Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Te, jotka tunnette usein myötähäpeää: kertokaa tilanteita, joissa myötähäpeä iskee
Amerikkalainen tuttuni ei ollut kuullutkaan myötähäpeästä, enkä osannut sitä kovin hyvin selittää. (Englannissa ei ole asialle omaa sanaa.)
Voisitteko antaa esimerkkejä todellisista tilanteista, joissa olette tunteneet myötähäpeää?
Miten myötähäpeä eroaa siitä, että nolostuu toisen puolesta? Vai eroaako se?
Vaikuttaako myötähäpeän kokeminen jotenkin elämäänne?
Kommentit (656)
Ku joku kertoo ottaneensa kolmannen myrkkypiikin ja on siitä niin tohkeissaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suhteellisen harvinaista, jos jollekin amerikkalaiselle "second hand embarrassment" tai "vicarious embarrassment" ovat vieraita käsitteitä ja kokemuksia. Kyllä nämä tunteet, kuten myötähäpeä, ovat ihmisen tunne-elämässä vakiintuneita piirteitä. Toki voi olla yksilöitä, jotka eivät sellaista tunne, kuten jotkut eivät kykene tuntemaan ollenkaan pelkoa, tai jopa iloa. Käsitteet ovat kuitenkin tiedossa.
Minä itse koin melko voimakkaan myötähäpeän juuri hetki sitten, kun luin aloituksen, jossa joku "älykkääksi" itseään esittelevä kyselee, "miten älykkäät katsovat maailmaa". Menin kirjaimellisesti kananlihalle.
Nähdessäni, kuullessani tai lukiessani keski-ikäisten julkkishyvinvointivalmentajien omakehua ja lesoilua. Pääkopan toiminta on jäänyt teinien tasolle.
Vierailija kirjoitti:
Minä itse koin melko voimakkaan myötähäpeän juuri hetki sitten, kun luin aloituksen, jossa joku "älykkääksi" itseään esittelevä kyselee, "miten älykkäät katsovat maailmaa". Menin kirjaimellisesti kananlihalle.
Taidat olla erityisherkkä nepsy tai jotain vastaavaa? Ei minulla tule fyysisiä oireita tuohon tapaan lukiessani jotain vaivaannuttavaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Temptation Islandin sinkkujen esittely.
Kun kävelevät sieltä pusikosta altaalle löllösäärissä tatuoinnit hölskyen ja alkavat selittää näitä "moi oon Sanna ja tykkään panna"juttujaan. Siinä vaiheessa tulee sellainen olo että LOPETA!!
Tuntuu että monet näistä kommenteista ei kuvaa myötähäpeää vaan ihan vaan ärtymystä/suuttumusta muiden käyttäytymisestä tai olemisesta, ja mikä lie se perimmäinen tunne sen taustalla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teatterissa aika usein, jos ylinäytellään.
Jos ihmiset toitottaa ongelmiaan Facebookissa tms. tajuamatta, että myös kaikki heidän 400 puolituttuaan lukevat päivityksen. Ihan ok että kavereille kertoo, mutta joku valitus työttömyydestä, vaikka puolituttuja oman alan ihmisiä lukee postauksen, on kyllä tosi noloa. Tai joku semi-itsetuhoinen postaus, joita lukevat tyypit, jotka eivät lainkaan välitä kyseisestä ihmisestä - voikun tajuaisivat, ettei se ole oikea paikka puhua itselle tärkeistä ongelmista.
Sillä itsetuhoisella tyypillä ei välttis ole kavereita irl joille puhua, ei ainakaan sellaisia, joita asia kiinnostaisi. Kukaan ei muutenkaan ole oikeutettu määrittämään, mitä Facessa saa postata. Jokainen saa kirjoittaa mitä haluaa. Mitä varten some sitten on olemassa, jos ei keskustelua?
Sinä voisit myötähäpeän tuntemisen sijaan tuossa tilanteessa tarjoutua kuuntelijaksi tällaiselle henkilölle ja lievittää hänen yksinäisyyttään ettei hänen tarvitse huudella ongelmiaan sadoille ihmisille, ennen kuin joku ehkä viitsii auttaa.
Tunnen myötähäpeää ja häpeää, kun mun äiti ei tajua antaa muille tilaa juhlissa vaan puhuu koko ajan. Anoppi seurueineen nyökyttelee kohteliaasti eikä saa suunvuoroa.
Tunnen myötähäpeää kun isäni saattaa alkaa yhtäkkiä näytellä tai laulaa.
Luojan kiitos tuli korona niin ei tarvinnut pitää sukujuhlia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muiden tilannetajuttomuus sosiaalisissa tilanteissa aiheuttaa myötähäpeää. Jos joku loukkaa, vie liikaa tilaa, ilkeilee yms. Telkkari ei aiheuta niin paljoa myötähäpeää koska en ole itse samassa tilassa.
Aiemmin olin hyvin myötähäpeäherkkä. Esimerkiksi esiintymistilanteet, joissa näin esiintyjän jännittävän ja/tai arastelevan itseään, herättivät voimakkaan reaktion myötätuntoa, mutta myös jaettua häpeän kokemusta. Samoin tv:n kykykilpailuissa pystyin katsomaan vasta tuotantokauden myöhäisempiä jaksoja, koska samaistuminen alkukarsintojen jännittäjiin ja äänensä kanssa kamppaileviin oli niin voimakas. Nykyään pystyn erottamaan oman tunteeni toisen tunteesta ja vastaavissa tilanteissa totean, että myötätuntonto on ennemminkin paikallaan, kuin myötähäpeä. Jos häpeä pilkahtaa, niin tutkiskelen miksi toisen käytös tai kokemus herättää tunteen. Mikä on se kohta minussa, jota en tahdo nähdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tunne myötä häpeää tuntemattomien toilailuista lähellä sääliä mutta tuttujen kyllä ja useita kertoja yrittänyt ns pelastaa tilanteen jolloin se ketä häpeän on voinut suuttuakin. Olen myös täysin tietoinen et vika on lähinnä itsessä ja kuvitelmassa että muiden edessä kaikkien pitäisi käyttäytyä kuin minä itse. Joku päävika. Mitä sillä on edes väliä mitä muut ajattelee siksi muissa maissa ei koko sanaa edes tunneta ne ei välitä. Suomalaiset liian nöyriä jne
Kouluttamattomasta lähisukulaisesta. Jutut on niin yksinkertaisia. Eikä mitään käytöstapoja (aikoinaan suoraan töihin peruskoulusta mennyt naisihminen).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monet Alfa-tv:n ohjelmat aiheuttavat myötähäpeää (kanavan oma tuotanto ja yleisessä arvostuksessa vuosien varrella "valahtaneet" kuten Syksyn Sävel ja Miss Suomi). Toisaalta amatöörimäisyys ja pieni budjetti tekevät niistä myös aika hellyttäviä.
Vierailija kirjoitti:
Esim. tällä sivustolla oli linkki jonkun tytön profiiliin, jossa oli tissikuvia. Tunsin myötähäpeää ihan aidosti.
Tunnen myötähäpeää kaikkia niitä kohtaan joilla on tissikuvia tai peppukuvia. Ja ei, en ole kateellinen.
Vierailija kirjoitti:
Monet Alfa-tv:n ohjelmat aiheuttavat myötähäpeää (kanavan oma tuotanto ja yleisessä arvostuksessa vuosien varrella "valahtaneet" kuten Syksyn Sävel ja Miss Suomi). Toisaalta amatöörimäisyys ja pieni budjetti tekevät niistä myös aika hellyttäviä.
Taas tämä Alfa-tv mainitaan. Hohhoijaa. Itse tunsin myötähäpeää havaitessani ohjelman jossa valittiin treffikumppani elimen perusteella. Minkälaiset ihmiset lähtevät tuollaiseen ohjelmaan mukaan. Tarkoitan nyt ihan niitä jotka olivat vaatteet päällä valikoimassa tulevaa deittiä.
Vierailija kirjoitti:
Zaharovan eukon sivistymätön räksytys aiheuttaa suurta myötähäpeää.
Tuskin se itse roolisanojaan kirjoittaa. Eiköhän senkin rooli ole muualla päätetty.
voi miksi kirjoitti:
Koen myötähäpeää katsellessani esim. Erika Vikmannia, Sointu Borgia ym. haarujensa levittelijöitä.
Kuinkakohan suuri osa tuota tietynlaista käytöstä kaiken kansan edessä selittää alkoholi? E ainakin niin turvonneessa kunnossa, että varmaankin menee useampi päivä viikosta humalassa kuin selvinpäin. Näkee selkeesti että alkoholipöhötyksestä kyse. Jos joskus ovat selvinpäin, tuntevatko tällaiset tyypit myötähäpeää kun näkevät itsensä jälkikäteen vaikka telkkarista? Entä kuvottava sekoilu Dannyn kanssa? Eikös E alkanut alkoholisoitua, ainakin ulkonäön perusteella, juuri niihin aikoihin kun alkoi Dannya tapailla?
Kun Erika Vikman vetäisee uimapuku-esiintymisasunsa päälle.
Alue: Aihe vapaa
Yksittäisen kerran stand up -komiikkaa seuratessa. Lapsena tv-ohjelmaa katsoessa.
Voin kuvitella että olisin myötähävennyt nuorena, jos vanhempani olisivat tehneet jotain outoa. Yleensäkin varmaan liittyy tilanteisiin, jotka voivat jotenkin heijastua minuun. Jos haluaisin esiintyä jonkunlaisena tai olisin korostanut vaikka henkevyyttäni, ja joku ystäväni tekisi muiden edessä jotain arvojeni vastaista ja tavallaan tulisin nolatuksi samalla.
En siis juurikaan muista tunteneeni myötähäpeää tuntemattomien tekemisistä. En myöskään luokkatovereiden tms. En muista, että olisivat koskaan tehneet mitään erikoista, mutta ei tule mieleen, miksi häpeäisin mukana jotain.