Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miksi surette vain läheistenne kuolemia, vaikka maailmassa kuolee koko ajan ihmisiä?

Vierailija

On itsekeskeistä surra vain niiden ihmisten menetystä, jotka on itselle tärkeitä. Maailmassa kuolee joka päivä tuhansia ihmisiä, mutta se ei kiinnosta teitä, vaan ainoastaan oma napa ja oma suru. Itse en itke, enkä sure, enkä tunne muitakaan tunteita koskaan, koska se on tekopyhää ja itsekästä.
t. tiedostava nuori

Sivut

Kommentit (30)

Vierailija

Kyllä mä suren paljonkin väkivallassa menettäneiden lasten henkiä, mutta hulluksihan tässä tulee, jos joka sielu rupee itkemään.

Vierailija

Mitä jos itse kuolisit. Etkö haluaisi että erityisesti läheisesi kaipaisivat sinua? Ne joilla on yhteisiä muistoja ja tunne side sinuun? He eivät surisi vaan kuolemaasi vaan sinun menettämistäsi elämästään.

Vierailija

Vaikka siks että ei kuulu mulle, eikä kiinnosta. Maailmalla nimenomaan kuolee niin monia ihmisiä päivässä, että kaikkien "sureminen" vasta tekopyhää oliski

Vierailija

Ihminen jaksaa kantaa tietyn määrän surua. Läheisten menetys on niin raskas ja pitkä prosessi, ettei ihmisellä vain ole sellaisia voimavaroja, että voisi surra kaikkien puolesta. Jos nyt suremisella tarkoitat juuri sellaista, mitä koetaan läheisten ollessa kyseessä. Toki myötatuntoa koetaan muiden puolesta tietenkin ja näin vanhempana koskettaa toisten ihmisten suru esim.lapsiensa puolesta.

Vierailija

Jokainen on jollekin toiselle ihmiselle erityisen tärkeä. Ei ole tarkoituksenmukaista tuntea kaikkia ihmisiä kohtaan samoja tunteita koska silloin ihmissuhteet menettävät merkityksensä. Muista että hänellä joka kuolee maailman toisella puolella, on joku joka jää juuri häntä erityisesti kaipaamaan

Vierailija

Ei sureminen ole joku moraalinen juttu, jossa mietitään että millloin kuuluu tai on oikein surra ja milloin ei. Suru on primitiivinen tunne, joka syntyy kun ihminen tuntee menettäneensä tai olevan vaarassa menettää jotain hänelle arvokasta. On luonnollista, että meille ihmisille ne jotka ovat henkilökohtaisesti tuttuja, aiheuttavat arkeemme ja tunne-elämäämme isomman menetyksen loven kuin täysin vieraat, ja siksi itkemme enemmän puolisoa kuin vierasta terrori-iskun uhria vaikka.

Onko se itsekästä? No joo, kai se on, sillä sitähän me oikeastaan itkemme, että minulta on otettu pois jotain minulle tärkeää. Mutta sellainen ihminen on, ja se on tekopyhyyttä teeskennellä olevansa muuta. Tunteiden alueella taas mikään ei ole sen myrkyllisempää kuin tekopyhyys ja se, että yrittää saada itsensä tuntemaan niin kuin "pitäisi" sen sijaan että vaan tuntee mitä tuntee. Tunteet eivät ole koskein vääriä, ne vain ovat.

Buuhaa

Vierailija kirjoitti:
On itsekeskeistä surra vain niiden ihmisten menetystä, jotka on itselle tärkeitä. Maailmassa kuolee joka päivä tuhansia ihmisiä, mutta se ei kiinnosta teitä, vaan ainoastaan oma napa ja oma suru. Itse en itke, enkä sure, enkä tunne muitakaan tunteita koskaan, koska se on tekopyhää ja itsekästä.
t. tiedostava nuori

"En koe tunteita koska tunteet on tekopyhiä ja itsekkäitä." Omaperäisemmästä päästä mitä provoihin tulee :)

Vierailija

Koska se on inhimillistä. Läheiset ovat läheisiä. Miksi tuntemattomien kuolemaa pitäisi surra samalla tavalla? Ei se suru liity kuolemaan itsessään, vaikka toki tuntemattomienkin traagiset ja ennenaikaiset kuolemat voivat koskettaa. Kuolema on osa elämää. Suru syntyy siitä, että omassa elämässämme merkittävässä roolissa ollut henkilö on poissa.

Vierailija

Suurin osa maailmam ihmisistä ei merkitse minulle mitään. Vaikka koko kiina ja amerikka kuolisi, en surisi yhtä paljon kun surisin oman koirani kuolemaa, joka on ollut rakas minulle.

Itse asiassa, vihaan monia ihmisiä eikä todellakaan haittaa heidän poismeno.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
On itsekeskeistä surra vain niiden ihmisten menetystä, jotka on itselle tärkeitä. Maailmassa kuolee joka päivä tuhansia ihmisiä, mutta se ei kiinnosta teitä, vaan ainoastaan oma napa ja oma suru. Itse en itke, enkä sure, enkä tunne muitakaan tunteita koskaan, koska se on tekopyhää ja itsekästä.
t. tiedostava nuori

Palstalla puhutaan paljon psykopaateista (eli henkilöistä, jotka ovat tunnekylmiä). Nyt taisi oikeasti tulla sellainen vastaan.

Vierailija

Eli ap:n vaihtoehdot ovat että ihmisen pitäisi kokoajan surra ja itkeä koska paskaa ja kuolemaa tapahtuu jossain kokoajan tai vaihtoehtoisesti olla tunteeton idiootti koska on itsekästä surra vain ihmisiä jotka oikeasti ovat merkinneet jotain..

Kaikenlaisia idiootteja onkin taas liikkeellä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat