Lue keskustelun säännöt.
Milloin Suomen kouluissa alettiin opettaa vieraita kieliä?
11.11.2015 |
-69 koulunsa aloittaneella äidilläni oli kansakoulussa 3. luokalta lähtien englantia ja oppikoulussa tuli sitten ruotsi ja myöhemmin koulun muututtua peruskouluksi saksaa 8. luokalta lähtien eli 70-luvulla tämä kaikki.
Ihmettelin vaan, kun työkaverini sanoi, että hänen äitinsä on niin hankala matkustaa, kun ei ole koskaan opiskellut mitään kieliä koulussa. Hänen äitinsä on edelleen työelämässä, niin ettei hän nyt omaa -62 syntynyttä äitiäni kovin paljon vanhempi ole.
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siskoni on syntynyt 1959 ja on lukenut kansakoulussa englantia. Oppikoulussa ruotsia ja saksaa
Ei kansakoulussa luettu englantia.
Puhuvat varmaan siitä välivaiheesta, kun oli jokusiirtymävaihe kansakolusta peruskouluun, mistä sitten on aiheutuneet monet ongelmat, kun pakotetaan kaikki tasapäisyyteen.
Peruskoulu otettiin käyttöön vaiheittain vuodesta 1972 alkaen. Lapin läänistä aloitettiin. Viimeisenä peruskouluun siirtyi neljä pääkaupunkiseudun kuntaa, eli Helsinki, Espoo, vantaa ja Kauniainen vuonna 1977.
Mieheni on syntynyt -62, ja aloitti peruskoulun -69. Ilmeisesti kyseessä oli kokeilu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen vm-55, kansakoulun aloitin -62. Ruotsin kieli tuli meille 3 luokalla.
Vierailija kirjoitti:
Opetettu jo ainakin 1800-luvulla
Kyllä jo 1600-luvulla oli kaikilla koululaisilla pakollinen ruotsi ja latina. Ylemmillä luokilla myös kreikka ja heprea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siskoni on syntynyt 1959 ja on lukenut kansakoulussa englantia. Oppikoulussa ruotsia ja saksaa
Ei kansakoulussa luettu englantia.
Puhuvat varmaan siitä välivaiheesta, kun oli jokusiirtymävaihe kansakolusta peruskouluun, mistä sitten on aiheutuneet monet ongelmat, kun pakotetaan kaikki tasapäisyyteen.
Peruskoulu otettiin käyttöön vaiheittain vuodesta 1972 alkaen. Lapin läänistä aloitettiin. Viimeisenä peruskouluun siirtyi neljä pääkaupunkiseudun kuntaa, eli Helsinki, Espoo, vantaa ja Kauniainen vuonna 1977.
Mieheni on syntynyt -62, ja aloitti peruskoulun -69. Ilmeisesti kyseessä oli kokeilu?
Todennäköisesti oli kokeilu.
Peruskoulu herätti muuten kovaa vastustusta aikoinaan, tasapuolisuutensa vuoksi. Löysin tällaisen mielenkintoisen artikkelin:
Kotimaa 24.2.2012 klo 9:32 | päivitetty 19.8.2012 klo 21:27
Oikeisto vastusti peruskoulun perustamista
Koko kansalle yhteisen, maksuttoman peruskoulun pystyttäminen 1970-luvulla ei ollut läpihuutojuttu. Sitä edelsi vuosikymmenien kokeilu ja lopulta raivokas kiista oikeiston ja vasemmiston välillä. Koulu-uudistuksen ratkaisijaksi nousi keskusta.
- Kansan koulutustasoa haluttiin nostaa, ja todettiin, että se ei onnistu järjestelmällä, jossa osa koulutuksesta on maksullista. Nähtiin myös elinkeinoelämän muutos ja se, ettei apumiehen paikkoja ei enää tulevaisuudessa juuri ole, professori Jukka Sarjala sanoo.
Sarjala toimi Opetushallituksen pääjohtajana vuosina 1995-2002. Sitä ennen hän seurasi opetusministeriössä peruskoulun perustamista läheltä.
Oikeisto piti peruskoulua "subventiosivistyksenä"
Työmarkkinoiden murroksesta huolimatta tie koulu-uudistukseen oli kaikkea muuta kuin mutkaton. Sitä edelsi raivokas kiista siitä, sopiko koko ikäluokka laittaa samaan kouluun.
Taistelulinjalla olivat vasemmisto ja oikeisto. Vasemmisto halusi järjestelmän, joka takaisi tasa-arvoiset opiskelumahdollisuudet kaikille. Oikeistossa yhtenäiskouluun ei uskottu, ja puhuttiin alentuvasti jopa ”subventiosivistyksestä”.
- Oikeistossa kannatettiin selektiivistä koulutusjärjestelmää, jossa oppilaat jaettaisiin teoreettisiin ja käytännön alalle suuntautuviin oppiaineisiin. Oli epäluulo siitä, että olisi mahdollista kuljettaa koko ikäluokkaa saman opetussuunnitelman mukaisesti, Sarjala sanoo
Ratkaisijaksi nousi Maalaisliitto (sittemmin Suomen Keskusta) Johannes Virolaisen johdolla. Puolue halusi kuroa suuria alueellisia eroja umpeen. Helsingissä oppikouluun meni jopa 90 prosenttia ikäluokasta, kun pohjoisessa vastaava osuus oli kymmenen.
- Ei Virolaista koulutuksen didaktiikka kiinnostanut. Motiivi oli koulutusmahdollisuuden jakautuminen asuinkunnasta, vanhempien varallisuudesta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta, Sarjala sanoo.
Lopulta vastarinta suli eduskunnassa jopa niin, että peruskoululakia vastaan äänesti vain 38 kansanedustajaa. Ensimmäiset peruskoulut perustettiin Lappiin vuonna 1972. Sieltä edettiin kunta kunnalta etelää kohti.
”Itsenäisen Suomen tärkein kulttuuripoliittinen teko”
Peruskoulu muutti ratkaisevasti kansalaisten jatko-opintomahdollisuuksia. Sarjalan mukaan lukion käynti yleistyi erityisesti syrjäseudulla.
- Mikään uudistus ei ole ollut yhteiskuntapoliittisesti niin merkittävä. Peruskoulu on itsenäisen Suomen tärkein kulttuuripoliittinen teko, hän sanoo.
Sarjalan mukaan opetusministerin salkku oli aikanaan hyvin painava. Se uskottiin puolueiden puheenjohtajille, kuten Johannes Virolaiselle (ML), Ulf Sudqvistille (sd), Kalevi Kivistölle (SKDL) ja Kristoffer Taxellille (r). 2000-luvulla salkusta on tullut hallituneuvottelujen jakojäännös, Sarjala sanoo.
Hän pitää positiivisena sitä, että tuntijaon uudistus on herättänyt viime vuosina kiivasta keskustelua. Entisen opetusministerin Henna Virkkusen (kok) esitys vuonna 2010 kaatui vilkkaan julkisen keskustelun siivittämänä - ja historian siipien havinan säestämänä - keskustan vastustukseen.
Jukka Sarjala uskoo, että hyvät Pisa-tulokset reilun kymmenen vuoden aikana ovat vaimentaneet peruskoulun kritiikkiä.
- Olisi hyvä, jos pysyttäisiin valppaina, ettei koulusta käytävä keskustelu jäisi vain asiantuntijoiden väliseksi, hän sanoo.
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulussa opetettiin kieliä aikojen alusta, kansakoulussa ei oikeastaan koskaan. Peruskoulun tullessa tosin jo 1960-luvulla alkoi englannin opetus kansakoulun 3. luokalla minullekin, ja olihan sekin kun opettaja itse ei ollut opiskellut englantia aiemmin ollenkaan. Kansakoulunopettajia valmistui seminaareista, jotka olivat kansakoulupohjaisia eikä niissäkään tainnut olla kieliä.
Peruskoulu kuten terveyskeskuksetkin tulivat ensimmäiseksi pohjoisessa enkä tiedä, oliko tuossa kielenopetuksen alkamissakin paikallisia eroja.
Väittäisin, että vasta kaikki 1960-luvulla syntyneet ovat opiskelleet kieliä koulussa. Aloittajalle huomauttaisin, että tällä hetkellä on työelämässä paljon 1950-luvun alussa syntyneitä, joista kansakoulun ja ammattikoulun käyneet eivät ole kieliä koulussa lukeneet.
Peruskoulu ei voinut tulla 1960-luvulla, koska siitä annettiin laki vasta 1970-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siskoni on syntynyt 1959 ja on lukenut kansakoulussa englantia. Oppikoulussa ruotsia ja saksaa
Ei kansakoulussa luettu englantia.
Puhuvat varmaan siitä välivaiheesta, kun oli jokusiirtymävaihe kansakolusta peruskouluun, mistä sitten on aiheutuneet monet ongelmat, kun pakotetaan kaikki tasapäisyyteen.
Peruskoulu otettiin käyttöön vaiheittain vuodesta 1972 alkaen. Lapin läänistä aloitettiin. Viimeisenä peruskouluun siirtyi neljä pääkaupunkiseudun kuntaa, eli Helsinki, Espoo, vantaa ja Kauniainen vuonna 1977.
Mieheni on syntynyt -62, ja aloitti peruskoulun -69. Ilmeisesti kyseessä oli kokeilu?
Todennäköisesti oli kokeilu.
Peruskoulu herätti muuten kovaa vastustusta aikoinaan, tasapuolisuutensa vuoksi. Löysin tällaisen mielenkintoisen artikkelin:
Kotimaa 24.2.2012 klo 9:32 | päivitetty 19.8.2012 klo 21:27
Oikeisto vastusti peruskoulun perustamista
Koko kansalle yhteisen, maksuttoman peruskoulun pystyttäminen 1970-luvulla ei ollut läpihuutojuttu. Sitä edelsi vuosikymmenien kokeilu ja lopulta raivokas kiista oikeiston ja vasemmiston välillä. Koulu-uudistuksen ratkaisijaksi nousi keskusta.
- Kansan koulutustasoa haluttiin nostaa, ja todettiin, että se ei onnistu järjestelmällä, jossa osa koulutuksesta on maksullista. Nähtiin myös elinkeinoelämän muutos ja se, ettei apumiehen paikkoja ei enää tulevaisuudessa juuri ole, professori Jukka Sarjala sanoo.
Sarjala toimi Opetushallituksen pääjohtajana vuosina 1995-2002. Sitä ennen hän seurasi opetusministeriössä peruskoulun perustamista läheltä.
Oikeisto piti peruskoulua "subventiosivistyksenä"
Työmarkkinoiden murroksesta huolimatta tie koulu-uudistukseen oli kaikkea muuta kuin mutkaton. Sitä edelsi raivokas kiista siitä, sopiko koko ikäluokka laittaa samaan kouluun.
Taistelulinjalla olivat vasemmisto ja oikeisto. Vasemmisto halusi järjestelmän, joka takaisi tasa-arvoiset opiskelumahdollisuudet kaikille. Oikeistossa yhtenäiskouluun ei uskottu, ja puhuttiin alentuvasti jopa ”subventiosivistyksestä”.
- Oikeistossa kannatettiin selektiivistä koulutusjärjestelmää, jossa oppilaat jaettaisiin teoreettisiin ja käytännön alalle suuntautuviin oppiaineisiin. Oli epäluulo siitä, että olisi mahdollista kuljettaa koko ikäluokkaa saman opetussuunnitelman mukaisesti, Sarjala sanoo
Ratkaisijaksi nousi Maalaisliitto (sittemmin Suomen Keskusta) Johannes Virolaisen johdolla. Puolue halusi kuroa suuria alueellisia eroja umpeen. Helsingissä oppikouluun meni jopa 90 prosenttia ikäluokasta, kun pohjoisessa vastaava osuus oli kymmenen.
- Ei Virolaista koulutuksen didaktiikka kiinnostanut. Motiivi oli koulutusmahdollisuuden jakautuminen asuinkunnasta, vanhempien varallisuudesta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta, Sarjala sanoo.
Lopulta vastarinta suli eduskunnassa jopa niin, että peruskoululakia vastaan äänesti vain 38 kansanedustajaa. Ensimmäiset peruskoulut perustettiin Lappiin vuonna 1972. Sieltä edettiin kunta kunnalta etelää kohti.
”Itsenäisen Suomen tärkein kulttuuripoliittinen teko”
Peruskoulu muutti ratkaisevasti kansalaisten jatko-opintomahdollisuuksia. Sarjalan mukaan lukion käynti yleistyi erityisesti syrjäseudulla.
- Mikään uudistus ei ole ollut yhteiskuntapoliittisesti niin merkittävä. Peruskoulu on itsenäisen Suomen tärkein kulttuuripoliittinen teko, hän sanoo.
Sarjalan mukaan opetusministerin salkku oli aikanaan hyvin painava. Se uskottiin puolueiden puheenjohtajille, kuten Johannes Virolaiselle (ML), Ulf Sudqvistille (sd), Kalevi Kivistölle (SKDL) ja Kristoffer Taxellille (r). 2000-luvulla salkusta on tullut hallituneuvottelujen jakojäännös, Sarjala sanoo.
Hän pitää positiivisena sitä, että tuntijaon uudistus on herättänyt viime vuosina kiivasta keskustelua. Entisen opetusministerin Henna Virkkusen (kok) esitys vuonna 2010 kaatui vilkkaan julkisen keskustelun siivittämänä - ja historian siipien havinan säestämänä - keskustan vastustukseen.
Jukka Sarjala uskoo, että hyvät Pisa-tulokset reilun kymmenen vuoden aikana ovat vaimentaneet peruskoulun kritiikkiä.
- Olisi hyvä, jos pysyttäisiin valppaina, ettei koulusta käytävä keskustelu jäisi vain asiantuntijoiden väliseksi, hän sanoo.
Mistä keksit, että peruskoulu herätti vastustusta tasapuolisuutensa vuoksi? Ei tuo teksti siitä kertonut.
Peruskoulun suurin ongelma oli se, että se poisti lahjakkailta mahdollisuuden opiskella oma osaamisensa rajoissa. Peruskoulun opetussuunnitelma myötäili näennäisesti oppikoulua, mutta se tuotti 9 vuodessa porukkaa, joka ei entiseen tapaan saanut näyttää osaamistaan missään. Kädentaidot eli ne vanhan kansalaiskoulun osaamiset unohdettiin kokonaan ja porukka tasapäistettiin siten, että vasta lukiossa sai osoittaa osaamistaan. Oppikoulujen tiukasta kurista siirryttiin nuorison päivähoitolaitoksiin, jossa suurin osa ei viihdy tai jaksa olla.
Peruskouluun siirtyminen oli valtava harppaus pois osaamisyhteiskunnasta oleiluyhteiskuntaan.
Mun äitini ja isäni ovat syntyneet 1946 ja molemmat ovat lukeneet koulussa ruotsia ja englantia, äitini myös saksaa. Sitä en tiedä, opetettiinko ruotsia esim. jo kansakoulussa vai tapahtuiko kaikki kieltenopetus oppikoulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun vanhemmat ovat opiskelleet koulussa vieraita kieliä, muistaakseni äitini ainakin saksaa, isästä en ole varma, mutta englantia eivät ole kumpiakaan opiskelleet. Syntyneet v. 1950 ja 1951.
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulu ei voinut tulla 1960-luvulla, koska siitä annettiin laki vasta 1970-luvulla.
Joka tapauksessa 1960-luvulla koulunkäyntinsä aloittaneista muutamat saivat peruskoulun päättötodistuksen. Omani on päivätty vuonna 1975, mutta minähän aloitin koulunkäynnin jo 9 vuotta aikaisemmin, kansakoulussa, josta siirryin oppikouluun. Se muuttui sitten peruskouluksi, ja oli toiseksi viimeistä oppikouluikäluokkaa siinä kunnassa.
Voi olla, että aiemmin oli kokeiluja ja peruskouluun valmistautumista, mutta ainakin kaikki peruskoulun käyneet ovat opiskelleet enemmän tai vähemmän vieraita kieliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis yleiseen oppivelvollisuuteen kuuluvana? Kait 70-luvulla tai peruskoulun tultua. Kansalaiskouluissa ei ollut kieltenopetusta ja niitä oli vielä 70-luvulla ennen peruskoulun tulemista. Ennen peruskoulua mentiin 4-vuotisen kansakoulun jälkeen joko oppikouluun tai kansalaiskouluun. Oppikoulussa oli kieliä, kansalaiskoulussa ei. Oppikoulu ja kansalaiskoulu sulautui peruskouluksi ja siellä oli sitten kaikille kieliä. Peruskouluun siirryttiin Suomessa asteittain 70-luvun aikana.
Sotien jälkeen syntyneistä suurten ikäluokkien edustajista vain pieni osa on koulussa opiskellut kieliä. Kansakoulun neljännen (tai viidennen) luokan jälkeen osa siirtyi oppikouluun ja suurempi osa jatkoi kansakoulussa kuudenteen luokkaan asti. Sen jälkeen oli mahdollista jatkaa kansalaiskoulussa vuoden, myöhemmin kaksi vuotta, tai ammattikoulussa. Vain oppikoulussa opiskeltiin kieliä.
Olen etsinyt vastausta kysymykseen, mikä on viimeinen ikäluokka Suomessa, jossa on niitä, joille ei ole opetettu vieraita kieliä koulussa. Kielten opetus ilmeisesti alkoi hieman eri aikaan eri puolilla maata. Minulla on se käsitys, että vuonna 1961 syntyneissä on vielä niitä, jotka kävivät vanhanaikaisen kansakoulun lukematta mitään vierasta kieltä. Mutta oliko tuo viimeinen ikäluokka Suomessa ja onko tieto ylipäätään oikea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jeggo97 kirjoitti:
Olen etsinyt vastausta kysymykseen, mikä on viimeinen ikäluokka Suomessa, jossa on niitä, joille ei ole opetettu vieraita kieliä koulussa. Kielten opetus ilmeisesti alkoi hieman eri aikaan eri puolilla maata. Minulla on se käsitys, että vuonna 1961 syntyneissä on vielä niitä, jotka kävivät vanhanaikaisen kansakoulun lukematta mitään vierasta kieltä. Mutta oliko tuo viimeinen ikäluokka Suomessa ja onko tieto ylipäätään oikea.
Olen syntynyt 1960 ja kansakoulussa alkoi kolmosella ruotsi. Isoveljeni on 1950 ja hän luki saksaa kansakoulussa ja ruotsia lisäksi keskikoulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siskoni on syntynyt 1959 ja on lukenut kansakoulussa englantia. Oppikoulussa ruotsia ja saksaa
Ei kansakoulussa luettu englantia.
Kyllä minä ainakin luin, olen syntynyt 1961, kolmannella luokalla alkoi. Neljännen jälkeen menin oppikouluun, mutta ihan samoin ne, jotka jatkoivat vielä pari vuotta kansakoulua ja menivät kuudennelta kansalaiskouluun opettelivat englantia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opetettu jo ainakin 1800-luvulla
Silloin oo ollu koulujakaan..jotain kiertokoulua käytii ...
Kielinero kirjoitti:
Minä olen mennyt kansakouluun v. 1954. Neljä vuotta siellä ja sitten pyrittiin oppikouluun. Pääsykokeet kestivät kaksi päivää ja siellä saatujen pisteiden perusteella hyväksyttiin oppilaaksi tai hylättiin. Oppikoulu oli maksullinen ja siellä piti maksaa myös ruokailusta , kaikki kirjat, vihkot , urheiluasusteet ja retket piti vanhempien kustantaa.Meillä luettiin ruotsia, saksaa, englantia ja sitten lukiossa latinaa , ranskaa ja italiaa. Koko luokka yleensä meillä jatkoi ilman taukoa lukioon. Kun ystäväni isä kuoli hänen ollessaan 13-vuotias, joutui ystäväni lopettamaan oppikoulun ja menemään ilmaiseen kansakouluun, jossa ei ollut lukukausimaksuja ja niin tiemme erosivat.
Eikö päässyt vapaaoppilaaksi?
Minä synnyin vuonna 1954
.
Kansankoulun kolmannella ja neljännellä luokalla oli englantia,
jatkui sitten oppikoulussa ja lukiossa, kaikkiaan on tullut englantia opiskeltua yli 12 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Kielinero kirjoitti:
Minä olen mennyt kansakouluun v. 1954. Neljä vuotta siellä ja sitten pyrittiin oppikouluun. Pääsykokeet kestivät kaksi päivää ja siellä saatujen pisteiden perusteella hyväksyttiin oppilaaksi tai hylättiin. Oppikoulu oli maksullinen ja siellä piti maksaa myös ruokailusta , kaikki kirjat, vihkot , urheiluasusteet ja retket piti vanhempien kustantaa.Meillä luettiin ruotsia, saksaa, englantia ja sitten lukiossa latinaa , ranskaa ja italiaa. Koko luokka yleensä meillä jatkoi ilman taukoa lukioon. Kun ystäväni isä kuoli hänen ollessaan 13-vuotias, joutui ystäväni lopettamaan oppikoulun ja menemään ilmaiseen kansakouluun, jossa ei ollut lukukausimaksuja ja niin tiemme erosivat.
Eikö päässyt vapaaoppilaaksi?
Ei se ollut noin yksinkertaista.
Vierailija kirjoitti:
Jeggo97 kirjoitti:
Olen etsinyt vastausta kysymykseen, mikä on viimeinen ikäluokka Suomessa, jossa on niitä, joille ei ole opetettu vieraita kieliä koulussa. Kielten opetus ilmeisesti alkoi hieman eri aikaan eri puolilla maata. Minulla on se käsitys, että vuonna 1961 syntyneissä on vielä niitä, jotka kävivät vanhanaikaisen kansakoulun lukematta mitään vierasta kieltä. Mutta oliko tuo viimeinen ikäluokka Suomessa ja onko tieto ylipäätään oikea.
Olen syntynyt 1960 ja kansakoulussa alkoi kolmosella ruotsi. Isoveljeni on 1950 ja hän luki saksaa kansakoulussa ja ruotsia lisäksi keskikoulussa.
Saksaa kansakoulussa?? Olen s -53 neljännellä alkoi ruotsi,osin vapaaehtoisena ja jatkui kansalaiskouluun. -49 s siskollani ei ollut mitään kieliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jeggo97 kirjoitti:
Olen etsinyt vastausta kysymykseen, mikä on viimeinen ikäluokka Suomessa, jossa on niitä, joille ei ole opetettu vieraita kieliä koulussa. Kielten opetus ilmeisesti alkoi hieman eri aikaan eri puolilla maata. Minulla on se käsitys, että vuonna 1961 syntyneissä on vielä niitä, jotka kävivät vanhanaikaisen kansakoulun lukematta mitään vierasta kieltä. Mutta oliko tuo viimeinen ikäluokka Suomessa ja onko tieto ylipäätään oikea.
Olen syntynyt 1960 ja kansakoulussa alkoi kolmosella ruotsi. Isoveljeni on 1950 ja hän luki saksaa kansakoulussa ja ruotsia lisäksi keskikoulussa.
Saksaa kansakoulussa?? Olen s -53 neljännellä alkoi ruotsi,osin vapaaehtoisena ja jatkui kansalaiskouluun. -49 s siskollani ei ollut mitään kieliä.
Kyllä. Myös siskoni 1955 aloitti saksan kansakoulussa kolmosella. Minä aloitin ruotsilla ja pikkusiskoni lukikin sitten enkkua kolmoselta.
Kävin 4 luokkaa kansakoulua maaseudulla 1960-luvulla. Kieliä ei opetettu, eikä olisi opetettu vaikka olisin jatkanut oppivelvollisuuskoulun loppuun saakka. Menin kuitenkin oppikouluun, jossa ruotsi alkoi 1. ja englanti 2. luokalla. Lukiossa otin vielä ranskan ja saksan näiden lisäksi.