Lue keskustelun säännöt.
Miltä naisesta tuntuu tyytyä ihan kivaan
12.11.2015 |
Jos ei ole vientiä oikein ollut ja haluaa kuitenkin parisuhteen. Esimerkiksi keskittyykö tekemään suhteesta hyvän vai haikaileeko koko ajan sen oikean perään?
Kommentit (36)
Näin tavismiehenä joutuu ottamaan sen naisen, jollekka sattuu kelpaamaan. Ja ei juuri kukaan mies silti valittele, jos parisuhteeseen sattuu pääsemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No itselleni se "ihan kiva" on tähän mennessä paras.
Ei tämä suhde mitään ilotulitusta ole mutta mukavaa, rauhallista ja tasapainoista.
Jos en voi saada juuri sitä mitä ylä- ja alapääni janoaa, niin sitten olen yksin. Haluan sellaisen, joka oikeasti vie multa jalat alta ja on suuri rakkauteni. Niin yksinkertaista se on. En voi tyytyä vähempään. Moni ei tätä ymmärrä, mutta itselleni se on maailman selvin asia, ei siihen liity mitään draamaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos en voi saada juuri sitä mitä ylä- ja alapääni janoaa, niin sitten olen yksin. Haluan sellaisen, joka oikeasti vie multa jalat alta ja on suuri rakkauteni. Niin yksinkertaista se on. En voi tyytyä vähempään. Moni ei tätä ymmärrä, mutta itselleni se on maailman selvin asia, ei siihen liity mitään draamaa.
Mitä itse ajattelit tarjota tälle sinulle täydelliselle kumppanille?
Minustakin puolisoon pitää olla oikeasti rakastunut, ja olisi hirveää, jos olisin ollut miehestäni vain ihan kiva sen oikean asemasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos en voi saada juuri sitä mitä ylä- ja alapääni janoaa, niin sitten olen yksin. Haluan sellaisen, joka oikeasti vie multa jalat alta ja on suuri rakkauteni. Niin yksinkertaista se on. En voi tyytyä vähempään. Moni ei tätä ymmärrä, mutta itselleni se on maailman selvin asia, ei siihen liity mitään draamaa.
Jokainen elää tyylillään. Yleensä tuollaisia ajatuksia on siinä vaiheessa kun ei ole parisuhteessa vielä ollut ja on hieman epärealistinen kuva yhdessäasumisesta ja muusta arjesta. Yleensä mieli muuttuu naisilla siinä 30 - 40 vuoden välillä ja tajuaakin arvostavansa ja rakastavansa ihan tavallista suomalaista miestä. Ja sellainen riittää melkein kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos en voi saada juuri sitä mitä ylä- ja alapääni janoaa, niin sitten olen yksin. Haluan sellaisen, joka oikeasti vie multa jalat alta ja on suuri rakkauteni. Niin yksinkertaista se on. En voi tyytyä vähempään. Moni ei tätä ymmärrä, mutta itselleni se on maailman selvin asia, ei siihen liity mitään draamaa.
Mitä itse ajattelit tarjota tälle sinulle täydelliselle kumppanille?
Harvinaisen typerä kysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko hirveä petos olla naisen kanssa vain pillun takia? En muuten olisi, mutta en saa muuten, kuin parisuhteessa.
Enpä ole muistanut enää vuosiin haikailla "sen oikean" perään.
Joskus tulee kyllä mieleen joku niistä tyypeistä, joiden aikoinaan kuvittelin olevan "se oikea". Enkä pysty ymmärtämään, mitä heissä olen nähnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos en voi saada juuri sitä mitä ylä- ja alapääni janoaa, niin sitten olen yksin. Haluan sellaisen, joka oikeasti vie multa jalat alta ja on suuri rakkauteni. Niin yksinkertaista se on. En voi tyytyä vähempään. Moni ei tätä ymmärrä, mutta itselleni se on maailman selvin asia, ei siihen liity mitään draamaa.
Nyt on katottu liikaa leffoja tai luettu naistenlehtiä tai kirjallisuutta....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos en voi saada juuri sitä mitä ylä- ja alapääni janoaa, niin sitten olen yksin. Haluan sellaisen, joka oikeasti vie multa jalat alta ja on suuri rakkauteni. Niin yksinkertaista se on. En voi tyytyä vähempään. Moni ei tätä ymmärrä, mutta itselleni se on maailman selvin asia, ei siihen liity mitään draamaa.
Jokainen elää tyylillään. Yleensä tuollaisia ajatuksia on siinä vaiheessa kun ei ole parisuhteessa vielä ollut ja on hieman epärealistinen kuva yhdessäasumisesta ja muusta arjesta. Yleensä mieli muuttuu naisilla siinä 30 - 40 vuoden välillä ja tajuaakin arvostavansa ja rakastavansa ihan tavallista suomalaista miestä. Ja sellainen riittää melkein kaikille.
Työnnä kuule tavallinen suomalainen mies perseeseesi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos en voi saada juuri sitä mitä ylä- ja alapääni janoaa, niin sitten olen yksin. Haluan sellaisen, joka oikeasti vie multa jalat alta ja on suuri rakkauteni. Niin yksinkertaista se on. En voi tyytyä vähempään. Moni ei tätä ymmärrä, mutta itselleni se on maailman selvin asia, ei siihen liity mitään draamaa.
Mitä itse ajattelit tarjota tälle sinulle täydelliselle kumppanille?
Ihan samaa kuin hän minulle: ihmisen jota hän rakastaa ja haluaa enemmän kuin ketään muuta. Minä olen täydellinen jollekulle, samoin kuin hän minulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos en voi saada juuri sitä mitä ylä- ja alapääni janoaa, niin sitten olen yksin. Haluan sellaisen, joka oikeasti vie multa jalat alta ja on suuri rakkauteni. Niin yksinkertaista se on. En voi tyytyä vähempään. Moni ei tätä ymmärrä, mutta itselleni se on maailman selvin asia, ei siihen liity mitään draamaa.
Nyt on katottu liikaa leffoja tai luettu naistenlehtiä tai kirjallisuutta....
Miten niin? Kyllä oikeaa rakkautta on olemassa. Yleistä se ei ole, muttei mahdotontakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos en voi saada juuri sitä mitä ylä- ja alapääni janoaa, niin sitten olen yksin. Haluan sellaisen, joka oikeasti vie multa jalat alta ja on suuri rakkauteni. Niin yksinkertaista se on. En voi tyytyä vähempään. Moni ei tätä ymmärrä, mutta itselleni se on maailman selvin asia, ei siihen liity mitään draamaa.
Nyt on katottu liikaa leffoja tai luettu naistenlehtiä tai kirjallisuutta....
Katkera tavallinen suomalainen mies se siellä nillittää...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos en voi saada juuri sitä mitä ylä- ja alapääni janoaa, niin sitten olen yksin. Haluan sellaisen, joka oikeasti vie multa jalat alta ja on suuri rakkauteni. Niin yksinkertaista se on. En voi tyytyä vähempään. Moni ei tätä ymmärrä, mutta itselleni se on maailman selvin asia, ei siihen liity mitään draamaa.
Jokainen elää tyylillään. Yleensä tuollaisia ajatuksia on siinä vaiheessa kun ei ole parisuhteessa vielä ollut ja on hieman epärealistinen kuva yhdessäasumisesta ja muusta arjesta. Yleensä mieli muuttuu naisilla siinä 30 - 40 vuoden välillä ja tajuaakin arvostavansa ja rakastavansa ihan tavallista suomalaista miestä. Ja sellainen riittää melkein kaikille.
Missä tuossa sanottiin ettei se itselle täydellinen voisi olla ihan tavallinen suomalainen mies?
Haluan isotissisen supermallin jolla on mahtava iloinen luonne, lisäksi hän elättäisi minut eikä tarttisi käydä töissä.
En aioi tyytyä vähempään.
Vierailija kirjoitti:
Haluan isotissisen supermallin jolla on mahtava iloinen luonne, lisäksi hän elättäisi minut eikä tarttisi käydä töissä.
En aioi tyytyä vähempään.
Toki voit haluta, mutta tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että joku haluaa puolison, johon on oikeasti rakastunut. On surullista, jos et ollenkaan ymmärrä, mitä se tarkoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos en voi saada juuri sitä mitä ylä- ja alapääni janoaa, niin sitten olen yksin. Haluan sellaisen, joka oikeasti vie multa jalat alta ja on suuri rakkauteni. Niin yksinkertaista se on. En voi tyytyä vähempään. Moni ei tätä ymmärrä, mutta itselleni se on maailman selvin asia, ei siihen liity mitään draamaa.
Nyt on katottu liikaa leffoja tai luettu naistenlehtiä tai kirjallisuutta....
Miten niin? Kyllä oikeaa rakkautta on olemassa. Yleistä se ei ole, muttei mahdotontakaan.
Ei oikeaan rakkauteen tarvita sitä, että toinen vie jalat alta. Pidemmän päälle oikea rakkaus kukoistaa paremmin oloissa, joissa kummallakin on jalat enimmäkseen ihan maassa vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan isotissisen supermallin jolla on mahtava iloinen luonne, lisäksi hän elättäisi minut eikä tarttisi käydä töissä.
En aioi tyytyä vähempään.
Toki voit haluta, mutta tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että joku haluaa puolison, johon on oikeasti rakastunut. On surullista, jos et ollenkaan ymmärrä, mitä se tarkoittaa.
Miksi en voisi rakastua tuollaiseen naiseen, en usko että asiassa mitään ongelmaa.
Onko parisuhteen tajunnan räjäyttävä tunne vähän yliarvostettua?
Eikö ihmiset hioudu yhteen parisuhteessa vähitellen?
Eikö ennen maalaisyhteisöissä ja muuten pienissä ympyröissä menty naimisiin "ihan kivan" kanssa täysin yleisesti ja oltiin jopa hyvinkin onnellisia?
Nykyään tajunnan räjäyttävää seuraa on tarjolla, ihmiset kokeilevat monta parisuhdetta ja jotkut pitävät rinnakkaissuhteitakin ja nykyihmisellä on usein kymmeniä seksisuhteita, mutten ole ollut huomaavinani minkäänlaista parannusta parisuhteiden onnellisuudessa. Riidellään, petetään, erotaan niinkuin viimeistä päivää.
Joten vastaus: se ihan kiva voi olla jopa kaikkein paras.