Milloin Suomen kouluissa alettiin opettaa vieraita kieliä?

Het alusta, 1500-luvulla hepreaa, kreikkoo ja latinata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siskoni on syntynyt 1959 ja on lukenut kansakoulussa englantia. Oppikoulussa ruotsia ja saksaa

Ei kansakoulussa luettu englantia.

Kävin kansakoulua, opiskelin 3. ja 4. luokalla englantia.

Vierailija kirjoitti:

Siskoni on syntynyt 1959 ja on lukenut kansakoulussa englantia. Oppikoulussa ruotsia ja saksaa

Tämä on juuri se ikäluokka, että ilmeisesti kaikki aloittivat vieraan kielen, yleensä englannin opiskelun jo kansakoulussa myös pienimmissä maalaiskylissä. Peruskoulu tuli sitten vähän myöhemmin, ja silloin tuli kaikille myös pakkoruotsi.

Vielä 1960-luvulla oli paljon niitä, jotka eivät lukeneet pätkääkään vierasta kieltä kansakoulussa ja jatkokoulussa, jos eivät menneet oppikouluun. Ei se kielenopetus kovin kaksista ollut, kun pääpaino oli kieliopissa ja sanasto jokseenkin eläintarhasta.

Jeggo97 kirjoitti:

Olen etsinyt vastausta kysymykseen, mikä on viimeinen ikäluokka Suomessa, jossa on niitä, joille ei ole opetettu vieraita kieliä koulussa. Kielten opetus ilmeisesti alkoi hieman eri aikaan eri puolilla maata. Minulla on se käsitys, että vuonna 1961 syntyneissä on vielä niitä, jotka kävivät vanhanaikaisen kansakoulun lukematta mitään vierasta kieltä. Mutta oliko tuo viimeinen ikäluokka Suomessa ja onko tieto ylipäätään oikea. 

1959 syntyneet aloittivat vieraan kielen opiskelun kansakoulun kolmannella pienessä kyläkoulussa, jossa opettaja ei itsekään osannut mitään vierasta kieltä.  Silloin ei ollut edes kiertäviä englanninopettajia niin kuin sitten myöhemmin. Vanhanaikaisen seminaarin käyneet kansakoulunopettajat  eivät olleet itsekään kieliä lukeneet.

Sitä en tiedä, milloin on tullut kaikille ja kaikkiin kouluun pakolliseksi kielet, mutta epäilen ettei silloinen kansakoulunopettajani olisi alkanut itse sitä opettelemaan, jos ei olisi ollut pakko.

Meillä oli vapaaehtoisena kansakoulussa ruotsinkieltä, toinen vuosi oli saman kurssin kertausta. Kolmantena vuonna ei enää riittänyt vapaaehtoisia. 

Isäni ja äitini ovat syntyneet vuonna 1944 ja ovat opiskelleet koulussa sekä englantia että ruotsia. 

Kaikilla ei välttämättä ollut englantia ja esim. ruotsilla ja saksalla et monessa maassa pärjää. Systerillä oli oppikoulussa toisena kielenä saksa pakollinen, kun ekana kielenä oli ruotsi. Eikä se kielitaito kehity, jos ei niitä vieraita kieliä tarvitse koskaan käyttää koulun jälkeen. Ja onhan sitä voinut olla niin surkea kielissä, ettei mitään hirveesti ole jäänyt päähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siskoni on syntynyt 1959 ja on lukenut kansakoulussa englantia. Oppikoulussa ruotsia ja saksaa

 

Ei kansakoulussa luettu englantia.

Mä olen syntynyt -66 ja kolmannella sai valita ruotsin tai englannin samoin vuotta vanhemmalla siskollani oli. Tuolloin oli vielä kansakoulu. Mun ikäluokka on ensimmäiset, joiden ei tarvinnut valita meneekö oppikouluun eli peruskoulu tuli sillo8n, kun siirryin vitoselle.

Tämä on näköjään vanha ketju, mutta kun joku on nostanut niin pakkohan tähän on tunkea.

Tuolla jo etusivulla tulikin selväksi, että kaikille yhteinen ja pakollinen vieraan kielen opiskelu alkoi peruskoulun myötä.

Mutta mitä ihmettä? Ei ollut vain oppikoulussa mahdollisuus kielten opiskeluun. Omat vanhemmat ovat syntyneet 40-luvulla. Toinen kävi vain kansakoulun, eikä oppinut mitään vieraita kieliä. Toinenkaan ei päässyt oppikouluun, mutta kävi keskikoulun ja oppi alkeet sekä ruotsista että englannista. Tämä on tapahtunut 1950-luvun puolella.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on näköjään vanha ketju, mutta kun joku on nostanut niin pakkohan tähän on tunkea.

Tuolla jo etusivulla tulikin selväksi, että kaikille yhteinen ja pakollinen vieraan kielen opiskelu alkoi peruskoulun myötä.

Mutta mitä ihmettä? Ei ollut vain oppikoulussa mahdollisuus kielten opiskeluun. Omat vanhemmat ovat syntyneet 40-luvulla. Toinen kävi vain kansakoulun, eikä oppinut mitään vieraita kieliä. Toinenkaan ei päässyt oppikouluun, mutta kävi keskikoulun ja oppi alkeet sekä ruotsista että englannista. Tämä on tapahtunut 1950-luvun puolella.

Keskikoulu = oppikoulu, tarkoititko oppikoululla lukioa? Niissä on ollut aikojen alusta vieraita kieliä.

Kansa- ja kansalaiskoulussa ei luettu mitään vierasta kieltä ennen 1960-lukua. Täällä on mainittu tuo 1959  syntynyt ikäluokka. Se taisi olla ensimmäinen, jossa kaikki opiskelivat vähintään englantia. Tämä oli siis ennen peruskoulua.

Arvoisa isoisäni oli koulussa lukenut saksaa, ruotsia, ranskaa ja latinaa.

Tämän lisäksi puhui jotenkin venäjää.

Ranska ei sujunut lain ja latina oli kuollut kieli, mutta ruotsi ja saksa vaikuttivat ihan sujuvilta.

Koulussa joskus sisällissodan jälkeen ja hänen kohdallaan ei voida puhua syntymästä kultalusikka suussa tai Ryysyrannasta.

Vierailija kirjoitti:

Arvoisa isoisäni oli koulussa lukenut saksaa, ruotsia, ranskaa ja latinaa.

Tämän lisäksi puhui jotenkin venäjää.

Ranska ei sujunut lain ja latina oli kuollut kieli, mutta ruotsi ja saksa vaikuttivat ihan sujuvilta.

Koulussa joskus sisällissodan jälkeen ja hänen kohdallaan ei voida puhua syntymästä kultalusikka suussa tai Ryysyrannasta.

Vanhempani eivät ymmärrä kuin englantia ja sitäkin huonosti.

Minä osaan englantia, puhun saksaa ja ruotsia ja jään ymmärtämättä espanjaksi.

Mun isoisä synt 1894 joutui lukemaan venäjää koulussa joka ikinen päivä. En tiedä, alkoiko se vasta oppikoulussa. Se oli kuitenkin pakollista. Hän inhosi sitä, mutta todistuksessa oli 10.

En muista muita vieraita kieliä. Kai niitäkin oli.

Oppikoulussa opetettu jo ennen sotia, toki kaikki lapset eivät sinne asti koskaan päässeet. Isoisäni oli saksan- ja ranskankielen opettaja oppikoulussa Helsingissä, aloittanut uransa 1920-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opetettu jo ainakin 1800-luvulla

Kyllä jo 1600-luvulla oli kaikilla koululaisilla pakollinen ruotsi ja latina. Ylemmillä luokilla myös kreikka ja heprea.

Juuri näin. Ja kun 1800-luvulla alkoi kansakoulu ja käytännössä kaikki lapset pääsivät kouluun, siellä opiskeltiin venäjää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kansakoulunopettajia valmistui seminaareista, jotka olivat kansakoulupohjaisia eikä niissäkään tainnut olla kieliä.

Seminaarit eivät olleet kansakoulu- vaan oppikoulupohjaisia. Oppikoulupohjalta ne olivat 5-vuotisia ja yleissivistäviä aineita oli paljon mukana. Ylioppilaille oli 3-vuotinen seminaari.

Seminaareihin pääsi kansakoulu-, oppikoulu- ja lukiopohjalta. Kesto vain oli pitempi, mitä alemmalta koulupohjalta sinne pääsi.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on näköjään vanha ketju, mutta kun joku on nostanut niin pakkohan tähän on tunkea.

Tuolla jo etusivulla tulikin selväksi, että kaikille yhteinen ja pakollinen vieraan kielen opiskelu alkoi peruskoulun myötä.

Mutta mitä ihmettä? Ei ollut vain oppikoulussa mahdollisuus kielten opiskeluun. Omat vanhemmat ovat syntyneet 40-luvulla. Toinen kävi vain kansakoulun, eikä oppinut mitään vieraita kieliä. Toinenkaan ei päässyt oppikouluun, mutta kävi keskikoulun ja oppi alkeet sekä ruotsista että englannista. Tämä on tapahtunut 1950-luvun puolella.

Oppikouluun piti pyrkiä ja se jakaantui keskikouluun ( luokat 1-5) ja lukioon ( luokat 6-8). Suurin osa oppikouluun päässeistä kävi vain keskikoulun.

Näin minäkin muistelen. Olen syntynyt -57 ja muistaakseni 4. luokalla alkoi englanti (Hesassa).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opetettu jo ainakin 1800-luvulla

Kyllä jo 1600-luvulla oli kaikilla koululaisilla pakollinen ruotsi ja latina. Ylemmillä luokilla myös kreikka ja heprea.

Mun äitini syntyi 1913 ja kävi 2 v kiertokoulua, eikä edes tiennyt,että muita kieliä oli olemassa.

Hänelle kaikki muut kuin suomenkeili oli hepreaa.

Veljeni syntyi 1957 ja aloitti siis kansakoulun 1964 maalaiskirkonkylän koulussa. Kolmannelta luokalta lähtien hän opiskeli englantia, joka sitten jatkui ainakin kansakoulun loppuun asti. Ilmeisesti kansalaiskoulussa ei kieltenopetusta ollut. Kansakoulun jälkeen veljeni pyrki ja pääsi ammattikouluun, missä ei kieliä opiskeltu. Ei se kansakoulunkaan englannin opetus tainnut kovin kaksista olla, sillä kuulemma jatkuvasti junnattiin samoja asioita vuosi toisensa jälkeen.

Itse kävin neljä luokkaa kansakoulua 1956-60 eikä silloin vielä kieliä opetettu kuin oppikoulussa, jonne pyrin ja pääsin siis 1960. Aloitimme ruotsilla, toisena vuonna tuli rinnalle englanti ja lukiossa vielä saksa. Koska lukiomme oli silloin pieni aloitteleva koulu, ei kielivalikoima ollut suuri. Ei ollut kieli- eikä matikkalinjaa, vaan jotakin siltä väliltä, eli matikkaa oli enemmän kuin kielilinjalla, mutta kieliä vähemmän. Jos olisi halunnut opiskella enemmän kieliä, olisi pitänyt vaihtaa maalta kaupunkiin isompaan kouluun.