Jos yhteiskunta on patriarkaalinen, miksi enemmistöllä miehistä ei ole valtaa parantaa asemaansa?

läpälääläpälääläpälää

Vierailija kirjoitti:

läpälääläpälääläpälää

Oletko dosenttina jossain yliopistolla kun olet tehnyt noin syvää taustatutkimusta?

Patriarkaalisuutta on monenlaista. Voi olla veljien valta tai isien valta. Alunperin se patriaarkaatti tarkoittaa isän valtaa, eli vanhempien miesten valtaa. Veljien valta siis että miehet yleensä pitävät valtaa, tai sitten isien valta, että vanhemmat miehet pitävät valtaa ja pitävät vallassaan nuorten miesten elämää.

Toisaalta patriarkaalisuus on vain yksi osa kuvata vallankäyttöä, onhan myös tyypillistä että valtaa on enemmän tiettyjen sukujen tai muiden etukoikeutettujen ryhmien jäsenillä. Yleensähän rikkaat pitävät vallassaan vähemmän varakkaita, jne.

Jos otetaan esimerkki USA:sta niin naisella, joka on vaikkapa varakkaan patriaarkaatin johtomiehen äiti/vaimo/tytär on valtaa enemmän kuin köyhällä latinomiehellä, joka on laiton siirtolainen. Mutta se latinomies voi mennä kotiinsa ja määräillä sitten siellä vaimoaan ja tyttäriään.

Asiat ovat monimutkaisia. Valtarakennelmat ovat portaita ja patriarkaalisessa systeemissä joku on aina ylempänä kuin joku toinen, mutta yleensä mies on ylempänä kuin saman luokan nainen vain sukupuolensa osalta. Sitä kai se patriarkaalisuus feministisisessä merkityksessä tarkoittaa rankasti yleistettynä.

Vierailija kirjoitti:

Patriarkaalisuutta on monenlaista. Voi olla veljien valta tai isien valta. Alunperin se patriaarkaatti tarkoittaa isän valtaa, eli vanhempien miesten valtaa. Veljien valta siis että miehet yleensä pitävät valtaa, tai sitten isien valta, että vanhemmat miehet pitävät valtaa ja pitävät vallassaan nuorten miesten elämää.

Toisaalta patriarkaalisuus on vain yksi osa kuvata vallankäyttöä, onhan myös tyypillistä että valtaa on enemmän tiettyjen sukujen tai muiden etukoikeutettujen ryhmien jäsenillä. Yleensähän rikkaat pitävät vallassaan vähemmän varakkaita, jne.

Jos otetaan esimerkki USA:sta niin naisella, joka on vaikkapa varakkaan patriaarkaatin johtomiehen äiti/vaimo/tytär on valtaa enemmän kuin köyhällä latinomiehellä, joka on laiton siirtolainen. Mutta se latinomies voi mennä kotiinsa ja määräillä sitten siellä vaimoaan ja tyttäriään.

Asiat ovat monimutkaisia. Valtarakennelmat ovat portaita ja patriarkaalisessa systeemissä joku on aina ylempänä kuin joku toinen, mutta yleensä mies on ylempänä kuin saman luokan nainen vain sukupuolensa osalta. Sitä kai se patriarkaalisuus feministisisessä merkityksessä tarkoittaa rankasti yleistettynä.

 

En usko kyllä ihan näillä puheilla vielä. Jos jollain Herlinillä on paljon valtaa, niin ei se hänen sukupuolestaan johdu, vaan ansioistaan. Ja toisaalta on typerää väittää, että mies on ylempänä kuin saman luokan nainen, ja "unohtaa" mainita, että koko luokkajako suosii naisia voimakkaasti. Miehet ovat räikeästi yliedustettuna kurjalistossa, joka on kokoluokaltaan aivan eri tasoa kuin yhteiskunnan eliitti, jonka miesmäärään feministit tuon patriarkaatti-teoriansa perustavat. Tässä unohdetaan kokonaan se asia, että ihmisen onnellisuus on suurimmillaan näiden kahden ääripään välillä olevissa luokisss, joissa naisia on selvästi miehiä enemmän. Ja korostan vielä, että naisten yliedustus ei siis johdu siitä, että niin moni mies on huipulla, vaan siitä, että niin moni mies on pohjalla. Jos yhteiskuntamme on patriarkaalinen, niin suurin hyötyjä tilanteesta on nainen.

Kuule, tää o väärä kanava vakavalle aikuiselle keskustelulle. Ei kannata edes yrittää. Vain wt-aiheet kelpaa...

Taas tämä onneton ja syrjään jäänyt mies jauhaa samaa

Vierailija kirjoitti:

Patriarkaalisuutta on monenlaista. Voi olla veljien valta tai isien valta. Alunperin se patriaarkaatti tarkoittaa isän valtaa, eli vanhempien miesten valtaa. Veljien valta siis että miehet yleensä pitävät valtaa, tai sitten isien valta, että vanhemmat miehet pitävät valtaa ja pitävät vallassaan nuorten miesten elämää.

Toisaalta patriarkaalisuus on vain yksi osa kuvata vallankäyttöä, onhan myös tyypillistä että valtaa on enemmän tiettyjen sukujen tai muiden etukoikeutettujen ryhmien jäsenillä. Yleensähän rikkaat pitävät vallassaan vähemmän varakkaita, jne.

Jos otetaan esimerkki USA:sta niin naisella, joka on vaikkapa varakkaan patriaarkaatin johtomiehen äiti/vaimo/tytär on valtaa enemmän kuin köyhällä latinomiehellä, joka on laiton siirtolainen. Mutta se latinomies voi mennä kotiinsa ja määräillä sitten siellä vaimoaan ja tyttäriään.

Asiat ovat monimutkaisia. Valtarakennelmat ovat portaita ja patriarkaalisessa systeemissä joku on aina ylempänä kuin joku toinen, mutta yleensä mies on ylempänä kuin saman luokan nainen vain sukupuolensa osalta. Sitä kai se patriarkaalisuus feministisisessä merkityksessä tarkoittaa rankasti yleistettynä.

 

Jos asiat ovat monimutkaisia, niin onko järkevää sanoa yhteiskunnan olevan parriarkaalinen? Yhtä lailla voisi sanoa yhteiskunnan olevan matriarkaalinen, sillä naisella on etuoikeuksia miehiin nähden monessa asiassa. Huoltajuuskiistat esim...

Koska mainitsit Herlinin, oletan, että puhut suomalaisesta yhteiskunnasta etkä esimerkiksi Afganistanista. Minä olen nainen enkä pidä suomalaista yhteiskuntaa patriarkaalisena. Meillä kun korkeaan asemaan - ihan presidenttiä myöten - voi päästä sekä mies että nainen. Sekä miehet että naiset saavat saman perusopetuksen ja voivat opiskella niin ammattikouluissa, ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissakin. Pidän tätä yhteiskuntaa varsin tasa-arvoisena, olkoonkin, että "naisen euro on 80 senttiä". Tämä kuitenkin tutkimustenkin mukaan johtuu pääasiassa siitä, että naiset hakeutuvat matalapalkka-aloille. Vaikka nainen hankkisikin akateemisen loppututkinnon, hän opiskelee miehiä useamman lastentarhanopettajaksi tai sosiaalityöntekijäksi. Tämä on naisten ihan oma valinta eikä siitä pidä syyttää sen paremmin miehiä kuin yhteiskuntaakaan.

Suomessa voi käydä töissä, perustaa yrityksen, matkustaa, ajaa autolla jne sukupuolesta riippumatta. Tyttö voi liikkua ulkona ilman miespuolisen sukulaisensa seuraa. Voimme myös pääsääntöisesti valita ihan itse, miten pukeudumme, mitä luemme, mitä syömme, mitä harrastamme, keiden kanssa vietämme aikaa jne.

Tuosta olen kanssasi samaa mieltä, että nyky-yhteiskunnassa ihmisen aseman määrittelee taloudellinen asema eikä sukupuoli. 

 

Kysymys on väärin aseteltu, koska patriarkaalisuudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuka voi mitenkin parantaa maailmaa tai omaa asemaansa. Patriarkaalisuus tarkoiittaa vain sitä, että miesten asema NYT on parempi kuin samassa luokassa olevan naisen.

Ja kun ap nyt alkaa valittaa jotain miesten syrjäytymisestä, niin ei hän kuitenkaan voi väittää, etteikö syrjäytyneen naisen osa ole vielä kurjempi kuin syrjäytyneen miehen.

On totta, että miehiä mahdollisesti syrjitään huoltajuuskiistoissa, mutta toisaalta suurin osa psykopaateista tai väkivaltaisesti käyttäytyvistä on ihan oikeasti miehiä, ei minkään mustamaalauskampanjan ansiosta, vaan ihan oikeasti eroavalla naisella joka eroaa väkivaltaisesta miehestä, on suurin mahdollisuus kuolla juuri eron jälkeen.

Muuten joku toi esiin, että raha määrittää ja sitä rahaa juuri naiset eivät saa vaikka tekevät enemmän työtä. Johtuu juuri siitä että he kantavat vastuun lapsista, joten eivät jaksa panostaa yhtä paljon työelämään.

Muutenkaan en ymmärrä, että miksi feministejä haukutaan sen takia, että Suomessa he saavat sentään kulkea ilman burkhaa tai että he saavat käydä kouluja, tai sen takia että muualla asiat ovat vielä huonommin mahdollisesti.

Silloin pitäisi sanoa näillekin, jotka meuhkaavat subjektiivisesta oikeudesta tai päiväkotiryhmien koosta, että hei haloo, rajan takana on orpoja, jotka tuskin saavat syödäkseen, jotka haistelevat 5-vuotiaana kadulla liimaa, lapsia jotka elättävät itseään myymällä itsensä 5-vuotiaana, että hei, suomessa kakarat ovat etuoikeutettuja. Naisten asema ei ole paljon parantunut 50 vuodessa, samanlaisia orjia he ovat työlle suurimmaksi osaksi, lapset sen sijaan ovat aika lailla vain työtä ja kuria nykyään vailla, oikeuksia on liikaa.

Arvot ovat olleet valtavan matriarkaaliset jo vuosikymmeniä. Isyyden selvityksen kieltäminen voimassa vuodesta 1975 eli tosiaan 40 vuotta mutta ei enää kauan. Naisten alempi eläkeikä aikoinaan Suomessa ja edelleen monissa Euroopan maissa on myös käsittämätön etu kun otetaan huomioon kuinka palkon kauemmin naiset eläkettä nauttivat ja kuinka paljon lyhyempi työaika on silloinkin kun sitä työtä tehdään. Sen lisäksi erilaiset bonusohjelmat kuten miehen työuran mukaan määräytyvä leskenläke jne. Ei kuulosta kauhean patriarkaaliselta.

Vierailija kirjoitti:

Kysymys on väärin aseteltu, koska patriarkaalisuudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuka voi mitenkin parantaa maailmaa tai omaa asemaansa. Patriarkaalisuus tarkoiittaa vain sitä, että miesten asema NYT on parempi kuin samassa luokassa olevan naisen.

Ja kun ap nyt alkaa valittaa jotain miesten syrjäytymisestä, niin ei hän kuitenkaan voi väittää, etteikö syrjäytyneen naisen osa ole vielä kurjempi kuin syrjäytyneen miehen.

Jos syrjäynyt mies ja syrjäytynyt nainen käyvät huoltajuuskiistaa, kumpi on paremmassa asemassa? Ei ole tieteellistä päättää etuköteen, että jokin asia on niin ja näin ja jälkikäteen perustella väitettään. Aloitus ei ole väärin aseteltu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Patriarkaalisuutta on monenlaista. Voi olla veljien valta tai isien valta. Alunperin se patriaarkaatti tarkoittaa isän valtaa, eli vanhempien miesten valtaa. Veljien valta siis että miehet yleensä pitävät valtaa, tai sitten isien valta, että vanhemmat miehet pitävät valtaa ja pitävät vallassaan nuorten miesten elämää.

Toisaalta patriarkaalisuus on vain yksi osa kuvata vallankäyttöä, onhan myös tyypillistä että valtaa on enemmän tiettyjen sukujen tai muiden etukoikeutettujen ryhmien jäsenillä. Yleensähän rikkaat pitävät vallassaan vähemmän varakkaita, jne.

Jos otetaan esimerkki USA:sta niin naisella, joka on vaikkapa varakkaan patriaarkaatin johtomiehen äiti/vaimo/tytär on valtaa enemmän kuin köyhällä latinomiehellä, joka on laiton siirtolainen. Mutta se latinomies voi mennä kotiinsa ja määräillä sitten siellä vaimoaan ja tyttäriään.

Asiat ovat monimutkaisia. Valtarakennelmat ovat portaita ja patriarkaalisessa systeemissä joku on aina ylempänä kuin joku toinen, mutta yleensä mies on ylempänä kuin saman luokan nainen vain sukupuolensa osalta. Sitä kai se patriarkaalisuus feministisisessä merkityksessä tarkoittaa rankasti yleistettynä.

 

En usko kyllä ihan näillä puheilla vielä. Jos jollain Herlinillä on paljon valtaa, niin ei se hänen sukupuolestaan johdu, vaan ansioistaan. Ja toisaalta on typerää väittää, että mies on ylempänä kuin saman luokan nainen, ja "unohtaa" mainita, että koko luokkajako suosii naisia voimakkaasti. Miehet ovat räikeästi yliedustettuna kurjalistossa, joka on kokoluokaltaan aivan eri tasoa kuin yhteiskunnan eliitti, jonka miesmäärään feministit tuon patriarkaatti-teoriansa perustavat. Tässä unohdetaan kokonaan se asia, että ihmisen onnellisuus on suurimmillaan näiden kahden ääripään välillä olevissa luokisss, joissa naisia on selvästi miehiä enemmän. Ja korostan vielä, että naisten yliedustus ei siis johdu siitä, että niin moni mies on huipulla, vaan siitä, että niin moni mies on pohjalla. Jos yhteiskuntamme on patriarkaalinen, niin suurin hyötyjä tilanteesta on nainen.

No tässä pitäisi ensin määritellä mitä se 'valta' käytännössä tarkoittaa, miten se näkyy ja missä. Valtarakenne on usein järjestelmä, ja miten sitä sovelletaan, mutta yhteiskunnat ovat monimutkaisia, joten lopputulos voi olla eri kuin alkuperäinen tarkoitus. Lisäksi yhteiskunnassa toimii vastavoimia. Lisäksi jos ajatellaan patriarkaattia etuoikeuksia luovana järejstelmänä, niin sellaiset usein karsivat etuoikeutetut pieneksi ryhmäksi, joten valtaosa ihmisistä pitää sulkea ryhmän ulkopuolelle.

Herlinien tapaisilla miehillä on valtaa usein siksi että heillä on perittyä rahaa, ja perinteisesti se on aina siirtynyt ylemmissä luokissa kuten tittelit aatelistossa vanhimmalle pojalle. Sellainen on selvä esimerkki patriarkaalisesta vallankäytöstä. Mutta sellainen tapa on tietysti syrjinyt siskojen lisäksi nuorempia veljiä. Eli klassinen esimerkki "vanhempien miesten vallasta".

Nykyään Suomessa lain takia tuollainen siirtäminen on hieman tasoittunut, mutta useinhan jos isä/äiti haluaa jättää suuren yrityksen perinnöksi jälkeläisilleen, aika voidaan silti suosia sitä vanhinta poikaa, eli asenteet ja kulttuuri muokkaavaat tulevaisuutta edelleen patriarkaalisen mallin mukaan. Mutta se ei ole automaatio, koska laki ei sitä vaadi vaan vaikka se nuorin poika tai sisar voi periä firman myös.

Herlinien sivussa näet Kone oy:n ja Cargotecin periytyneen hyvinkin isältä pojalle 1900 -luvun Suomessa, mutta myös suvun naiset ovat perineet osakkeita ja osin toimineet yhtiöissä korkeissa tehtävissä. Kaikki ovat saaneet hyvän koulutuksen, joten en usko että suuria eroaj on ansioissa. Useinhan ansiot vielä määritellään jälkikäteen sen mukaan mitä on saanut tehtyä kun ensin on saanut etukoikeuden aloittaa korkealta.

En ymmärrä väitettäsi miehistä kurjalistossa, eikös kumminkin viime vuosikymmenten kehitys ole lapsiperheiden ja varsinkin yksinhuoltajaperheiden köyhtyminen? Ja ilmiö, jossa matala-palkka-aloilta (usein Suomessa naisvaltaisia aloja) löytyy yhä enemmän ns. working poor -ilmiötä.

Toisaalta, jos ajattelee mitä sanoin siitä että patriarkaatti karsii etuoikeutettujen määrää, se tarkoittaa, että suuri määrä miehiä pitää syrjäyttää, jotta se pieni määrä (kuten Herlinit) voivat nauttia etuoikeuksistaan. Otetaan esim. Venäjä 1800-luvulla. Se oli patriarkaalinen yhteiskunta, mutta aatelisten miesten valta perustui siihen että heillä oli suuri määrä maaorjia (siis myös miehiä). Kuitenkin maaorjamies oli vaimonsa pomo, ja maaorjilla oli myös erilaisia oikeuksia/velvollisuuksia sukupuoleen perustuen.

Eli jos mies on kurjia ja köyhä, hänelle jää silti tiettyjä etuoikeuksia suhteessa naisiin. Toisaalta jos ajatellaan tilannetta, jossa mies on ollut perheen pää (vaikka joku aika sitten Suomessa) häntä on pidetty päätösvaltaisena ja  vastuullisena ihmisenä, jonka on tuotava leipä kotiin, jossa vaimon työ on lastenhoito. Jos perhe on suistunut köyhyteen, on valtio astunut miehen rooliin ja huolehtinut lapsista ja usein naisesta lapsen hoitajana, mutta miehen on oletettu selviävän omatoimisesti, jos saa työtä. Naista on siis tuettu yhteiskunnnan varoin jatkamaan äidin töitä, kun taas miehille on huonona aikana järjestetty töitä tai siis työllistämistyöt olivat työmaita, eli suosivat miesten aloja. Jos mies ei niistä selvinnyt, sitä pidettiin hänen omana syynään. Eli patriaarkaalinen systeemi suosi miestä mutta lopputulemassa naisella saattoi olla parempi toimeentulon turva. Viittaan tässä 1940-60 -luvun työllisyystyömaihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys on väärin aseteltu, koska patriarkaalisuudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuka voi mitenkin parantaa maailmaa tai omaa asemaansa. Patriarkaalisuus tarkoiittaa vain sitä, että miesten asema NYT on parempi kuin samassa luokassa olevan naisen.

Ja kun ap nyt alkaa valittaa jotain miesten syrjäytymisestä, niin ei hän kuitenkaan voi väittää, etteikö syrjäytyneen naisen osa ole vielä kurjempi kuin syrjäytyneen miehen.

Jos syrjäynyt mies ja syrjäytynyt nainen käyvät huoltajuuskiistaa, kumpi on paremmassa asemassa? Ei ole tieteellistä päättää etuköteen, että jokin asia on niin ja näin ja jälkikäteen perustella väitettään. Aloitus ei ole väärin aseteltu.

Jos syrjäytynyt mies ja syrjäytynyt nainen käyvät huoltajuuskiistaa, niin nainen on huinommassa asemassa. Kumpikaan ei saa lasta, koska se on hutaanotettu jo aikaa sitten jos molemmat vanhemmat ovat syrjäytyneet, mutta nainen menettää prosessissa enemmän, koska syrjäytynyttä naista vain halveksutaan ja inhotaan, kun taas syrjäytynyttä miestä säälitään ja paapotaan.

Tämän voisi todistaa tilastoilla, toisin kin minkään, mitä ap väittää. Aapeen väitteessä ei ole mitään tieteellistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys on väärin aseteltu, koska patriarkaalisuudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuka voi mitenkin parantaa maailmaa tai omaa asemaansa. Patriarkaalisuus tarkoiittaa vain sitä, että miesten asema NYT on parempi kuin samassa luokassa olevan naisen.

Ja kun ap nyt alkaa valittaa jotain miesten syrjäytymisestä, niin ei hän kuitenkaan voi väittää, etteikö syrjäytyneen naisen osa ole vielä kurjempi kuin syrjäytyneen miehen.

Jos syrjäynyt mies ja syrjäytynyt nainen käyvät huoltajuuskiistaa, kumpi on paremmassa asemassa? Ei ole tieteellistä päättää etuköteen, että jokin asia on niin ja näin ja jälkikäteen perustella väitettään. Aloitus ei ole väärin aseteltu.

Jos syrjäytynyt mies ja syrjäytynyt nainen käyvät huoltajuuskiistaa, niin nainen on huinommassa asemassa. Kumpikaan ei saa lasta, koska se on hutaanotettu jo aikaa sitten jos molemmat vanhemmat ovat syrjäytyneet, mutta nainen menettää prosessissa enemmän, koska syrjäytynyttä naista vain halveksutaan ja inhotaan, kun taas syrjäytynyttä miestä säälitään ja paapotaan.

Tämän voisi todistaa tilastoilla, toisin kin minkään, mitä ap väittää. Aapeen väitteessä ei ole mitään tieteellistä.

Tuo että miestä paapotaan ja naista halveksutaan on vain sinun tunteellinen käsitys asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Patriarkaalisuutta on monenlaista. Voi olla veljien valta tai isien valta. Alunperin se patriaarkaatti tarkoittaa isän valtaa, eli vanhempien miesten valtaa. Veljien valta siis että miehet yleensä pitävät valtaa, tai sitten isien valta, että vanhemmat miehet pitävät valtaa ja pitävät vallassaan nuorten miesten elämää.

Toisaalta patriarkaalisuus on vain yksi osa kuvata vallankäyttöä, onhan myös tyypillistä että valtaa on enemmän tiettyjen sukujen tai muiden etukoikeutettujen ryhmien jäsenillä. Yleensähän rikkaat pitävät vallassaan vähemmän varakkaita, jne.

Jos otetaan esimerkki USA:sta niin naisella, joka on vaikkapa varakkaan patriaarkaatin johtomiehen äiti/vaimo/tytär on valtaa enemmän kuin köyhällä latinomiehellä, joka on laiton siirtolainen. Mutta se latinomies voi mennä kotiinsa ja määräillä sitten siellä vaimoaan ja tyttäriään.

Asiat ovat monimutkaisia. Valtarakennelmat ovat portaita ja patriarkaalisessa systeemissä joku on aina ylempänä kuin joku toinen, mutta yleensä mies on ylempänä kuin saman luokan nainen vain sukupuolensa osalta. Sitä kai se patriarkaalisuus feministisisessä merkityksessä tarkoittaa rankasti yleistettynä.

 

En usko kyllä ihan näillä puheilla vielä. Jos jollain Herlinillä on paljon valtaa, niin ei se hänen sukupuolestaan johdu, vaan ansioistaan. Ja toisaalta on typerää väittää, että mies on ylempänä kuin saman luokan nainen, ja "unohtaa" mainita, että koko luokkajako suosii naisia voimakkaasti. Miehet ovat räikeästi yliedustettuna kurjalistossa, joka on kokoluokaltaan aivan eri tasoa kuin yhteiskunnan eliitti, jonka miesmäärään feministit tuon patriarkaatti-teoriansa perustavat. Tässä unohdetaan kokonaan se asia, että ihmisen onnellisuus on suurimmillaan näiden kahden ääripään välillä olevissa luokisss, joissa naisia on selvästi miehiä enemmän. Ja korostan vielä, että naisten yliedustus ei siis johdu siitä, että niin moni mies on huipulla, vaan siitä, että niin moni mies on pohjalla. Jos yhteiskuntamme on patriarkaalinen, niin suurin hyötyjä tilanteesta on nainen.

 

No tässä pitäisi ensin määritellä mitä se 'valta' käytännössä tarkoittaa, miten se näkyy ja missä. Valtarakenne on usein järjestelmä, ja miten sitä sovelletaan, mutta yhteiskunnat ovat monimutkaisia, joten lopputulos voi olla eri kuin alkuperäinen tarkoitus. Lisäksi yhteiskunnassa toimii vastavoimia. Lisäksi jos ajatellaan patriarkaattia etuoikeuksia luovana järejstelmänä, niin sellaiset usein karsivat etuoikeutetut pieneksi ryhmäksi, joten valtaosa ihmisistä pitää sulkea ryhmän ulkopuolelle.

Herlinien tapaisilla miehillä on valtaa usein siksi että heillä on perittyä rahaa, ja perinteisesti se on aina siirtynyt ylemmissä luokissa kuten tittelit aatelistossa vanhimmalle pojalle. Sellainen on selvä esimerkki patriarkaalisesta vallankäytöstä. Mutta sellainen tapa on tietysti syrjinyt siskojen lisäksi nuorempia veljiä. Eli klassinen esimerkki "vanhempien miesten vallasta".

Nykyään Suomessa lain takia tuollainen siirtäminen on hieman tasoittunut, mutta useinhan jos isä/äiti haluaa jättää suuren yrityksen perinnöksi jälkeläisilleen, aika voidaan silti suosia sitä vanhinta poikaa, eli asenteet ja kulttuuri muokkaavaat tulevaisuutta edelleen patriarkaalisen mallin mukaan. Mutta se ei ole automaatio, koska laki ei sitä vaadi vaan vaikka se nuorin poika tai sisar voi periä firman myös.

Herlinien sivussa näet Kone oy:n ja Cargotecin periytyneen hyvinkin isältä pojalle 1900 -luvun Suomessa, mutta myös suvun naiset ovat perineet osakkeita ja osin toimineet yhtiöissä korkeissa tehtävissä. Kaikki ovat saaneet hyvän koulutuksen, joten en usko että suuria eroaj on ansioissa. Useinhan ansiot vielä määritellään jälkikäteen sen mukaan mitä on saanut tehtyä kun ensin on saanut etukoikeuden aloittaa korkealta.

En ymmärrä väitettäsi miehistä kurjalistossa, eikös kumminkin viime vuosikymmenten kehitys ole lapsiperheiden ja varsinkin yksinhuoltajaperheiden köyhtyminen? Ja ilmiö, jossa matala-palkka-aloilta (usein Suomessa naisvaltaisia aloja) löytyy yhä enemmän ns. working poor -ilmiötä.

Toisaalta, jos ajattelee mitä sanoin siitä että patriarkaatti karsii etuoikeutettujen määrää, se tarkoittaa, että suuri määrä miehiä pitää syrjäyttää, jotta se pieni määrä (kuten Herlinit) voivat nauttia etuoikeuksistaan. Otetaan esim. Venäjä 1800-luvulla. Se oli patriarkaalinen yhteiskunta, mutta aatelisten miesten valta perustui siihen että heillä oli suuri määrä maaorjia (siis myös miehiä). Kuitenkin maaorjamies oli vaimonsa pomo, ja maaorjilla oli myös erilaisia oikeuksia/velvollisuuksia sukupuoleen perustuen.

Eli jos mies on kurjia ja köyhä, hänelle jää silti tiettyjä etuoikeuksia suhteessa naisiin. Toisaalta jos ajatellaan tilannetta, jossa mies on ollut perheen pää (vaikka joku aika sitten Suomessa) häntä on pidetty päätösvaltaisena ja  vastuullisena ihmisenä, jonka on tuotava leipä kotiin, jossa vaimon työ on lastenhoito. Jos perhe on suistunut köyhyteen, on valtio astunut miehen rooliin ja huolehtinut lapsista ja usein naisesta lapsen hoitajana, mutta miehen on oletettu selviävän omatoimisesti, jos saa työtä. Naista on siis tuettu yhteiskunnnan varoin jatkamaan äidin töitä, kun taas miehille on huonona aikana järjestetty töitä tai siis työllistämistyöt olivat työmaita, eli suosivat miesten aloja. Jos mies ei niistä selvinnyt, sitä pidettiin hänen omana syynään. Eli patriaarkaalinen systeemi suosi miestä mutta lopputulemassa naisella saattoi olla parempi toimeentulon turva. Viittaan tässä 1940-60 -luvun työllisyystyömaihin.

 

 

Vaikka patriarkaalisuutta esiintyisi useammassa tilanteessa kuin matriarkaalisuutta, ei se tee yhteiskunnasta patriarkaalista. Siitä tässä oli kyse. En kiistä etteikö patriarkaalista vallankäyttöä esiinny, vaan että koska se ei ole absoluuttista tai edes sinnepäin, ei ole järkevää sanoa koko yhteiskuntaa patriarkaaliseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys on väärin aseteltu, koska patriarkaalisuudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuka voi mitenkin parantaa maailmaa tai omaa asemaansa. Patriarkaalisuus tarkoiittaa vain sitä, että miesten asema NYT on parempi kuin samassa luokassa olevan naisen.

Ja kun ap nyt alkaa valittaa jotain miesten syrjäytymisestä, niin ei hän kuitenkaan voi väittää, etteikö syrjäytyneen naisen osa ole vielä kurjempi kuin syrjäytyneen miehen.

Jos syrjäynyt mies ja syrjäytynyt nainen käyvät huoltajuuskiistaa, kumpi on paremmassa asemassa? Ei ole tieteellistä päättää etuköteen, että jokin asia on niin ja näin ja jälkikäteen perustella väitettään. Aloitus ei ole väärin aseteltu.

Jos syrjäytynyt mies ja syrjäytynyt nainen käyvät huoltajuuskiistaa, niin nainen on huinommassa asemassa. Kumpikaan ei saa lasta, koska se on hutaanotettu jo aikaa sitten jos molemmat vanhemmat ovat syrjäytyneet, mutta nainen menettää prosessissa enemmän, koska syrjäytynyttä naista vain halveksutaan ja inhotaan, kun taas syrjäytynyttä miestä säälitään ja paapotaan.

Tämän voisi todistaa tilastoilla, toisin kin minkään, mitä ap väittää. Aapeen väitteessä ei ole mitään tieteellistä.

Tuo että miestä paapotaan ja naista halveksutaan on vain sinun tunteellinen käsitys asiasta.

Onhan se totta, että mies saa tavata lasta, vaikka huumeet tai alkoholi maistuisi tai olisi masennus tai mitä vain.

Naiselta nuo helposti evätään kokonaan, jos hän ei ole täydellinen. Jos nyt vaikka tämä Eerika -esimerkki otetaan, niin noita tapauksia taitaa olla aika paljon, että äiti on masentunut, tai miehen sukulainen on saanut sortumaan uudestaan alkoholiin, ja vaikka äiti ei olisi koskaan ollut väkivaltainen lapselle, vaan jos on ottanut alkoa, on vienyt lapsen sukulaisille tai vastaavaa, ja selvästi rakastaa lastaan, niin hän menettää lapsensa jos isä väittää että äiti on masentunut, alkoholisti tai vastaavaa, vaikka selviäisi myöhemin, että isä olikin itse psykopaatti.

Jos tarkoitat miehen asemansa parantamisella lasten huoltajuusasioita, niin moni mies tekee suuren virheen siinä, että ei ole lastensa kanssa lasten ollessa pieniä. Minulla on kaksi poikaa ja molempien kanssa juttelin jo ennenkuin heillä oli perhettä, että on tärkeää käyttää puolet perhevapaista ja muutenkin olla lasten elämässä mukana. On suuri virhe alkaa rakentaa omakotitaloa lasten ollessa pieniä ja siten olla työpäivän päätteeksi illat ja viikonloput rakennustyömaalla eikä perheen kanssa. On myös suuri virhe ottaa esimerkiksi sellainen asuntolaina, josta ei selvitä, jos juuri mies ei ole töissä. Pitää mitoittaa nämä asiat niin, että myös naisen palkalla pärjätään, kun mies on lasten kanssa kotona. Eli kysymykseesi miten mies voi parantaa asemaansa vastaus on tuossa edellä. 

Kun täällä jaksetaan jauhaa noista "nainen voittaa huoltajuuskiistan todennäköisemmin" jne., niin muistuttaisin vain siitä, että noidenkin takana on patriarkaalisuus ja siihen kuuluvat ajattelumallit. Lapsi annetaan äidillle, koska nainen on "luontainen lastenhoitaja". Päätös tämmöisestä menettelytavasta ollaan tehty silloin, kun Suomessa päättäjinä oli ne vanhemmat miehet, joille ajattelumalli "nainen on luontainen äiti" oli varmasti iskostunut hyvin päähän. Elatusmaksukin juontaa niihin aikoihin, kun nainen varmasti tienasi vähemmän kuin miehensä. 

Nyt kuitenkin muistettava, että patriarkaalisuuteen ei kuulu pelkästään vain se, että mies on naisen yläpuolella, vaan siinä on mukana tietyt stereotypiat (juuri tuo nainen luontainen lapsenkaitsija) sun muut. 

Asiaan itseensä en ota mitään kommenttia, mutta tämä piti vain nostaa esille, jottei kauheasti nostettaisi esimerkiksi, miten feminismi/naiset ovat miesten asemaa huonontaneet, jos asiasta päättämässä kuitenkin ovat olleet vanhat miehet. Vie uskottavuutta viestiltä melko paljon, ja vastapuolelle melko avoin kohta iskeä. Jos taas käytetään esimerkiksi siitä, miten miehen asema on tietyissä asioissa huonompi, niin kelpaa. 

Vierailija kirjoitti:

Kun täällä jaksetaan jauhaa noista "nainen voittaa huoltajuuskiistan todennäköisemmin" jne., niin muistuttaisin vain siitä, että noidenkin takana on patriarkaalisuus ja siihen kuuluvat ajattelumallit. Lapsi annetaan äidillle, koska nainen on "luontainen lastenhoitaja". Päätös tämmöisestä menettelytavasta ollaan tehty silloin, kun Suomessa päättäjinä oli ne vanhemmat miehet, joille ajattelumalli "nainen on luontainen äiti" oli varmasti iskostunut hyvin päähän. Elatusmaksukin juontaa niihin aikoihin, kun nainen varmasti tienasi vähemmän kuin miehensä. 

Nyt kuitenkin muistettava, että patriarkaalisuuteen ei kuulu pelkästään vain se, että mies on naisen yläpuolella, vaan siinä on mukana tietyt stereotypiat (juuri tuo nainen luontainen lapsenkaitsija) sun muut. 

Asiaan itseensä en ota mitään kommenttia, mutta tämä piti vain nostaa esille, jottei kauheasti nostettaisi esimerkiksi, miten feminismi/naiset ovat miesten asemaa huonontaneet, jos asiasta päättämässä kuitenkin ovat olleet vanhat miehet. Vie uskottavuutta viestiltä melko paljon, ja vastapuolelle melko avoin kohta iskeä. Jos taas käytetään esimerkiksi siitä, miten miehen asema on tietyissä asioissa huonompi, niin kelpaa. 

Miksei feminismi voisi huonontaa miesten asemaa? Vaikka päättäjät olisivat miehiä, monet ulkoiset seikat aiheuttavat paineita tehdä tietynlaisia päätöksiä. Muukalaisvastaisuus on saanut SDP:nkin käyttämään slogania "maassa maan tavalla", vaikka ovat vasemmistopuolue.