Lue keskustelun säännöt.
Lapset "asuvat" mummolassa
18.11.2015 |
Tiedän tapauksen, jossa lapset käytännössä asuvat mummolassa. Kaksi lasta olivat kaikki viikonloput mummolassa hoidossa, mutta tähän kuvioon piti nyt tehdä vielä uusi vauva. No, vauva oli keväällä alle kuukauden ikäisestä jo "pitkiä viikonloppuja" mummolassa. Eroahdistusiässä roikkui itkeä vollottaen mummonsa jalassa, eikä päästänyt tätä edes vessaan. Vanhempiensa sylissä suostui olemaan itkua niellen ja mummoa jatkuvasti katseellaan seuraten. Isommat tytöt (3 ja 5v) kutsuvat isovanhempiaan isäksi ja äidiksi, ja vuolaasti itkien lähtevät pitkien hoitojaksojen jälkeen mummolasta kotiin.
Molemmat isovanhemmat työelämässä ja aivan nääntyneitä, kun työpäivän jälkeen pitää keksiä viihdykettä ja tehdä ruokia kolmelle lapselle (usein lasten vanhemmat tuovat lapset illalla yöhoitoon ja odottavat kieli pitkällä, että myös heille itselleenkin on lämmin ruoka odottamassa) . Nykyisin ovat hoidossa kaikki kolme aina viikonloput, arkisin melkein yleensä illat ja yöt, mahdollisuuksien mukaan myös päivällä edes osa lapsista, jos jompi kumpi isovanhemmista suinkin olisi jo vaikka aiemmin töistä kotona. Isovanhemmat ovat tilanteessa, jossa eivät ole koskaan kotona kahdestaan, ilman näitä lapsia. Lasten vanhemmat ovat työttöminä kotona, elävät kuin teini-ikäiset. Isovanhemmat ovat joutuneet myös valvomaan mm. hampaita tekevän vauvan kanssa ja lähtemään sitten itse ansiotyöhön. Mietityttää, miksi isovanhemmat suostuvat tuollaiseen! Ja kuka kehtaa tehdä noin omille vanhemmilleen tai appivanhemmilleen?
Kommentit (271)
Vierailija kirjoitti:
Joka tapauksessa kyllä kaikilla lapsenlapsilla pitäisi olla tasapuoliset mahdollisuudet luoda suhde isovanhempiinsa. Kyllä mua ottais päähän! isovanhemmilla ei sitten ole kanttia hoitaa tilannetta kuntoon näemmä. Eihän toi ole normaalia kellekään...
Pitäisi varmaan mutta ei se näin vaan aina mee. Meidän lapset on paljon läheisimpiä isovanhempiensa kanssa kuin serkkunsa, ei ole isovanhemmista lähtöisin, vaan asiaan vaikuttaa a. Me asutaan samalla paikkakunnalla, b. Lasten serkku on kasvatettu "pumpulissa" ja häntä ei uskota muiden hoitoon juurikaan. Ja siis kyseiset isovanhemmat on mieheni vanhemmat ja serkku on mieheni siskon lapsi. Eli ei aina mene niin, että tyttären perheeseen olis läheisemmät välit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestäsi voisit kysyä ap näiltä isovanhemmilta, että mitä heille kuuluu ja miten jaksavat. Kautta rantain ohjata keskustelu siihen, että eikö heille ole raskasta kun nämä kolme lasta ovat niin usein hoidossa.
Jos se tuntuu heistä raskaalle, niin ehdota että sanoisivat joskus ei ja viettäisivät viikonlopun kahdestaan.
Ei tollanen ole kyllä normaalia. Ovatko näiden kolmen lapsen vanhemmat ihan täyspäisiä, ei elämänhallinta- tai päihdeongelmia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alapeukutin aloitusviestin, koska oli sellaisella kaikkivoipaisen kertojan äänellä selitetty. Sellainen saa niskakarvat pystyyn.
Vähän kuten sinä :)
Anteeksi, mitä olen selittänyt kaikkivoipaisesti? Ei tietenkään ole toivottavaa, että vanhemmat karttelisivat omien lastensa seuraa. Mutta tuollainen kuvailu, että oikein kieli pitkällä odotellaan lämmintä ruokaa. Hyvinpä taas tiedetään ihan joka henkäys. Toteaisin tuollaisten vanhempien kohdalla vain, ettei voi kauhalla vaatia jne. Toki jos olisi muutakin hampaankolossa, voisin keksiäkin vastaavia kielikuvia.
Elävä kieli = kaikkivoipaisuus? :D Kaikkea sitä kuulee. Olisihan aloitusviestin voinut sitten takoa yhdyssanavirheillä ilman isoja alkukirjaimia tai välimerkkejä ja mahdollisimman latteasti asioita kuvaillen. Tuskin muita kuin sinua noin paljon häiritsee.
Sua näyttää enemmän häiritsevän mun alapeukku. Elävää kieltä kun voi kuulla vaikka juorukellon suusta. Mutta sovitaan, että mua häiritsee ja muita ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, ketju meni näköjään minun syyllistämiseksi ja arvuutteluksi, että olenko sukua ja miten näille ihmisille. Ei kai olisi pitänyt mainita mitään tuosta omasta lauantain hoitoavun tarpeesta. Tai sitten täällä vaan porukalla on tapana pitää omatkin lapset aina isovanhemmilla, kun näin moni on mielensä pahoittanut keskustelusta. AP
Haluaisit kuulla jotain mikä vahvistaa, että sinä olet oikeassa. Muut vaan näkevät asian eri tavalla. En aio syllistää ihmisiä jotka auttavat ( isovanhemmat), enkä näe syytä miksi syyllistää ihmisiä jotka pyytävät apua, vaikka tarvitsevatkin sitä useasti. Jos lapset voivat hyvin tuon järjestelyn kanssa, niin mitä me muut haukkumaan, vaikka kuinka eroaisi tyypillisestä lastenhoidosta. On lapsia jotka ovat viettäneet pitkiäkin kausia isovanhempien kanssa ja ihan hyviä aikuisia heistä tuli. Ja kyllä elämä on raskasta monelle. Ei vaan lapsia hoitaville isovanhemmille, mutta huolehditko sinä heidän jaksamisestaan?
Kuten sanoin aiemmin jätä se lastensuojelun kuormittaminen sellaisille perheiden lapsille, jotka oikeasti tarvitsevat sitä suojelua. Oletan, että nuo isovahemmat ovat kelvollisia, koska olithan sinäkin tarjoamassa lapsiasi heille hoitoon.
Minä en pahoittanut mieltäni. Minusta sinulla on vaan erittäin rajoittunut ajattelu miten lapsia voidaan hoitaa ja kasvattaa. Olisitko yhtä vastaan, jos lapsia hoitaisi heidän 18-vuotias sisaruksensa vaikka? Entä jos heillä olisi palkattu hoitaja kasvattamassa, kuten monella vaativaa uraa tekevällä? Vai ärsyttääkö se ettei sinusta heillä ole tarpeeksi "pätevää" syytä, jotta joku muu hoitaa heidän lapsiaan? Jos lapset voivat hyvin siellä mummolassa, anna heidän olla siellä. Eikö se lasten hyvin voinnin kuuluisi olla se tärkein kriteeri?
Jaaha, siellä jollain joka vkl mummolaan lapsensa kiikuttavalla meni herne nenään :-). Hoitaisit sinäkin lapsesi itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, ketju meni näköjään minun syyllistämiseksi ja arvuutteluksi, että olenko sukua ja miten näille ihmisille. Ei kai olisi pitänyt mainita mitään tuosta omasta lauantain hoitoavun tarpeesta. Tai sitten täällä vaan porukalla on tapana pitää omatkin lapset aina isovanhemmilla, kun näin moni on mielensä pahoittanut keskustelusta. AP
Haluaisit kuulla jotain mikä vahvistaa, että sinä olet oikeassa. Muut vaan näkevät asian eri tavalla. En aio syllistää ihmisiä jotka auttavat ( isovanhemmat), enkä näe syytä miksi syyllistää ihmisiä jotka pyytävät apua, vaikka tarvitsevatkin sitä useasti. Jos lapset voivat hyvin tuon järjestelyn kanssa, niin mitä me muut haukkumaan, vaikka kuinka eroaisi tyypillisestä lastenhoidosta. On lapsia jotka ovat viettäneet pitkiäkin kausia isovanhempien kanssa ja ihan hyviä aikuisia heistä tuli. Ja kyllä elämä on raskasta monelle. Ei vaan lapsia hoitaville isovanhemmille, mutta huolehditko sinä heidän jaksamisestaan?
Kuten sanoin aiemmin jätä se lastensuojelun kuormittaminen sellaisille perheiden lapsille, jotka oikeasti tarvitsevat sitä suojelua. Oletan, että nuo isovahemmat ovat kelvollisia, koska olithan sinäkin tarjoamassa lapsiasi heille hoitoon.
Minä en pahoittanut mieltäni. Minusta sinulla on vaan erittäin rajoittunut ajattelu miten lapsia voidaan hoitaa ja kasvattaa. Olisitko yhtä vastaan, jos lapsia hoitaisi heidän 18-vuotias sisaruksensa vaikka? Entä jos heillä olisi palkattu hoitaja kasvattamassa, kuten monella vaativaa uraa tekevällä? Vai ärsyttääkö se ettei sinusta heillä ole tarpeeksi "pätevää" syytä, jotta joku muu hoitaa heidän lapsiaan? Jos lapset voivat hyvin siellä mummolassa, anna heidän olla siellä. Eikö se lasten hyvin voinnin kuuluisi olla se tärkein kriteeri?
Jaaha, siellä jollain joka vkl mummolaan lapsensa kiikuttavalla meni herne nenään :-). Hoitaisit sinäkin lapsesi itse.
Voi kun olisikin mummola jonne kiikuttaa usein. Ei minulla ole, koska asun niin kaukana heistä. Sen sijaan sisarukseni lapset ovat siellä usein, eikä se häiritse minua yhtään. Äitini viettää paljon aikaa jopa heillä, mutta se ei vaan ole ongelma minulle. Tiedän kuinka paljon lasteni serkut tykkäävät äidistäni ja minun omanikin lapset ovat mummolassa mielellään, aina kuin koulultaan pystyvät sinne menemään. Minulla on varaa palkata hoitaja, jos haluan. Mutta lapsille se vaan ei ole sama asia, kuin mummo heille. Kai se vaan on niin, että läheiset perhesuhteet toisille on melkein kirosana. Varsinkin isovanhempien ja lastenlasten. Ja jollain on suurempaa tietoa siitä, kuinka usein tai paljon muiden kuin omien vanhempien kanssa lapset saa olla.
Joten mikä on ongelmasi? Ettei sinun lapsesi saa olla siellä? Nämä sinun mainitsevat lapset ovat liian läheisiä isovanhempiensa kanssa? Heitä kohdellaan huonosti ja he ovat onnettomia? Sinua ärsyttää laiskat vanhemmat, jotka eivät kauheasti tykkää hoitaa omia lapsiaan? Jos nuo lapset ovat onnellisia isovanhempiensa luona, niin eikö se riitä? Vai pitääkö ihan periaatteessa kaikki tehdä sinun malliesi mukaan, koska sinä tiedät mikä on oikein ja normaalia? Tämä on sinun ongelmasi kaikkein eniten ja noiden lasten kaikkein vähiten. Nyt sinä haluat muuttaa sen lasten ongelmaksi etteivät he saa vietää aikaansa siellä missä eniten haluavat, jotta sinun ongelmasi asian suhteen katoaa. Eihän se nyt onnistu, että asiat eivät ole sinusta "normaaleja".
Sinä ajattelet itseäsi ja omia normejasi, minä taas noita lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanko tosissaan täällä ihmiset syyttää ap:ta kateelliseksi? Että on ihan ok hoidattaa lapset isovanhemmilla, jotka vielä käyvät töissä, kun lasten oikeat vanhemmat ovat joutilaina kotona?
Totta on tietysti että tuossa tilanteessa lasten on parempi ollakin isovanhemmillaan, jos ei omia vanhempia kiinnosta lasten kanssa olla. Mutta eikö jo lasten sijoittaminen pysyvästi isovanhemmilleen olisi aiheellista? Siis jos isovanhemmat itse jaksavat.
Jälkiviisaana tietysti voisi kysyä että miksi on ylipäätään pitänyt tehdä noin monta lasta jos se noin rankkaa on että ei yhdestäkään selviä. Vai onko lapset pitänyt vaan saada, mutta niiden kanssa ollaan vain silloin kun itseä sattuu huvittamaan.
Lastensuojeluilmoituksen tekisin.
Vanhempien jaksaminen ja taidon puutteet kasvatuksessa.
Jos lapset itkevät kun joutuvat kotiin, niin millaiset mahtavat olla kotiolot?
Perhetyöstä voisi olla apua jotta vanhemmat oppivat olemaan lastensa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettet vaan olisi kateellinen, tai muuten sairas päästäsi, vai miksi koet asiaksesi puuttua toisten ratkaisuihin millään tavalla?
On toki outoa että lapset kutsuvat mummoa ja pappaa isäksi ja äidikseen, mutta oletko varma ettet ole käsittänyt väärin?
Ok, eli minä olen päästäni sairas ja kateellinen, kun asetalma on minusta aika kummallinen. Itse koen, että tässä on muut tahot sekaisin kuin minä itse.
Esimerkkitilanteita isäksi tai äidiksi kutsumisesta (omat vanhemmat eivät paikalla):
- Äiti, anna lisää maitoa!
- Iskä, katso miten iso kivi!
- Äiti, mennään jo ulos!
- Iskä, millon Pikku-Kakkonen alkaa?
jne.
AP
Naapurissani aikoinaan asui yhdet lapset mummonsa luona. En ala toisten taustoja selvittää, mutta siihen oli kyllä erittäin hyvä syy. Siellä oli myös mummolla omia lapsia ja nuorimmaisen ja lapsenlasten välillä oli hyvin pieni ikäero. Nämä lapset olivat myös meidän kavereitamme, eli leikimme heidän kanssaan paljon, eli samaa ikäluokkaa. Nämä lapsenlapset kutsuivat mummoa aina mummoksi, eivät miksikään muuksi. Nuorin oli kuitenkin vain parivuotias sinne tullessaan ja hänkin sanoi mummoa mummoksi. Tuo isäksi ja äidiksi kutsuminen siis mielestäni ei ole mahdollista muuten kuin että siihen aikuiset opettavat. Noilla naapurin lapsilla kuitenkin ne tädit ja sedät kutsuivat sijaislasten mummoa äidiksi. Eli sujuvasti huoltaja oli toisille mummo, toisille äiti. Äitään ne toiset lapset näkivät kyllä säännöllisesti, mutta äiti asui viikot muualla.
Isovanhempani saivat kolme lasta vuoden välein. Äitini oli esikoinen ja kun hänen äitinsä kädet oli täynnä pikkusisarusten kanssa, äitini laitettiin isovanhempiensa hoidettavaksi.
Äitini kertoi, että lapsena hänellä oli välillä vaikeuksia aamuisin muistaa missä oli. Katse haki sängyssä ympäristön tuntomerkkejä -oliko kyseessä vanhempien koti vai isovanhempien. Suurimman osan ajasta hän eli isovanhempien luona ja käytännössä oli heidän kasvattamansa ja tämän huomaa edelleen: äitini on hyvin erilainen kuin sisaruksensa niin ajatusmaailmaltaan, mentaliteetiltaan ja käytöstavoiltaan.
Omat vanhemmat olivat kovia äitini kohtaan. Välistä puuttui normaali kiintymys ja oman lapsensa tunteminen. Äitini tunsi yksinäisyyttä oman perheensä keskellä ja muutti kokonaan kotoa pois 16-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomionarvoista, ettei yksikään lapsensa isovanhemmilla kasvattaja ole tullut perustelemaan valintojaan. Vaikka näyttää ketjun perusteella olevan yleisempää kuin luulisi :o
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, ketju meni näköjään minun syyllistämiseksi ja arvuutteluksi, että olenko sukua ja miten näille ihmisille. Ei kai olisi pitänyt mainita mitään tuosta omasta lauantain hoitoavun tarpeesta. Tai sitten täällä vaan porukalla on tapana pitää omatkin lapset aina isovanhemmilla, kun näin moni on mielensä pahoittanut keskustelusta. AP
Haluaisit kuulla jotain mikä vahvistaa, että sinä olet oikeassa. Muut vaan näkevät asian eri tavalla. En aio syllistää ihmisiä jotka auttavat ( isovanhemmat), enkä näe syytä miksi syyllistää ihmisiä jotka pyytävät apua, vaikka tarvitsevatkin sitä useasti. Jos lapset voivat hyvin tuon järjestelyn kanssa, niin mitä me muut haukkumaan, vaikka kuinka eroaisi tyypillisestä lastenhoidosta. On lapsia jotka ovat viettäneet pitkiäkin kausia isovanhempien kanssa ja ihan hyviä aikuisia heistä tuli. Ja kyllä elämä on raskasta monelle. Ei vaan lapsia hoitaville isovanhemmille, mutta huolehditko sinä heidän jaksamisestaan?
Kuten sanoin aiemmin jätä se lastensuojelun kuormittaminen sellaisille perheiden lapsille, jotka oikeasti tarvitsevat sitä suojelua. Oletan, että nuo isovahemmat ovat kelvollisia, koska olithan sinäkin tarjoamassa lapsiasi heille hoitoon.
Minä en pahoittanut mieltäni. Minusta sinulla on vaan erittäin rajoittunut ajattelu miten lapsia voidaan hoitaa ja kasvattaa. Olisitko yhtä vastaan, jos lapsia hoitaisi heidän 18-vuotias sisaruksensa vaikka? Entä jos heillä olisi palkattu hoitaja kasvattamassa, kuten monella vaativaa uraa tekevällä? Vai ärsyttääkö se ettei sinusta heillä ole tarpeeksi "pätevää" syytä, jotta joku muu hoitaa heidän lapsiaan? Jos lapset voivat hyvin siellä mummolassa, anna heidän olla siellä. Eikö se lasten hyvin voinnin kuuluisi olla se tärkein kriteeri?
Jaaha, siellä jollain joka vkl mummolaan lapsensa kiikuttavalla meni herne nenään :-). Hoitaisit sinäkin lapsesi itse.
No niinpä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jälkiviisaana tietysti voisi kysyä että miksi on ylipäätään pitänyt tehdä noin monta lasta jos se noin rankkaa on että ei yhdestäkään selviä. Vai onko lapset pitänyt vaan saada, mutta niiden kanssa ollaan vain silloin kun itseä sattuu huvittamaan.
Taitaa ennen kaikkea olla helppo keino olla kotona ilman työkkärin kuumotuksia, tuet juoksee, kun sopivin välein synnyttää aina uuden lapsen. Ja helpolla pääsee, kun ei edes itse niitä valtaosaa ajasta hoida. Eiköhän sieltä vuoden tai parin päästä se neljäskin saavu.
Vierailija kirjoitti:
Pakko kertoa oma näkökulma asiaan. Minä ja vuotta nuorempi sisarus olemme olleet "hoidossa" vähintään viikottain syntymästä saakka. Isäni vanhemmat "hoitivat" meitä. Tilanne oli hyvin samanlainen kuin aloituksessa; meidät vietiin illalla yökylään ja kerrottiin, että muutaman päivän päästä mennään kotiin. Muutaman päivän päästä vanhempani tulivat käymään ja yllätyyys! Olettekin vielä muutaman päivän mummolassa. Vanhempani ovat ihan hyviä ihmisiä, eivät vain sopivia vanhemmiksi. Liian itsekkäitä ja kyvyttömiä ymmärtämään lapsen tarpeita.
*
Joku kysyi, mitä sitten kun lapset menevät kouluun? MMeidän tapauksessa isovanhemmat muuttivat lähemmäs, jottei meidän tarvitse mennä kotiin koulun jälkeen.
*
Nyt aikuisena olen valittettavasti joutunut hautaamaan isovanhempani. Tunnen itseni orvoksi. Koen asuneeni ja eläneeni heidän kodissaan. Olen heidän kasvattamansa. Sen takia alussa esiintyvät heittomerkit. Vanhempiani en tunne lainkaan enkä haluakaan. Hei eivät ajattele tehneensä väärin. Ovat ihmeissään "kunnioituksen puutteestani" ja hämmästelevät usein, että NÄINKÖ ME SINUT KASVATETTIIN. He eivät ole koskaan tavanneet veljeni lapsia.
*
Tämän pohjalta sanoisin, että eivät varmaan ole ainoat vanhemmat maailmassa, joita kaduttaa oma valinta antaa muiden kasvattaa omat lapset.
Tämä on ketjun tärkein viesti, joka jokaisen kritisoijan tulisi lukea huolella. Näin "ok" ja "lapsien parasta" se jatkuva hoidossa pitäminen tosiaan pahimmillaan on!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huomionarvoista, ettei yksikään lapsensa isovanhemmilla kasvattaja ole tullut perustelemaan valintojaan. Vaikka näyttää ketjun perusteella olevan yleisempää kuin luulisi :o
Miksi se pitäisi perustella muille kuin korkeintaan niille isovanhemmille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomionarvoista, ettei yksikään lapsensa isovanhemmilla kasvattaja ole tullut perustelemaan valintojaan. Vaikka näyttää ketjun perusteella olevan yleisempää kuin luulisi :o
Miksi se pitäisi perustella muille kuin korkeintaan niille isovanhemmille?
No vaikka siksi, että usein keskustelupalstoilla perustellaan mielipiteitään. Moni on täällä haukkunut aloittajaa katkeraksi tai päästään sairaaksi, muttei kertonut miksi itse on sitä mieltä, että on ihan ok että lapset kasvatetaan isovanhemmilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomionarvoista, ettei yksikään lapsensa isovanhemmilla kasvattaja ole tullut perustelemaan valintojaan. Vaikka näyttää ketjun perusteella olevan yleisempää kuin luulisi :o
Miksi se pitäisi perustella muille kuin korkeintaan niille isovanhemmille?
No vaikka siksi, että usein keskustelupalstoilla perustellaan mielipiteitään. Moni on täällä haukkunut aloittajaa katkeraksi tai päästään sairaaksi, muttei kertonut miksi itse on sitä mieltä, että on ihan ok että lapset kasvatetaan isovanhemmilla.
Miksi olettaa että he jotka hoidattaisivat lapsensa isovanhemmilla haluaisivat keskustella aiheesta? Ikävää tietysti sinun kannaltasi jos siitä haluaisit keskustellla.
Jos haluaisin keskustella aiheesta tekisin sen toisesta näkökulmasta kuin tässä ketjussa. Tuskinpa edes yrittäisin saada mukaa keskustelemaan ihmisiä jotka isovanhemmilla lapsensa kasvattavat. En ainakaan yrittäisi määritellä kuka keskustelijoista sellainen voisi olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomionarvoista, ettei yksikään lapsensa isovanhemmilla kasvattaja ole tullut perustelemaan valintojaan. Vaikka näyttää ketjun perusteella olevan yleisempää kuin luulisi :o
Miksi se pitäisi perustella muille kuin korkeintaan niille isovanhemmille?
No vaikka siksi, että usein keskustelupalstoilla perustellaan mielipiteitään. Moni on täällä haukkunut aloittajaa katkeraksi tai päästään sairaaksi, muttei kertonut miksi itse on sitä mieltä, että on ihan ok että lapset kasvatetaan isovanhemmilla.
Minut on esim. leimattu lapset mummolassa kasvattavaksi vaikka en ole ottanut kantaa siihen onko se ok vai ei. Siihen ei muuten oteta kantaa aloituksessakaan, pikemmin kysytään mitä voisi tehdä. Aika vähän on tehtävissä vaikka kuinka ajattelisi että asia ei minun näkökuulmastani ole ok.
Vierailija kirjoitti:
Anna sinä vain lasten olla hyvässä hoidossa isovanhempien luona, se näyttää olevan heille kaikkein parasta.
No pitäisikö isovanhempien vaikka adoptoida nämä lapset, niin ei tarvitse väkisin itkettää pakottamalla välillä omaan kotiin? Miten se lapsille on parasta olla heiteltävänä kahden kodin välillä? Tuetkin voisi ohjata isovanhemmille, jotka lapset kuitenkin ruokkivat ja hoitavat. (Voisi alkaa vanhempiakin työt kiinnostamaan, kun loppuisi se automaattinen rahantulo.)
Siis oikeasti, isovanhemmat ovat kokopäivätyössä ja hoitavat kolmea pientä lasta kaiken vapaa-aikansa. Vanhemmat loisivat tuilla kotona! Uskomatonta, vielä useampi tarina täällä samasta tilanteesta, myös tuo mummon näkökulma.
Elävä kieli = kaikkivoipaisuus? :D Kaikkea sitä kuulee. Olisihan aloitusviestin voinut sitten takoa yhdyssanavirheillä ilman isoja alkukirjaimia tai välimerkkejä ja mahdollisimman latteasti asioita kuvaillen. Tuskin muita kuin sinua noin paljon häiritsee.