Kyllä nyt "pieni" asia voi ärsyttää! Äitini osti lapselle suklaakalenterin
Elikä äitini osti lapselleni (4 v) suklaakalenterin kysymättä meiltä mitään. Tietysti antoi suoraan käteen lapselle, eli en sitä voi poiskaan repiä. Mun mielestä täysin tarpeetonta ostaa suklaata, lapsi olisi ollut tosi iloinen kuvakalenterista eikä niitä suklaita kaivannutkaan. Eli aivan turhaa päivittäistä herkuttelua ja karkinsyöntiin opettamista. Lapsi on muutenkin täysi herkkuhullu, niin pitää niitä sitten tähänkin tyrkyttää.. Ihan kuin joulukuussa ei muutenkin saisi ihan riittävästi herkkuja?! Nyt lapsi ihailee tuota kalenteria ja arvuuttelee mitä luukkujen takana on, en ole kertonut että suklaata.
Tiedän että nyt aletaan mua haukkua niuhoksi ja että lapselle toi on niin kiva jne.. Musta on ihan ok jos vanhemmat haluaa lapselleen suklaakalenterin ostaa, mutta äitini kun tuppaakin olemaan välittämättä siitä mitä minä olen mieltä. Eli pännii sekä äitini, että tuo suklaa.
Kommentit (110)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapset haluavat my little pony ja frozen tavarakalenterit, ikää 3 ja 5vuotta. Voisivat pahasti pettyä kuvakalenteriin, saati suklaakalenteriin. Minkälainen 4vuotias valitsee kaupasta kuvakalenterin? Alistettu? Käpylehmillä leikkivä?
Vaikka sun lapset on itsekeskeisiä, materialistisia ja hemmoteltuja, ei tarkoita että kaikki on.
Mikä vika on käpylehmissä? Eikö ne oo tarpeeksi my little pony?
Joo hemmottelen lapsia kerran vuodessa, saavat täysin itse päättää kalentereistaan. Tarkasti kyselevät mitä missäkin on ennenkuin päättävät mieleisensä.
Käpylehmä oli kärjistetty kuvaus, luulisi 4-vuotiaan jo kuulevansa ja näkevänsä että kalentereita on jos jonkinmoisia.
Voi nyyyh! Lapseni saa kalenterista pikuriikkisen nokareen suklaata päivittäin joulukuussa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapset haluavat my little pony ja frozen tavarakalenterit, ikää 3 ja 5vuotta. Voisivat pahasti pettyä kuvakalenteriin, saati suklaakalenteriin. Minkälainen 4vuotias valitsee kaupasta kuvakalenterin? Alistettu? Käpylehmillä leikkivä?
Vaikka sun lapset on itsekeskeisiä, materialistisia ja hemmoteltuja, ei tarkoita että kaikki on.
Mikä vika on käpylehmissä? Eikö ne oo tarpeeksi my little pony?
Joo hemmottelen lapsia kerran vuodessa, saavat täysin itse päättää kalentereistaan. Tarkasti kyselevät mitä missäkin on ennenkuin päättävät mieleisensä.
Käpylehmä oli kärjistetty kuvaus, luulisi 4-vuotiaan jo kuulevansa ja näkevänsä että kalentereita on jos jonkinmoisia.
Tämä.
Meillä esikoinen kyseli jo kolmivuotiaana kaikenlaista ja varsinkin joulun alla kalenterit kiinnostivat. Totta kai me vastattiin että mitä ne ovat ja mitä niissä on sisällä. Halusi suklaakalenterin tuona vuonna joten sellainen ostettiin. Tänä vuonna lapsella on ikää 9v. eikä tuo ipana tunnu sen kummallisemmin olevan koukussa herkkuihin. Ehkä sen takia että niistä ei ole tehty mitään mörköä. Ei siis tuota tuskaa mennä karkkihyllyn ohi. Ei tule huutoa eikä kiukuttelua vaikka sillä kertaa ei mitään ostettaisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Täällä tuntuu nyt aika monilta menevän jutut vähän ristiin...
En usko, että kovinkaan useat ovat kieltämässä kaikkea karkkia lapsiltaan ikuisesti ja aina. Jotkut tekevät niin ja se voi olla tuhoisaa, kun niin mielenkiintoinen juttu on täydellisen kiellettyä, mutta tätä ei onneksi tapahdu usein.
Tässä ei ole kyse siitä, että lapselta vietäisiin jotain, mitä lapsi haluaa, tai että ap yrittäisi estää lastaan syömästä yhtäkään karkkia elämänsä aikana. Tässä on kyse siitä, että ap ei nyt halua antaa lapselleen asiaa, jota lapsi ei edes kaipaa.
Jos kyse olisi lelusta tai pelistä, niin silloin se olisi kiva yllätys, vaikka lapsi ei sitä osaisikaan odottaa. Mutta koska karkki on ravitsemuksellisesti turhaa ja jopa haitallista, niin se ei enää olekaan niin kiva lahja, vaikka lapsi siitä riemastuisikin.
Ei sitä 18-vuotta täyttävillekään tarvitse alkaa syntymäpäivälahjaksi tuputtaa alkoholia. Vaikka se olisikin vain pieni annos kerrallaan, ja vaikka siitä ei olisi terveydellistä haittaa kohtuullisesti käytettynä. Sitä ei vain yksinkertaisesti tarvitse. Ostakoon itse sitten, jos haluaa, mutta miksi toisten pitäisi tuputtaa? Kuka siitä hyötyy ja mitä?
T:39
Hear hear! Täsmälleen juurikin näin. Kyllä se meidänkin tyttö tottakai vielä karkkia jossain vaiheessa syö, mutta ei nyt ihan vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kuin joulukuussa ei muutenkin saisi ihan riittävästi herkkuja?! .
Vähennä itse niiden muiden herkkujen antamista, vai onko syy vain kaikissa muissa?
Miten tää niinkuin käytännössä onnistuu?
Kaikki sidosryhmät järjestää pikkujoulut, koulussa/tarhassa annetaan vimppana päivänä JA joulujuhlassa herkkupussi, vieraita käy ja itse vieraillaan ehkä normi kk enenmmän, sitten on vielä kaverisynttärit ja mummun nimipäivä... joulun herkkujen ja lahjaherkkujen jälkeen tulee vielä uusivuosi.
Aika paljon helpompaa jättää edes se suklaakalenteri hankkimatta tuon ikäiselle joka ei ole niistä kuulutkaan ja ilahtuu kuvakalenteristakin.
Ja joskus olisi kiva äitinäkin hemmotella omaa lasta herkuilla... mutta kun kaikilla muilla tuntuu olevan siihen etuoikeus ja äidin osaksi jää vain marmattaa ruoka-ajoista ja järsittävistä juureksista,
Kiitos, tämä on kuin omasta suustani. Esikoisella on taipumus kerätä kiloja ja ahdistaa kun kotona pitäisi olla tosi tarkkana ruuan suhteen, että saisi tasattua kodin ulkopuolelta tulevat herkut.
Meillä tyttö sai ensimmäisen suklaakalenterin papalta, joka ei ollut edes tajunnut, että muumikalenterissa on suklaata. Ja se ei todellakaan tehnyt hyvää. Tyttö nimittäin syö kaikkea hyvällä ruokahalulla ja herkkujen suhteen on kyltymätön. Joulun, pääsiäisen jne. useiden päivien herkutteluputket saa aikaan raivareita, kun herkkujen tulo sitten jossain kohtaa loppuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota ne suklaat pois ja lisää sinne jotain muuta tilalle? Tarroja esim? Ja vaikka kaikkiin lauantai-luukkuihin ja jouluaatolle jätät ne suklaat?
Ihana idea ja tätä harkitsen edelleen. Epäilen vaan ettei niitä siististi saa, luukut sitten repsottavat ja näkee että suklaa on otettu pois. ap
Jee!
Laita tilalle vaikka seuraavia jipii-löytöjä:
-klemmari
- sinitarranpala
- nasta
- pähkinä
-kuivattu omenasipsi
- kuminauha
- hiuspinni
-jne..
Jouluaattona, viimeisen luukun avaamisen jälkeen työnnä se kalenteri tiukkaan tiedät kyllä minne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sun pitää Varmaan tyhjentää ne luukut ja laittaa tilalle Vaikka rusina.
Sitten voit olla tyytyväinen.
Itse en vain voi käsittää mikä siinä pienessä suklaanpalassa on niin paha. Lapsille se voi olla valtavan iso juttu.Kuvakalenteri olisi minunkin mielestäni 4-vuotiaalle ihan tarpeeksi iso juttu, ilman että mennään tähän kulutus- ja karkkituputukseen mukaan, ennen kuin lapsi edes tajuaa niitä pyytää.
Ja on se nyt "paha", jos joka päivä opetetaan syömään suklaata.
No ap:n lapsi tajuaa pyytää, on herkkuhullu kuten vanhampansa asian ilmaisi. Tulee mieleen että tässä taas oiva tapaus kun lapselle ei opeteta kohtuutta. Karkista tehdääm paha saatana jota täytyy välttää viimeiseen hengenvetoon saakka. Ja sekös silloin lasta kiinnostaa. Kaikki ajatukset ovat vain kielletyssä ja himoitussa karkissa, kun sitä ei koskaan saa riittävästi tai edes kohtuudella. Ei, se yksi rusina on paljon parempi, tai pahvilta maistuva maissimaksu.
Ap, anna lapselle kalenteri, ei se tee hänestä ylipainoista tai herkuista riippuvaista. Paljon tärkeämpää on se miten toimit 11 muuta kuukautta vuodessa. Älä tee karkista peikkoa tai himoittua aarretta,
No nyt oli niin lennokasta tekstiä ja ihmeellisiä johtopäätöksiä, että viitsinkö edes vastata.. Mistä vedit päätelmän, että minulle karkki on paha saatana? Että lapsi ei saa koskaan kohtuudella tai riittävästi karkkia? (Paljonko karkkia sinusta on riittävästi pienelle lapselle?) Ja kaiken huippu tuo että lapselle ei opeteta kohtuutta, jos ei saa suklaakalenteria?
Kyse oli nyt kuitenkin vain suklaakalenterista, eli siitä että päivä aloitetaan suklaapalalla. Suklaakalenterista jota lapsi ei ole kaivannut tai pyytänyt. Ja kun sanoin että lapsi on herkkuhullu, tarkoitin että on sitä tyyppiä että jatkaa syömistä niin kauan kuin kupissa on karkkia. Ja arvaa mistä tiedän? Siitä että on syönyt karkkia, ihan montakin kertaa. Katsos kun ei se ole mikään peikko, vaikka en nyt tykkääkään että sitä suklaakalenteria pyytämättä ja meiltä kysymättä tuputetaan. ap
Vierailija kirjoitti:
Täällä tuntuu nyt aika monilta menevän jutut vähän ristiin...
En usko, että kovinkaan useat ovat kieltämässä kaikkea karkkia lapsiltaan ikuisesti ja aina. Jotkut tekevät niin ja se voi olla tuhoisaa, kun niin mielenkiintoinen juttu on täydellisen kiellettyä, mutta tätä ei onneksi tapahdu usein.
Tässä ei ole kyse siitä, että lapselta vietäisiin jotain, mitä lapsi haluaa, tai että ap yrittäisi estää lastaan syömästä yhtäkään karkkia elämänsä aikana. Tässä on kyse siitä, että ap ei nyt halua antaa lapselleen asiaa, jota lapsi ei edes kaipaa.
Jos kyse olisi lelusta tai pelistä, niin silloin se olisi kiva yllätys, vaikka lapsi ei sitä osaisikaan odottaa. Mutta koska karkki on ravitsemuksellisesti turhaa ja jopa haitallista, niin se ei enää olekaan niin kiva lahja, vaikka lapsi siitä riemastuisikin.
Ei sitä 18-vuotta täyttävillekään tarvitse alkaa syntymäpäivälahjaksi tuputtaa alkoholia. Vaikka se olisikin vain pieni annos kerrallaan, ja vaikka siitä ei olisi terveydellistä haittaa kohtuullisesti käytettynä. Sitä ei vain yksinkertaisesti tarvitse. Ostakoon itse sitten, jos haluaa, mutta miksi toisten pitäisi tuputtaa? Kuka siitä hyötyy ja mitä?
T:39
Kiitos kommentista, olipa mukava että joku vaivautuu miettiämään mitä kirjoitan, ennen kuin kiiruhtaa haukkumaan minua tai esittämään ennusteita lapsestani. ap
Uskon, että ärsyttää. Tarkoitus oli kuitenkin ilahduttaa lasta eikä mummi varmastikaan tarkoituksella yrittänyt teitä kiusata. Voin luvata, että unohdat asian parissa kuukaudessa ja älä paisuttele sitä enempää mielessäsi ;-) Mulla kolme lasta ja ensimmäiselle en antanut mm. karkkia 3-vuoteen ja olin tarkka asian suhteen.. Seuraavien kohdalla höllensin otetta ja nykyään nauran entiselle itselleni ;-) Ja tämä eka lapsi valitettavasti tykkää karkeista kaikista eniten :D
Oon ite huomannu, mihin liiallinen makeansyönti johtaa lapsilla, yhdellä 5 vee lapsella suu täynnä reikiä ja oikeita reikiä, josta ikenet näky läpi sun muuta. Itse kannustan aloittajaa siitä, että hän tietää jo valmiiksi, etteivät hänen lapsena tarvitse makeeta mahan täydeltä, jokaisella oikeus omaan mielipiteeseen syyttämättä ketään ja puuttumatta toisen kasvatukseen.
Meillä oli lapsuudessa tonttukalenteri, johon äiti oli aina laittanu kaikkea jännää; pikku posliiniesineitä, tarroja, pyyhekumeja, kyniä, vihkoja...
Itse en joulua enää vietä, ehtii sitä makeeta muutenkin syödä elämän aikana. Tuli tässä mieleen, että mitä jos tekisit lapsen synttäreiden lähestyessä jotain vastaavaa eli jonkun synttärikalenterin ja toi joulukalenteri ois ihan pelkkä kuvakalenteri?
Älä noista kriitikoista välitä, sinä se parhaiten tiedät, miten lapsesi kasvatat. Toivottavasti vastauksestani oli jotain hyötyä!
Iloa ja rauhallista mieltä :*
Mun mielestä suklaakalenteri oli aika tylsä lapsena. Siellähän on joka päivä suklaata. Kuvakalenterista sai erilaisen kuvan, ja se lukun etsiminenhän siinä oli se juttu. Mutta taidankin olla ihan friikki ajatuksineni.. Plus että se suklaa on aika karmean makuista moskaa noissa kalentereissa. En silti apn tilanteessa nyt vetäis mitään pultteja, niin pieni pala suklaata siellä on ettei se nyt oo mikään kauhea juttu. Sanot vaikka että saa sen suklaan joka päivä ruoan päätteeksi. Lisää jännitystä.
No saat tietysti tehdä niin kuin haluat, mutta en näe suklaakalenterissa mitään pahaa. Se kalenterin yksi suklaa päivässä ei maailmaa kaada. Jätä karkki vähemmän antamatta sitten muuten. Isovanhemmat haluaa hemmotella lapsenlapsiaan.
Ap, kyllä meistä moni muukin on vaivautunut lukemaan viestisi huolella -ja silti moni on sitä mieltä, että vedät stressiä nyt turhasta asiasta.
Tilanne on se, että lapsesi sai jo sen kalenterin. Lahjaksi. Se on hänen. Anna hänen rauhassa iloita siitä, ethän edes vielä tiedä, muodostuuko kalenterista "makeahullulle" lapsellesi ongelma (en usko, että muodostuu!!). Sehän voi opettaa sitä paljon kaivattua kohtuutta.
Jos tämän joulun jälkeen olet vielä sitä mieltä, että suklaakalenteri on pahasta niin ohjeista seuraavana jouluna tuttavia, etteivät tuo sellaista lapsellesi. Joku muu hyvin markkinoitu ;) yllätyskalenteri toimii varmasti yhtä hyvin!
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä suklaakalenteri oli aika tylsä lapsena. Siellähän on joka päivä suklaata. Kuvakalenterista sai erilaisen kuvan, ja se lukun etsiminenhän siinä oli se juttu. Mutta taidankin olla ihan friikki ajatuksineni.. Plus että se suklaa on aika karmean makuista moskaa noissa kalentereissa. En silti apn tilanteessa nyt vetäis mitään pultteja, niin pieni pala suklaata siellä on ettei se nyt oo mikään kauhea juttu. Sanot vaikka että saa sen suklaan joka päivä ruoan päätteeksi. Lisää jännitystä.
Samoin, muistan miten ala-asteella juteltiin kavereiden kanssa, että suklaakalenteri on tylsä kun se suklaa on hetkessä syöty, eikä jää mitään nättiä kuvaa katseltavaksi sen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä suklaakalenteri oli aika tylsä lapsena. Siellähän on joka päivä suklaata. Kuvakalenterista sai erilaisen kuvan, ja se lukun etsiminenhän siinä oli se juttu. Mutta taidankin olla ihan friikki ajatuksineni.. Plus että se suklaa on aika karmean makuista moskaa noissa kalentereissa. En silti apn tilanteessa nyt vetäis mitään pultteja, niin pieni pala suklaata siellä on ettei se nyt oo mikään kauhea juttu. Sanot vaikka että saa sen suklaan joka päivä ruoan päätteeksi. Lisää jännitystä.
Samoin, muistan miten ala-asteella juteltiin kavereiden kanssa, että suklaakalenteri on tylsä kun se suklaa on hetkessä syöty, eikä jää mitään nättiä kuvaa katseltavaksi sen jälkeen.
Eikö noissa suklaakalentereissa enää ole kuvaa sen suklaan alla? Itselläni oli 70-80 -luvulla suklaakalentereita ja kyllä niissä oli ihan samalla tavalla värikäs kuva.
Mutta ehkä ne kuvat on poistuneet.
Lapsillamme ei ole ollut suklaakalentereita, koska meillä on, kiitos anopin, ollut aina sellainen joulupussi -kalenteri. Eli äiti ja/tai isä miettivät päänsä puhki sinne jotain pikkuyllätyksiä jokaiselle päivälle - stressinsä kullakin. Ja kyllä, itse olen aina laittanut sinne myös karkkia yhtenä vaihtoehtona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä suklaakalenteri oli aika tylsä lapsena. Siellähän on joka päivä suklaata. Kuvakalenterista sai erilaisen kuvan, ja se lukun etsiminenhän siinä oli se juttu. Mutta taidankin olla ihan friikki ajatuksineni.. Plus että se suklaa on aika karmean makuista moskaa noissa kalentereissa. En silti apn tilanteessa nyt vetäis mitään pultteja, niin pieni pala suklaata siellä on ettei se nyt oo mikään kauhea juttu. Sanot vaikka että saa sen suklaan joka päivä ruoan päätteeksi. Lisää jännitystä.
Samoin, muistan miten ala-asteella juteltiin kavereiden kanssa, että suklaakalenteri on tylsä kun se suklaa on hetkessä syöty, eikä jää mitään nättiä kuvaa katseltavaksi sen jälkeen.
Eikö noissa suklaakalentereissa enää ole kuvaa sen suklaan alla? Itselläni oli 70-80 -luvulla suklaakalentereita ja kyllä niissä oli ihan samalla tavalla värikäs kuva.
Mutta ehkä ne kuvat on poistuneet.
Lapsillamme ei ole ollut suklaakalentereita, koska meillä on, kiitos anopin, ollut aina sellainen joulupussi -kalenteri. Eli äiti ja/tai isä miettivät päänsä puhki sinne jotain pikkuyllätyksiä jokaiselle päivälle - stressinsä kullakin. Ja kyllä, itse olen aina laittanut sinne myös karkkia yhtenä vaihtoehtona.
En tiedä nykykalentereista, mutta ennen ei kyllä ollut mitään kaunista kuvaa, korkeintaan joku ruma ruskeasävyinen. Ja jos kuva olikin, se oli sen rumanmuovikerroksen alla, jossa oli sen suklaan muotti.
Harmi juttu. Nyt lapsesi tulevaisuus on pilattu. Voisit vaikka saman tien antaa hänet adoptioon, koska et ikinä pysty korjaamaan joulukalenterin tuottamia vaurioita hänen persoonaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota ne suklaat pois ja lisää sinne jotain muuta tilalle? Tarroja esim? Ja vaikka kaikkiin lauantai-luukkuihin ja jouluaatolle jätät ne suklaat?
Ihana idea ja tätä harkitsen edelleen. Epäilen vaan ettei niitä siististi saa, luukut sitten repsottavat ja näkee että suklaa on otettu pois. ap
Voithan avata kalenteri taustapahvin jotenkin ja ottaa sitä kautta suklaat sisältävän muovisen kennon ulos luukkuja rikkomatta. Voit sitten täyttää sen jollakin muulla. Mutta, olen kyllä samaa mieltä muiden kanssa, että ei tuo pieni suklaanpala ole pahasta, jos sen antaa syödä esim ruokailun yhteydessä. Vähennä vaikka koko perheen herkuttelua jouluun asti, niin lapsesta tuo päivittäinen kalenterisuklaa tuntuu todella spessulta ja toisaalta makea herkuttelu pysyy aisoissa.
pregnantwithoutyou kirjoitti:
Itse en joulua enää vietä, ehtii sitä makeeta muutenkin syödä elämän aikana. Tuli tässä mieleen, että mitä jos tekisit lapsen synttäreiden lähestyessä jotain vastaavaa eli jonkun synttärikalenterin ja toi joulukalenteri ois ihan pelkkä kuvakalenteri?
Ja tässä kohtaa voi miettiä, täytyykö tulevia synttäreitäkin hehkuttaa ja lietsoa hartaasti odottamaan kemuja? :P Tää kuuluu mielestäni vähän samaan sarjaan kuin lahjojen jakaminen vieraille ja pahimmassa tapauksessa sisaruksille annettavat lohtulahjat. Ja kyllä, tällaistakin jotkut harrastavat!
Täällä tuntuu nyt aika monilta menevän jutut vähän ristiin...
En usko, että kovinkaan useat ovat kieltämässä kaikkea karkkia lapsiltaan ikuisesti ja aina. Jotkut tekevät niin ja se voi olla tuhoisaa, kun niin mielenkiintoinen juttu on täydellisen kiellettyä, mutta tätä ei onneksi tapahdu usein.
Tässä ei ole kyse siitä, että lapselta vietäisiin jotain, mitä lapsi haluaa, tai että ap yrittäisi estää lastaan syömästä yhtäkään karkkia elämänsä aikana. Tässä on kyse siitä, että ap ei nyt halua antaa lapselleen asiaa, jota lapsi ei edes kaipaa.
Jos kyse olisi lelusta tai pelistä, niin silloin se olisi kiva yllätys, vaikka lapsi ei sitä osaisikaan odottaa. Mutta koska karkki on ravitsemuksellisesti turhaa ja jopa haitallista, niin se ei enää olekaan niin kiva lahja, vaikka lapsi siitä riemastuisikin.
Ei sitä 18-vuotta täyttävillekään tarvitse alkaa syntymäpäivälahjaksi tuputtaa alkoholia. Vaikka se olisikin vain pieni annos kerrallaan, ja vaikka siitä ei olisi terveydellistä haittaa kohtuullisesti käytettynä. Sitä ei vain yksinkertaisesti tarvitse. Ostakoon itse sitten, jos haluaa, mutta miksi toisten pitäisi tuputtaa? Kuka siitä hyötyy ja mitä?
T:39