Lue keskustelun säännöt.
Lapset "asuvat" mummolassa
18.11.2015 |
Tiedän tapauksen, jossa lapset käytännössä asuvat mummolassa. Kaksi lasta olivat kaikki viikonloput mummolassa hoidossa, mutta tähän kuvioon piti nyt tehdä vielä uusi vauva. No, vauva oli keväällä alle kuukauden ikäisestä jo "pitkiä viikonloppuja" mummolassa. Eroahdistusiässä roikkui itkeä vollottaen mummonsa jalassa, eikä päästänyt tätä edes vessaan. Vanhempiensa sylissä suostui olemaan itkua niellen ja mummoa jatkuvasti katseellaan seuraten. Isommat tytöt (3 ja 5v) kutsuvat isovanhempiaan isäksi ja äidiksi, ja vuolaasti itkien lähtevät pitkien hoitojaksojen jälkeen mummolasta kotiin.
Molemmat isovanhemmat työelämässä ja aivan nääntyneitä, kun työpäivän jälkeen pitää keksiä viihdykettä ja tehdä ruokia kolmelle lapselle (usein lasten vanhemmat tuovat lapset illalla yöhoitoon ja odottavat kieli pitkällä, että myös heille itselleenkin on lämmin ruoka odottamassa) . Nykyisin ovat hoidossa kaikki kolme aina viikonloput, arkisin melkein yleensä illat ja yöt, mahdollisuuksien mukaan myös päivällä edes osa lapsista, jos jompi kumpi isovanhemmista suinkin olisi jo vaikka aiemmin töistä kotona. Isovanhemmat ovat tilanteessa, jossa eivät ole koskaan kotona kahdestaan, ilman näitä lapsia. Lasten vanhemmat ovat työttöminä kotona, elävät kuin teini-ikäiset. Isovanhemmat ovat joutuneet myös valvomaan mm. hampaita tekevän vauvan kanssa ja lähtemään sitten itse ansiotyöhön. Mietityttää, miksi isovanhemmat suostuvat tuollaiseen! Ja kuka kehtaa tehdä noin omille vanhemmilleen tai appivanhemmilleen?
Kommentit (271)
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittelenpa tähän nyt mummon näkökulman ehkäpä ihan tähän tai ainakin täsmälleen samanlaiseen tilanteeseen jota siis itse elän.
Olemme mieheni kanssa vähän reilu 50 vuotiaita ja meillä on tosiaan kolme lastenlasta "aina" hoidossa kun olemme vapaalla. Päivät nämä pikkuiset ovat päiväkodissa paitsi vauva. Lasten vanhemmat ovat molemmat kokopäiväisesti kotona.
Kun esikoinen syntyi kuutisen vuotta sitten hän oli meillä hoidossa viikonloppuisin ja joskus viikollakin yötä ihan syntymästään lähtien. Keskimmäisen lapsen syntyessä hoitomäärät vain lisääntyivät. Halusimme auttaa että nämä vanhemmat jaksaisivat edes ne arkipäivät (meidän työajat) lapsien kanssa. ja siitä se tarvitsevuus on vain lisääntynyt ja vanhempien jaksaminen vain vähenee. Myönnän että olemme väsyneitä mieheni kanssa, mitään parisuhdeaikaa meillä ei ole enää ollenkaan . Emme tunteneet isovanhemmaksi tulon iloa kun he kertoivat kuopuksen odotuksesta. Sillä sama kuvio on toistunut hänenkin kohdalla.
Se miksi emme "nosta kissaa pöydälle" on juurikin se että jos me lopetamme pikkuisten hoiudon he ovat huostaan otettuina hyvin pian. Olemme hoitaneet ja hellineet näitä vuosia hyvin paljon niin miettikääpä miten rakkaita heistä on meille tullut. Jos heidät otettaisiin huostaan sijoitettaisiin jonnekin niin mitkä meidän "oikeudet" esim. edes tavata heitä muusta puhumattakaan. Minun tuttavapiiriissä on yksi isovanhempi jolla oli samantapainen tilanne (tosin vain yksi lapsenlapsi) . Hän ajatteli että on lapsen etu tehdä lastensuojeluun ilmoitus. Prosessin lopputulema oli se että mummo ikävöi nyt lapsenlastaan vailla oikeastaan minkäänlaista suhdetta (edes tapaamisia on todella harvoin )lapseen jonka kanssa oli ennen päivittäin tekemisissä. Eli ihan itsekkäistä syistä me venymme.
Kiitos pitkästä viestistäsi, tilanne kuulostaa todella tutulta! Kiva oli saada myös "mummonäkökulmaa" asiaan, eli ei tuollainen tilanne (töissäkäyville) isovanhemmillekaan ole kovin ihana aina.
Tässä tapauksessa aiemmin mm. paljon kahdestaan matkustelleet isovanhemmat eivät ole vuosiin enää "päässeet" ulkomaille, eivät edes viikonlopuiksi ystäväpariskuntiensa luokse käymään. Jopa suoranaista uhkailua ovat saaneet lasten vanhemmilta jos heillä on ollut joku oma meno, että jos nyt ette ota lapsia hoitoon, ei tarvitse enää koskaan odottaa lapsia käymään. No, hetihän ne siellä kuitenkin on uudelleen... AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
^Ja yhteneväistä on myös se, että lapset ovat jatkuvasti enemmän hoidossa. Nämäkin isovanhemmat olivat lähinnä kauhuissaan, että lapsia tulee vielä kolmas, koska tiesivät kyllä mihin se johtaa - ja johtikin jo vauvaiässä jatkuvaan hoitopaikan ruinaamiseen kahden isomman rinnalla. AP
Jos isovanhemmat eivät jaksa, heidän on tehtävä lastensuojeluilmoitus lapsista jotka jäävät vaille hoitoa. Mikä syy olisi tehdä ilmoitus jos ja kun he jaksavat (joku jaksaa) lapsista huolehtia?
Vierailija kirjoitti:
Jos isovanhemmat eivät jaksa, heidän on tehtävä lastensuojeluilmoitus lapsista jotka jäävät vaille hoitoa. Mikä syy olisi tehdä ilmoitus jos ja kun he jaksavat (joku jaksaa) lapsista huolehtia?
Entä kun lapset menevät kouluun? Isovanhemmatko auttavat läksyissä? Käyvät vanhempainilloissa? Mitä ne vanhemmat osaavat sanoa missään neuvolassakaan nyt, että miten lapset voivat ja ovat kehittyneet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos isovanhemmat eivät jaksa, heidän on tehtävä lastensuojeluilmoitus lapsista jotka jäävät vaille hoitoa. Mikä syy olisi tehdä ilmoitus jos ja kun he jaksavat (joku jaksaa) lapsista huolehtia?
Entä kun lapset menevät kouluun? Isovanhemmatko auttavat läksyissä? Käyvät vanhempainilloissa? Mitä ne vanhemmat osaavat sanoa missään neuvolassakaan nyt, että miten lapset voivat ja ovat kehittyneet?
Miksi vanhempien olisi pakko käydä lasten kanssa esim. neuvolassa jos sen hoitaa joku toinen ja lapset kuitenkin voi ja kehittyy hyvin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko kertoa oma näkökulma asiaan. Minä ja vuotta nuorempi sisarus olemme olleet "hoidossa" vähintään viikottain syntymästä saakka. Isäni vanhemmat "hoitivat" meitä. Tilanne oli hyvin samanlainen kuin aloituksessa; meidät vietiin illalla yökylään ja kerrottiin, että muutaman päivän päästä mennään kotiin. Muutaman päivän päästä vanhempani tulivat käymään ja yllätyyys! Olettekin vielä muutaman päivän mummolassa. Vanhempani ovat ihan hyviä ihmisiä, eivät vain sopivia vanhemmiksi. Liian itsekkäitä ja kyvyttömiä ymmärtämään lapsen tarpeita.
*
Joku kysyi, mitä sitten kun lapset menevät kouluun? MMeidän tapauksessa isovanhemmat muuttivat lähemmäs, jottei meidän tarvitse mennä kotiin koulun jälkeen.
*
Nyt aikuisena olen valittettavasti joutunut hautaamaan isovanhempani. Tunnen itseni orvoksi. Koen asuneeni ja eläneeni heidän kodissaan. Olen heidän kasvattamansa. Sen takia alussa esiintyvät heittomerkit. Vanhempiani en tunne lainkaan enkä haluakaan. Hei eivät ajattele tehneensä väärin. Ovat ihmeissään "kunnioituksen puutteestani" ja hämmästelevät usein, että NÄINKÖ ME SINUT KASVATETTIIN. He eivät ole koskaan tavanneet veljeni lapsia.
*
Tämän pohjalta sanoisin, että eivät varmaan ole ainoat vanhemmat maailmassa, joita kaduttaa oma valinta antaa muiden kasvattaa omat lapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos isovanhemmat eivät jaksa, heidän on tehtävä lastensuojeluilmoitus lapsista jotka jäävät vaille hoitoa. Mikä syy olisi tehdä ilmoitus jos ja kun he jaksavat (joku jaksaa) lapsista huolehtia?
Entä kun lapset menevät kouluun? Isovanhemmatko auttavat läksyissä? Käyvät vanhempainilloissa? Mitä ne vanhemmat osaavat sanoa missään neuvolassakaan nyt, että miten lapset voivat ja ovat kehittyneet?
Miksi vanhempien olisi pakko käydä lasten kanssa esim. neuvolassa jos sen hoitaa joku toinen ja lapset kuitenkin voi ja kehittyy hyvin?
Joku jaksaa sitten yksin täällä vängätä joka asiasta vastaan! :D Monenko mummon tiedät käyvän lasten kanssa neuvolassa ja vanhempainillassa, jos lapset paperilla asuvat kotonaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Veljen perhe hoidattaa anoppilassa myös usein 2- ja 5-vuotiaita lapsia. Kerran siellä ollessa oli lasten kanssa tullut puheeksi mummola, johon 2-vuotias kommentoi: "Ei tämä oo mummola, me asutaan täällä!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos isovanhemmat eivät jaksa, heidän on tehtävä lastensuojeluilmoitus lapsista jotka jäävät vaille hoitoa. Mikä syy olisi tehdä ilmoitus jos ja kun he jaksavat (joku jaksaa) lapsista huolehtia?
Entä kun lapset menevät kouluun? Isovanhemmatko auttavat läksyissä? Käyvät vanhempainilloissa? Mitä ne vanhemmat osaavat sanoa missään neuvolassakaan nyt, että miten lapset voivat ja ovat kehittyneet?
Miksi vanhempien olisi pakko käydä lasten kanssa esim. neuvolassa jos sen hoitaa joku toinen ja lapset kuitenkin voi ja kehittyy hyvin?
Joku jaksaa sitten yksin täällä vängätä joka asiasta vastaan! :D Monenko mummon tiedät käyvän lasten kanssa neuvolassa ja vanhempainillassa, jos lapset paperilla asuvat kotonaan?
En jaksa vänkätä varsinkaan jos ei edes vastata siihen mitä kysyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä purkauksen sai nyt aikaan, kun ekaa kertaa kesän jälkeen kyselin, voisiko meidän tyttö (6v) tulla hoitoon ensi lauantaina päiväseltään. No tietenkin kävi ilmi, että voi voi, kun tämä "kolmikko" on tulossa ja kuulemma kädet on täynnä! Nämä kun ovatkin siellä vain sen 52 viikonloppua vuodesta, huoh. - AP
Ahaa, kysymys olikin sinulla kateudesta! Miksi ei meidän lapset, kun kerran toisten? Kerran vanhempasi suostuvat tuollaiseen, et mahda asialle mitään. Anna sinä edes heidän levätä puolestasi.
Tein samantyylisen aloituksen kesällä ja minut kivitettiin kateellisena. 8 ja 6 - vuotiaat kärrätään joka loma mummolaan, myös usein viikonloppuisinkin.Mummo ottaa jopa palkatonta että voi hoitaa lapsia.
Vanhemmilla on kyllä itselläänkin lomaa ja Facebookissa esitetään supervanhempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tein samantyylisen aloituksen kesällä ja minut kivitettiin kateellisena. 8 ja 6 - vuotiaat kärrätään joka loma mummolaan, myös usein viikonloppuisinkin.Mummo ottaa jopa palkatonta että voi hoitaa lapsia.
Vanhemmilla on kyllä itselläänkin lomaa ja Facebookissa esitetään supervanhempia.
Tuttua! Jopa niin härskissä mittakaavassa, että isovanhemmat ovat lähettäneet vanhemmille kuvia, missä lapset ovat heidän hoidossaan esim. rannalla ja lasten äiti laittaa kuvan Facebookiin muka omanaan ja kuvateksti on "ihanaa perheaikaa <3 " tms! AP
Tunnen myös perheen, jonka 2v saattaa viettää viikonkin vähän väliä mummulassaan. Perheenäiti haaveili aikoinaan jopa neljästä lapsesta mitä ihmettelin, koska hän on aina ollut todella laiska. Taisi kuitenkin kerrasta ymmärtää, ettei hänestä todellakaan olisi siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alapeukutin aloitusviestin, koska oli sellaisella kaikkivoipaisen kertojan äänellä selitetty. Sellainen saa niskakarvat pystyyn.
Vierailija kirjoitti:
Alapeukutin aloitusviestin, koska oli sellaisella kaikkivoipaisen kertojan äänellä selitetty. Sellainen saa niskakarvat pystyyn.
Vähän kuten sinä :)
Katkera saamaton äiti saapui alapeukuttelemaan :D
Ap on selvästi kateellinen. Anna sinä vain lasten olla hyvässä hoidossa isovanhempien luona, se näyttää olevan heille kaikkein parasta. Yksi vaihtoehto olisi vanhempien ja isovanhempien asua yhdessä, näin vanhemmat saisivat tarvitsemansa tukea ja lapset olisivat samalla sekä vanhempien että isovanhempien hoidossa.
Vierailija kirjoitti:
Ap on selvästi kateellinen. Anna sinä vain lasten olla hyvässä hoidossa isovanhempien luona, se näyttää olevan heille kaikkein parasta.
No, ihan käsi sydämellä, haluan ihan itse kasvattaa lapseni. En tiedä, miten on "lasten parasta" että he ovat ihan sekaisin kuka heidän äiti tai isä on. Tai lähtevät itkeä vollottaen omaan kotiinsa. Tai ovat eroahdistuksessa itkuisina ja lamaantuneina pompoteltavana kahden eri asunnon välillä, välillä sisarustensa kanssa, välillä ilman heitäkin. AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alapeukutin aloitusviestin, koska oli sellaisella kaikkivoipaisen kertojan äänellä selitetty. Sellainen saa niskakarvat pystyyn.
Vähän kuten sinä :)
Anteeksi, mitä olen selittänyt kaikkivoipaisesti? Ei tietenkään ole toivottavaa, että vanhemmat karttelisivat omien lastensa seuraa. Mutta tuollainen kuvailu, että oikein kieli pitkällä odotellaan lämmintä ruokaa. Hyvinpä taas tiedetään ihan joka henkäys. Toteaisin tuollaisten vanhempien kohdalla vain, ettei voi kauhalla vaatia jne. Toki jos olisi muutakin hampaankolossa, voisin keksiäkin vastaavia kielikuvia.
Mä en usko että tämä tarina on tosi.