Lue keskustelun säännöt.
Annatteko koululaisen kuunnella musiikkia samalla kun siivoaa huonettaan?
NatsiMutsi ;)
16.11.2015 |
Olen aina tykännyt ajatuksesta että ensin siivotaan ja sit tehdään muita juttuja, että lapsi oppii siivoamisen olevan normaalia ja se pitää onnistua ilman hauskuutuksiakin. Ja näin meillä on aina tehtykin.
Lapsi pyysi isältään että saisiko kuunnella musiikkia puhelimesta samalla kun siivoaa ja minulle, äidilleen, sanoi että enpä siivoaisi ilman musiikkia.
Tuntuu että mies ei jaksa vaatia lapselta normaalia kotityötä tai ottaa niskoittelua vastaan ja sen takia hyväksyi musiikin kuuntelun.
Nuoremmatkin sisarukset siivoavat ensin ja sitten siirtyvät muihin tekemisiin, olisi mukava että isommallekin opetettaisiin asia samoin. Varsinkin kun näkee että omatoiminen siivoaminen ei ole vielä hallinnassa. Tuntuu että musiikin kuuntelun kanssa ei motivoidu siivoamisesta muuten, haluaisin että lapset pitävät siivoamista normaalina asiana. Kun näen että omatoimisuus kehittyy niin mikäs siinä...
Olemme miehen kanssa eri mieltä ja halusin kysyä teidän mielipidettä... Ehdotin kompromissia että pieniä siivoamisia tekisi vaikka musiikkia kuunnellen mutta isomman siivoamisen tekisi niin kuin kaikki muut, siivotaan ja sen jälkeen pelit, musiikit,leikit... Ei käynyt. Tuntuu että isompi siivoaminen nimenomaan opettaisi kärsivällisyyttä ja motivoitumista, sen järjestyksen saamisen eikä musiikin takia.
Miten teillä tehdään ja opetetaan?
Kommentit (165)
Ap pelkää että siivoaminen on ratkaisevasti mukavampaa musiikin kanssa ja että tämän koettuaan he eivät pysty enää 'neutraalisti' ilman viihdykettä siivoamaan. Tajuan mitä haetaan, mutta en ole samaa mieltä. Mikä tahansa asia jonka voi tehdä vähän kivemmaksi HARMITTOMALLA tavalla kuten musiikin kuuntelu, ei voi olla huono juttu! Elämässä kerkeää suorittamaan niin helvetisti neutraalia, ankeeta arkea ja velvollisuuksia. Musiikki siivouksen taustalla ei takuulla säästä yhtään ihmistaimea siltä (ikävä kyllä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen varmaan aika huono muotoilemaan ajatuksiani... Käytin rahaa ja palkkioita vertaus kuvana sille että haluan lasten tekevän asioita ihan omasta halusta... Musiikki ei ole palkkio, vaan koen että lapsi ei pidemmän päälle saa motivoiduttua siivoamisesta ilman sitä vaikka normi järjen mukaan ihmisen pitäisi pystyä siivoamaan ihan normaalilla mielialalla vaikka tekeekin sillä hetkellä vain siivoamista. En todellakaan halua lapsille mitään pahaa, olisi kiva jos joku käsittäisi mitä tarkoitan...mutta taidan olla huono ilmaisemaan itseäni...
Kuunteletko itse esim radiota kun teet töitä?
Ymmärrän jos lapsesi on vaikka rasavilli ja heti musiikin alettua soimaan alkaa tekemään omia tanssimuuvejaan ja laulemaan ja siivoaminen jää. Mutta silloin lapsesi olisi varmasti muutenkin vaikea keskittyä siivoamiseen, kun vähän välia siivotessa varmasti löytyisi jotain häiriötekijöitä, jotka veisivät keskittymisen itse siivoamisesta.
Mielestäni sulla on ihan väärä ajatusmaailma koko asiaan. Itsellä ei ole lapsia mutta olen itse tainnut olla joskus lapsi. Kaikki ei tietenkään aina voi olla hauskaa mutta miksei siivoamisesta voisi tehdä miellyttävämpää/vähemmän ikävää musiikin avulla, jos se kerran lasta helpottaa siivoamisessa. Itse näin aikuisena on todella vaikea ryhtyä kotitöihin mutta radion ollessa taustalla auki esim. tiskatessa on helpompi ryhtyä toimeen. Anna nyt hyvä ihminen lapsen pitää radiota auki siivotessaan, jos hän niin haluaa:)
Mä oon kasvanut niin musikaalisessa ympäristössä, ettei tulisi mieleeni edes harkita siivoamista ilman musiikkia. Tai kävelyä, pyöräilyä, autoilua.. ei se ole mikään palkkio. Se on ikään kuin ruoka, mitä ilman tulee huono olo.
Jos tuleva lapseni EI kuuntele musiikkia kun siivoaa, huolestun.
Vierailija kirjoitti:
Olen varmaan aika huono muotoilemaan ajatuksiani... Käytin rahaa ja palkkioita vertaus kuvana sille että haluan lasten tekevän asioita ihan omasta halusta... Musiikki ei ole palkkio, vaan koen että lapsi ei pidemmän päälle saa motivoiduttua siivoamisesta ilman sitä vaikka normi järjen mukaan ihmisen pitäisi pystyä siivoamaan ihan normaalilla mielialalla vaikka tekeekin sillä hetkellä vain siivoamista. En todellakaan halua lapsille mitään pahaa, olisi kiva jos joku käsittäisi mitä tarkoitan...mutta taidan olla huono ilmaisemaan itseäni...
Miksi pitäisi pystyä siivoamaan ilman musiikkia? Siis luuletko sinä, ettei lapsi saa rättiä nostettua tulevaisuudessa, jos musiikki ei soi taustalla? Jos käy kuin käykin noin ikävästi, niin sitten se lapsi varmaan laittaa musiikin soimaan ennen sen rätin nostamista. Ei ole mitenkään vaikea asia nykypäivänä, kun joka laitteesta saa musiikkia. Ja kuulokkeet on keksitty, joten ei tarvitse muita edes häiritä sillä musiikilla. Sinä nyt vaan teet ihan turhan ongelman asiasta, joka ei ole oikeasti minkään sortin ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Soita siivouspalveluun, sulje kaikki mistä kuuluu ääntä ja maksa siivoojalle palkka. Sillä aikaa voit tutustua lapseesi, kuuntelemalla. Samalla tutustut itseesi vanhempana.
Kuulostat miniältäni. Sitten hän ihmettelee, miksi lapset eivät kunnioita häntä. Tekisi mieli kysyä, että oletko ansainnut sen noilla ihmeellisillä säännöilläsi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et vain ap pysty selittämään tätä asiaa niin että me ymmärtäisimme, koko juttu on ihan järjetön kirjoitat sen millä tahansa sanoilla.
Kyse on musiikista! Musiikki ilahduttaa, lohduttaa, sivistää, rytmittää, saa liikkumaan ja laulamaan. Musiikin kuuntelu ja tuottaminen fyysistä työtä tehdessä on ihmisille hyvin luonnollista. Pistäkää stereot soimaan koko perheelle seuraavan kerran kun siivoatte!
Vierailija kirjoitti:
Olen varmaan aika huono muotoilemaan ajatuksiani... Käytin rahaa ja palkkioita vertaus kuvana sille että haluan lasten tekevän asioita ihan omasta halusta... Musiikki ei ole palkkio, vaan koen että lapsi ei pidemmän päälle saa motivoiduttua siivoamisesta ilman sitä vaikka normi järjen mukaan ihmisen pitäisi pystyä siivoamaan ihan normaalilla mielialalla vaikka tekeekin sillä hetkellä vain siivoamista. En todellakaan halua lapsille mitään pahaa, olisi kiva jos joku käsittäisi mitä tarkoitan...mutta taidan olla huono ilmaisemaan itseäni...
Onko silläkään tulevaisuudessa väliä, kun lapsi asuu jo omillaan, että käyttääkö hän jotain motivoimaan itsensä parempaan siivousvireeseen? Oletko epäonnistunut silloin äitinä? Ja käsi sydämellä nyt Ap: joudutko itse koskaan motivoimaan itseäsi mitenkään missään tehtävässä? Vastaus logiikkasi mukaan pitäisi olla EI, koska jos et salli lapsellesi mitään motivoivaa, niin ethän salli itsellesikään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistuu mieleen oma lapsuuteni, kun musiikki oli minulle voimavara. Kotona oli kaikki vinksinvonksin. Sain musiikista kantavan tuen, se oli kuin ystävä joka ei ikinä kohtele kaltoin. Musiikki on aina ollut aikuisenakin kaunissieluinen ystävä, jonka seurassa rentoudun ja saan siitä energiaa, kuten muutkin kokevat.
Tämä aloitus oli ehkä kummallisin aikoihin... :o
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen varmaan aika huono muotoilemaan ajatuksiani... Käytin rahaa ja palkkioita vertaus kuvana sille että haluan lasten tekevän asioita ihan omasta halusta... Musiikki ei ole palkkio, vaan koen että lapsi ei pidemmän päälle saa motivoiduttua siivoamisesta ilman sitä vaikka normi järjen mukaan ihmisen pitäisi pystyä siivoamaan ihan normaalilla mielialalla vaikka tekeekin sillä hetkellä vain siivoamista. En todellakaan halua lapsille mitään pahaa, olisi kiva jos joku käsittäisi mitä tarkoitan...mutta taidan olla huono ilmaisemaan itseäni...
Ei ole kyse huonosta ilmaisusta vaan siitä, että ajatuksesi on yksinkertaisesti typerä. Siinä ei ole mitään järkeä. Sama kun kieltäisi ettei juoksulenkillä saa kuunnella musiikkia. Musiikki voi paljonkin parantaa suoritusta, oli suoritus mikä vaan.
Miksi siivous pitäisi hoitaa jollain hemmetin normaalilla ja neutraalilla mielialalla? Miksei se voisi olla jopa mukavaa? Toivottavasti tämä ketju saa sinut kyseenalaistamaan tuota kummallista ajatustasi ja kehittymään vanhempana.
Eikö se olisi hyvä juttu, että lapselle jäisi lapsuudenkodistaan iloinen muisto siivouksesta? Että se oli kivaa. Se muistijälki voi edesauttaa siivoamista omassa kodissa, kun muisto ei ole negatiivinen vaan positiivinen. Neutraalia siitä ei enää tule, kun sinä ryssit sen tuolla niuhottamisellasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kuuntele radiota työtä tehdessä koska en voi keskittyä...ja siivoaminen menee aivan hienosti hyvillä mielin vaikka en kuuntele musiikkia. Ja lapsetkin ovat olleet oikein iloisia ja tomeria siivoojia ilman musiikkia, kun joku sanoi lasten traumatisoituvan päätöksistäni..
Vierailija kirjoitti:
En kuuntele radiota työtä tehdessä koska en voi keskittyä...ja siivoaminen menee aivan hienosti hyvillä mielin vaikka en kuuntele musiikkia. Ja lapsetkin ovat olleet oikein iloisia ja tomeria siivoojia ilman musiikkia, kun joku sanoi lasten traumatisoituvan päätöksistäni..
Ok eli kyse on siitä, että et ymmärrä lapsesi (ja suurimman osan muista ihmisistä) olevan tässä suhteessa aivan erilaisia. Hyvin monia musiikki auttaa siivoamaan. Hyvin moni, vanhempien hyvästä yrityksestä huolimatta tai siitä johtuen, inhoaa siivoamista. Se pakkopullaa, johon musiikki auttaa.
Ja vielä, en pääse yli siitä, että lapsesi piti KYSYÄ LUPAA kuunnellakseen musiikkia omassa huoneessaan.
Jos tahdot kasvattaa lastesi epämukavuuden sietokynnystä, teet sen järkevästi vaikkapa vaatimalla että ensin tehdään läksyt, sitten leikit. Onko sinulle itsellesi opetettu että asiat on aina tehtävä mahdollisimman "ilottomasti" jotta ne tulisivat tehdyiksi? Katsopas joskus sitä vapaata iloa ja elämisen riemua lapsissa, saatat oivaltaa jotain. Jos ihmiset olisivat muurahaisia tai työmehiläisiä, ne toimisivat niinkuin sinä toimit. Ei meistä kukaan muuten olisi silloin keksinyt mitään merkittävää, luolassa edelleen ihmeteltäisiin varpaitamme.
Pitääkö teillä ihan oikeasti kysyä lupa musiikinkuunteluun? Voisitko ap vastata, en millään pysty ymmärtämään tätä.
Ihan sama jos sanoisi, että ei saa siivota ilman musiikkia. Koska näin ei totu tekemään töitä ympäristössä, jossa taustahälyä, mitä siis monissakin töissä täytyy sietää. Mutta tosiaan vaikuttaa siltä, että lapsesi ei koe siivousta tarpeeksi kuivana, ankeana ja vastenmielisenä jos musiikkia kuuntelee. Onko sinun velvollisuus tehdä lapsesi elämästä mahdollisimman ikävää, vai opettaa, että arkiset työtkin voi tehdä ilolla?
Oletko ajatellut, että kieltämällä sen musiikinkuuntelun saatat aiheuttaa juuri sen, mitä eniten pelkäät: lapsi ei motivoidu senkään vertaa siivoamisesta ja mahdollisesti aikuisena ei pidä edes perussiisteystasoa omassa kodissaan yllä. Miksi asiat pitää tehdä neutraalisti jos on mahdollisuus tehdä se mukavalla fiiliksellä?