pidä itseäni sillä tavalla uskonnollisena. Varmaan se jollakin tavalla perustuu pelkoon siitä että lapsen omaa uskonnollista taustaa ei hyväksytä tai lapsi ei itse opi sitä hyväksymään jos opetus aloitetaan jostakin muusta kuin lapselle lähimmästä maailmasta.

Jospa vaikka aloitettaisiin ihan kollektiivisesti uskonnoista. Lapsi oppii hyväksymään, että kaikki uskonnot ovat yhtä arvokkaita kuin se omakin.

Jos lapsi ei koe edes omaa uskontoaan niin arvokkaaksi että sitä kannattaa opettaa miksi hän kokisi muita.

 

 

 

Miksi ensinnäkään lapsella tulisi olla uskontoa? Ei mikään lapsi synny uskomaan, aikuiset sen hänelle opettavat. Missä lapsen uskonnonvapaus???

Lapsi ei elä tyhjiössä en koulun uskonnon opetustakaan. Sinustako niin pitäisi olla?

 

 

Se, että lapsella ei ole uskontoa, ei tarkoita sitä että hän elää tyhjiössä! Esim. oma lapseni (tokaluokkalainen) on erittäinen empaattinen, humaani ja eettisesti toimiva, vaikkei hän oikeastaan ollut kuullut uskonnoista mitään ennen koulun uskontotunteja. Lapseni tietää paljon maailman asioista, kulttuureista ja tavoista.   Nyt kun koulussa hänelle opetetaan (kristin)uskontoa, kerromme hänelle kotona paljon muista uskonnoista.  Ja painotamme sitä, että uskovaiset ajattelevat sillä tavalla, mitä koulun uskontotunneilla kerrotaan. Se on YKSI tapa käsitellä/ymmärtää tätä maailmaa. 

Tarkennus edelliseen: Siis kristityt ajattelevat sillä tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiukan hakala sanoa koska en pidä itseäni sillä tavalla uskonnollisena. Varmaan se jollakin tavalla perustuu pelkoon siitä että lapsen omaa uskonnollista taustaa ei hyväksytä tai lapsi ei itse opi sitä hyväksymään jos opetus aloitetaan jostakin muusta kuin lapselle lähimmästä maailmasta.

Jospa vaikka aloitettaisiin ihan kollektiivisesti uskonnoista. Lapsi oppii hyväksymään, että kaikki uskonnot ovat yhtä arvokkaita kuin se omakin.

Jos lapsi ei koe edes omaa uskontoaan niin arvokkaaksi että sitä kannattaa opettaa miksi hän kokisi muita.

 

 

 

Miksi ensinnäkään lapsella tulisi olla uskontoa? Ei mikään lapsi synny uskomaan, aikuiset sen hänelle opettavat. Missä lapsen uskonnonvapaus???

Lapsi ei elä tyhjiössä en koulun uskonnon opetustakaan. Sinustako niin pitäisi olla?

 

 

Se, että lapsella ei ole uskontoa, ei tarkoita sitä että hän elää tyhjiössä! Esim. oma lapseni (tokaluokkalainen) on erittäinen empaattinen, humaani ja eettisesti toimiva, vaikkei hän oikeastaan ollut kuullut uskonnoista mitään ennen koulun uskontotunteja. Lapseni tietää paljon maailman asioista, kulttuureista ja tavoista.   Nyt kun koulussa hänelle opetetaan (kristin)uskontoa, kerromme hänelle kotona paljon muista uskonnoista.  Ja painotamme sitä, että uskovaiset ajattelevat sillä tavalla, mitä koulun uskontotunneilla kerrotaan. Se on YKSI tapa käsitellä/ymmärtää tätä maailmaa. 

Tyhjiöllä tarkoitin lähinnä tilannetta jossa perheellä on uskonto ja he ovat hyvin uskonnollisia. Miksi lapsi pitäisi jättää sen ulkopuolelle? Siihen että nimenomaan uskonnolliset ihmiset vastustavat sitä että lapsille ei opettaisi sitä omaa uskontoa viitattiin aloituksessakin.

Uskontotuntien sisällöstä voi toki keskustella. Tai siitä pitäisikö mahdollista olla ainakin valita elämäkatsomustieto tai uskonto myös niissä tilateissa joissa lapsi kuuluu esim ev.lut seurakuntaan. Voisko ainakin jotakin jättää pois esim. Raamattu opetuksesta ja korvata se enemmän elämäkatsomustietoudella jne.

Jos taas halutaan että uskontoa opetetaan kaikille yhteisesti lähtökohta edelleen tulisi olemaan se että opetuksessa lähdettäisiin siitä uskonnosta joka meidän kulttuurissa on merkityksellisintä ja tutuinta valtaosalle oppilaista. Joissaikin luokissahan se edelleen on 100% kristinusko.

Vierailija kirjoitti:

Tyhjiöllä tarkoitin lähinnä tilannetta jossa perheellä on uskonto ja he ovat hyvin uskonnollisia. Miksi lapsi pitäisi jättää sen ulkopuolelle? Siihen että nimenomaan uskonnolliset ihmiset vastustavat sitä että lapsille ei opettaisi sitä omaa uskontoa viitattiin aloituksessakin.

Uskontotuntien sisällöstä voi toki keskustella. Tai siitä pitäisikö mahdollista olla ainakin valita elämäkatsomustieto tai uskonto myös niissä tilateissa joissa lapsi kuuluu esim ev.lut seurakuntaan. Voisko ainakin jotakin jättää pois esim. Raamattu opetuksesta ja korvata se enemmän elämäkatsomustietoudella jne.

Jos taas halutaan että uskontoa opetetaan kaikille yhteisesti lähtökohta edelleen tulisi olemaan se että opetuksessa lähdettäisiin siitä uskonnosta joka meidän kulttuurissa on merkityksellisintä ja tutuinta valtaosalle oppilaista. Joissaikin luokissahan se edelleen on 100% kristinusko.

 

Täällä juurikin nyt ollaan keskusteltu uskonnon opetuksesta kouluissa. Kotona valitettavasti saa jatkossakin aivopestä jälkikasvua vaikka miten.

Minusta opetuksen lähtökohta ei saa olla mikään yksittäinen uskonto.

Opetetaanko yhteiskuntaoppia eri ryhmiin jaettuna vanhempien poliittisen näkökulman mukaan? Eli porvarien, vihreiden, vasemmistolaisten ja persujen lapset eri ryhmissä, kullekin ryhmälle opetetaan oman katsantokannan mukaisesti asiat ja koristetaan oman puoluekannan oikeassa olemista, vähän kyllä tutustutaan muihinkin poliittisiin puolueisiin yhdellä kurssilla. Järjetön ajatus, eikö totta?! Miksi uskontoa sitten opetetaan näin?

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi tänäkin päivänä uskontoa opetetaan kouluissa. Miksi verovaroin toteutetaan vuosituhansia vanhojen uskonnolisten näkemysten ja oppien opettamista jo pienille lapsille? Mitä hyötyä lapsille tästä on?

Esim.

"Uskontojen tunteminen rakentaa identiteettiä

Globaalissa maailmassa ihmisten täytyy tuntea ja ymmärtää erilaisia uskontoja sekä uskonnollisia ajattelutapoja ja arvoja. Ihmiset ajattelevat eri tavoin, ja itsensä asettaminen ajattelutapojen kartalle on erittäin tärkeää.

Oikea tieto uskonnoista ja uskonnollisista ilmiöistä lisää mahdollisuutta vuoropuheluun ja keskinäiseen kunnioitukseen erilaisista uskonnollisista perinteistä tulevien yksilöiden välillä. Uskonnontunneilla rakennetaan kulttuurista identiteettiä suhteessa muihin kansoihin.

Oman uskonnon tunteminen luo suhteen omiin kulttuurihistoriallisiin juuriin. Kristinusko ja kristillinen kirkko ovat suomalaisen ja eurooppalaisen yhteiskunnan peruskiviä. Kirkon historiallinen merkitys on valtaisa, kun nykyisiä yhteiskuntia ja valtiojärjestyksiä on rakennettu.

Uskonnonopetus kehittää moraalia ja auttaa elämän suurten kysymysten äärellä

Uskonnonopetus kehittää moraalista ja eettistä ajattelua: Miten toisia ihmisiä on kohdeltava? Mikä on oikein, mikä väärin? Minkälaisia seurauksia teoillani on?

Uskonnonopetus auttaa elämän suurien kysymysten pohdinnassa sekä oman identiteetin rakentamisessa. Uskonnontunneilla keskustellaan syntymästä ja kuolemasta, ilosta ja surusta, rakkaudesta ja itsensä hyväksymisestä. Uskonnonopettajien kanssa nuoret voivat keskustella maailman merkityksestä.

Vähemmistöjen oman uskonnon opetus edistää kotoutumista

Uskontokasvatuksen kokonaisuus ottaa huomioon Suomen valtauskontojen lisäksi muut maassa asuvat uskonnolliset ryhmät. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisille nuorille omat uskonnontunnit saattavat olla ainoa tuttu asia suomalaisessa yhteiskunnassa." http://evl.fi/EVLfi.nsf/0/A17A81CE79C8B8D2C225760200390A90?OpenDocument&lang=FI

Kaikilla opettajilla ei toki ole taitoa opettaa uskontoa

"Taitava uskonnonopettaja pystyy tuomaan monia ympäristön ja perheen ongelmia uskontotuntien opetuskeskusteluun. Asiat voidaan aina kytkeä koulun opetussuunnitelmaan. Kirkon traditio ja Raamattu antavat kunnon eväät ongelmien pohdintaan. Jos opettajalla itsellään ei ole riittäviä aineenhallinnallisia ja pedagogisia kykyjä, on tilanne tietysti toinen. Samaa logiikkaa käyttäen, jos ei osaa laskea, on matematiikan opetus mahdotonta." http://www.edu.fi/perusopetus/uskonto_ja_elamankatsomustieto/uskontonetti/opetuksen_toteuttaminen/opetuksen_jarjestaminen/miksi_uskontoa_pitaa_opettaa_koulussa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi tänäkin päivänä uskontoa opetetaan kouluissa. Miksi verovaroin toteutetaan vuosituhansia vanhojen uskonnolisten näkemysten ja oppien opettamista jo pienille lapsille? Mitä hyötyä lapsille tästä on?

Esim.

"Uskontojen tunteminen rakentaa identiteettiä

Globaalissa maailmassa ihmisten täytyy tuntea ja ymmärtää erilaisia uskontoja sekä uskonnollisia ajattelutapoja ja arvoja. Ihmiset ajattelevat eri tavoin, ja itsensä asettaminen ajattelutapojen kartalle on erittäin tärkeää.

Oikea tieto uskonnoista ja uskonnollisista ilmiöistä lisää mahdollisuutta vuoropuheluun ja keskinäiseen kunnioitukseen erilaisista uskonnollisista perinteistä tulevien yksilöiden välillä. Uskonnontunneilla rakennetaan kulttuurista identiteettiä suhteessa muihin kansoihin.

Oman uskonnon tunteminen luo suhteen omiin kulttuurihistoriallisiin juuriin. Kristinusko ja kristillinen kirkko ovat suomalaisen ja eurooppalaisen yhteiskunnan peruskiviä. Kirkon historiallinen merkitys on valtaisa, kun nykyisiä yhteiskuntia ja valtiojärjestyksiä on rakennettu.

Uskonnonopetus kehittää moraalia ja auttaa elämän suurten kysymysten äärellä

Uskonnonopetus kehittää moraalista ja eettistä ajattelua: Miten toisia ihmisiä on kohdeltava? Mikä on oikein, mikä väärin? Minkälaisia seurauksia teoillani on?

Uskonnonopetus auttaa elämän suurien kysymysten pohdinnassa sekä oman identiteetin rakentamisessa. Uskonnontunneilla keskustellaan syntymästä ja kuolemasta, ilosta ja surusta, rakkaudesta ja itsensä hyväksymisestä. Uskonnonopettajien kanssa nuoret voivat keskustella maailman merkityksestä.

Vähemmistöjen oman uskonnon opetus edistää kotoutumista

Uskontokasvatuksen kokonaisuus ottaa huomioon Suomen valtauskontojen lisäksi muut maassa asuvat uskonnolliset ryhmät. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisille nuorille omat uskonnontunnit saattavat olla ainoa tuttu asia suomalaisessa yhteiskunnassa." http://evl.fi/EVLfi.nsf/0/A17A81CE79C8B8D2C225760200390A90?OpenDocument&lang=FI

Kaikilla opettajilla ei toki ole taitoa opettaa uskontoa

"Taitava uskonnonopettaja pystyy tuomaan monia ympäristön ja perheen ongelmia uskontotuntien opetuskeskusteluun. Asiat voidaan aina kytkeä koulun opetussuunnitelmaan. Kirkon traditio ja Raamattu antavat kunnon eväät ongelmien pohdintaan. Jos opettajalla itsellään ei ole riittäviä aineenhallinnallisia ja pedagogisia kykyjä, on tilanne tietysti toinen. Samaa logiikkaa käyttäen, jos ei osaa laskea, on matematiikan opetus mahdotonta." http://www.edu.fi/perusopetus/uskonto_ja_elamankatsomustieto/uskontonetti/opetuksen_toteuttaminen/opetuksen_jarjestaminen/miksi_uskontoa_pitaa_opettaa_koulussa

Voisitko omin sanoin vielä kertoa minulle, millä tavoin uskonnonopetus auttaa oman identiteetin rakentamisessa??? Minulla on ihan päinvastaisia kokemuksia uskonnonopetuksesta. Myöskään moraalin ja eettisyyden opettaminen ei käy ihan yksiin. ..

Vierailija kirjoitti:

Uskonnonopetus kehittää moraalia ja auttaa elämän suurten kysymysten äärellä

Uskonnonopetus kehittää moraalista ja eettistä ajattelua: Miten toisia ihmisiä on kohdeltava? Mikä on oikein, mikä väärin? Minkälaisia seurauksia teoillani on?

Uskonnonopetus auttaa elämän suurien kysymysten pohdinnassa sekä oman identiteetin rakentamisessa. Uskonnontunneilla keskustellaan syntymästä ja kuolemasta, ilosta ja surusta, rakkaudesta ja itsensä hyväksymisestä. Uskonnonopettajien kanssa nuoret voivat keskustella maailman merkityksestä.

Toimii myös ET:n opettajan kanssa. Erona on se, että ET:ssä täytyy ajatella itse. Uskonnossa käsketään lukea kirjasta tai kysymään ylimaagilta, joka tietää paremmin, koska on julistettu ylimaagiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vähemmistöjen oman uskonnon opetus edistää kotoutumista

Millä tavalla? Jaetaan porukka osiin uskonnon mukaan, jolloin ei vahingossa pääse vääräuskoisten propaganda vaikuttamaan. Ei myöskään synny vuoropuhelua.

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla opettajilla ei toki ole taitoa opettaa uskontoa

"Taitava uskonnonopettaja pystyy tuomaan monia ympäristön ja perheen ongelmia uskontotuntien opetuskeskusteluun. Asiat voidaan aina kytkeä koulun opetussuunnitelmaan. Kirkon traditio ja Raamattu antavat kunnon eväät ongelmien pohdintaan. Jos opettajalla itsellään ei ole riittäviä aineenhallinnallisia ja pedagogisia kykyjä, on tilanne tietysti toinen. Samaa logiikkaa käyttäen, jos ei osaa laskea, on matematiikan opetus mahdotonta." http://www.edu.fi/perusopetus/uskonto_ja_elamankatsomustieto/uskontonetti/opetuksen_toteuttaminen/opetuksen_jarjestaminen/miksi_uskontoa_pitaa_opettaa_koulussa

Tässä on aika vissi ero uskonnon ja matematiikan välillä. Taitava uskonnonopettaja ei anna oman vakaumuksensa vaikuttaa opetukseen. Matematiikan opettajan tulee toki osata laskea ja varsinkin opettaa matematiikkaa, mutta matematiikassa opettajan mielipiteellä ei ole väliä. Matematiikan tulkinta ei mitenkään riipu opettajasta.

No sehän ei ole tunnustuksellista se opetus. Se auttaa tutustumaan muihin maihin ja kulttuureihin eli se on yleissivistävää.

Usa on hyvin uskonnollinen maa ja siellä ei kouluissa ole uskontoa eli korrelaatiota uskonnollisuuden ja sen opetuksen kanssa ei edes ole. Tunnettu ateisti Dan Dennett esim. on vaatinut eurooppalaistyylistä uskontoa kouluihin sielläkin. Siitähän aukottomasti näkee uskontojen ristiriidat ja sen, että ihan kartasta voi katsoa mihin uskontokuntaa väestö missäkin kuuluu. Kaikki niistä eivät voi olla totta ja lopulta kaikki paljastuvat taikauskoksi.

Tunnustuksellinen uskonnon opetus ei kuulu kouluun, mutta yleissivistävänä aineena eri uskontoihin ja niiden historiaan tutustuminen on ilman muuta hyödyllistä.

Vierailija kirjoitti:

No sehän ei ole tunnustuksellista se opetus. Se auttaa tutustumaan muihin maihin ja kulttuureihin eli se on yleissivistävää.

Ei sen pitäisi olla tunnustuksellista, mutta nykytilanteessa ei tähän päästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No sehän ei ole tunnustuksellista se opetus. Se auttaa tutustumaan muihin maihin ja kulttuureihin eli se on yleissivistävää.

Ei sen pitäisi olla tunnustuksellista, mutta nykytilanteessa ei tähän päästä.

Miksi ei päästäisi?

Vierailija kirjoitti:

Taitava uskonnonopettaja ei anna oman vakaumuksensa vaikuttaa opetukseen. Matematiikan opettajan tulee toki osata laskea ja varsinkin opettaa matematiikkaa, mutta matematiikassa opettajan mielipiteellä ei ole väliä. Matematiikan tulkinta ei mitenkään riipu opettajasta.

Kyllä sillä mielipiteellä (harvemmin ehkä uskonnollisella) vain on vaikutusta matematikkassakin. Opettaja voi olla itse taitava opettelemaan esim. kaavoja tai vaikka kertoa taulua ulkoa silti hän voi olla taitava (yhtä hyvin) taitamaton opettamaan matemaattista ajattelua jolla selvitä esim. kertolaskuista ilman että kaikkea tarvitsee päntätä ulkoa. Miksi uskonnon tulkinta riippuisi sen enempää opettajasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No sehän ei ole tunnustuksellista se opetus. Se auttaa tutustumaan muihin maihin ja kulttuureihin eli se on yleissivistävää.

Ei sen pitäisi olla tunnustuksellista, mutta nykytilanteessa ei tähän päästä.

Miksi ei päästäisi?

Tunnuksellisuudesta esim. opsissa ei mainita mitään eli mielestäni tavoitteisiin voi päästä ilman tunnuksellisuutta. http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi tänäkin päivänä uskontoa opetetaan kouluissa. Miksi verovaroin toteutetaan vuosituhansia vanhojen uskonnolisten näkemysten ja oppien opettamista jo pienille lapsille? Mitä hyötyä lapsille tästä on?

Ei se ole yhtään sen ihmeempää kuin suvaitsevaisuus-ideologiankaan opettaminen. Tai kommunismin opettaminen Neuvostoliitossa. Valtio kertoo lapsille vastaanottavimmassa iässä miten ajatella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi tänäkin päivänä uskontoa opetetaan kouluissa. Miksi verovaroin toteutetaan vuosituhansia vanhojen uskonnolisten näkemysten ja oppien opettamista jo pienille lapsille? Mitä hyötyä lapsille tästä on?

 

Ei se ole yhtään sen ihmeempää kuin suvaitsevaisuus-ideologiankaan opettaminen. Tai kommunismin opettaminen Neuvostoliitossa. Valtio kertoo lapsille vastaanottavimmassa iässä miten ajatella.

Tämä nyt ei vaan ole oikein! Täysin lasten uskonnonvapauden vastaista. 

Ja periaatteessa, joo ei ole tunnustuksellista. Mutta mitäpä esim. kirkkovierailut esim. joulukirkko on muuta kuin tunnustuksellista? Ja juuri lapseni kertoi, että uskontotunnilla opetettiin, että jumala on luonut maailman. Eli ei toteudu tunnustksettomuus vieläkään.