Milloin Suomen kouluissa alettiin opettaa vieraita kieliä?

Opetettu jo ainakin 1800-luvulla

Tarkoitin siis kaikille oppilaille kaikissa kouluissa. -ap

Siskoni on syntynyt 1959 ja on lukenut kansakoulussa englantia. Oppikoulussa ruotsia ja saksaa

Siis yleiseen oppivelvollisuuteen kuuluvana? Kait 70-luvulla tai peruskoulun tultua. Kansalaiskouluissa ei ollut kieltenopetusta ja niitä oli vielä 70-luvulla ennen peruskoulun tulemista. Ennen peruskoulua mentiin 4-vuotisen kansakoulun jälkeen joko oppikouluun tai kansalaiskouluun. Oppikoulussa oli kieliä, kansalaiskoulussa ei. Oppikoulu ja kansalaiskoulu sulautui peruskouluksi ja siellä oli sitten kaikille kieliä. Peruskouluun siirryttiin Suomessa asteittain 70-luvun aikana.

Oppikoulussa opetettiin kieliä aikojen alusta, kansakoulussa ei oikeastaan koskaan. Peruskoulun tullessa tosin jo 1960-luvulla alkoi englannin opetus  kansakoulun 3. luokalla minullekin, ja olihan sekin kun opettaja itse ei ollut opiskellut englantia aiemmin ollenkaan. Kansakoulunopettajia valmistui seminaareista, jotka olivat kansakoulupohjaisia eikä niissäkään tainnut olla kieliä.

Peruskoulu kuten terveyskeskuksetkin tulivat ensimmäiseksi pohjoisessa enkä tiedä, oliko tuossa kielenopetuksen alkamissakin paikallisia eroja.

Väittäisin, että vasta kaikki 1960-luvulla syntyneet ovat opiskelleet kieliä koulussa. Aloittajalle huomauttaisin, että tällä hetkellä on työelämässä paljon 1950-luvun alussa syntyneitä, joista kansakoulun ja ammattikoulun käyneet eivät ole kieliä koulussa lukeneet.

Vm 59 minäkin, eli ilmeisesti tämä on se ikäluokka, joka on ensimmäinen kansakoulussa vierasta kieltä oppinut.

5

Vierailija kirjoitti:

Kansakoulunopettajia valmistui seminaareista, jotka olivat kansakoulupohjaisia eikä niissäkään tainnut olla kieliä.

Seminaarit eivät olleet kansakoulu- vaan oppikoulupohjaisia. Oppikoulupohjalta ne olivat 5-vuotisia ja yleissivistäviä aineita oli paljon mukana. Ylioppilaille oli 3-vuotinen seminaari.

Mulla alkoi ruotsi 3. luokalla v 69 ja englanti 2. oppikoulussa v 72, saksa v 74. Ranskan olisi saanut otettua lukiossa mutta mulla oli fyssa ja kemia.

Olen syntynyt 1956 ja aloittanut (kansa)koulun 1963. Siellä opiskelin englantia 3. ja 4. luokan. Kaikissa kansakouluissa ei kuitenkaan vielä silloin opetettu vieraita kieliä.

Kansakoulun 4. luokan jälkeen siirryttiin 8-vuotiseen oppikouluun. Kaikissa oppikouluissa opetettiin kieliä, kuten oli opetettu 1800-luvulta lähtien. Englanti jatkui siellä koko ajan, siis 8 vuotta. Samoin ruotsia opiskeltiin 8 vuotta. Saksaa, ranskaa ja venäjää opiskelin oppikoulun 6.-8. luokat.

(Ohiksena sanon vielä, että meillä vanhemmilla on usein monipuolisempi kielitaito kuin nykynuorilla, jotka tuppaavat osaamaan ainoastaan englantia.)

Vierailija kirjoitti:

Siskoni on syntynyt 1959 ja on lukenut kansakoulussa englantia. Oppikoulussa ruotsia ja saksaa

Ei kansakoulussa luettu englantia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siskoni on syntynyt 1959 ja on lukenut kansakoulussa englantia. Oppikoulussa ruotsia ja saksaa

 

Ei kansakoulussa luettu englantia.

Puhuvat varmaan siitä välivaiheesta, kun oli jokusiirtymävaihe kansakolusta peruskouluun, mistä sitten on aiheutuneet monet ongelmat, kun pakotetaan kaikki tasapäisyyteen.

Peruskoulu yhtenäisti koulut. Sitä ennen jossain oppikouluissa luettiin hyvinkin laajalti kieliä ja toiset eivät lukeneet mitään. 

Veikkaan, että osin oli kyse ihan tietoisesti maan yksikielistämisestä kansallisuusaatteen nimissä.

Olemme usein miettineet kotona, että vaikka toiset isovanhempani eivät käyneet kouluja, he ymmärsivät kyllä ruotsia, varmaan puhuivat sellaista sekakieltä ruotsinkielisille, jotka taasen ymmärsiävt suomea, mutteivat välttämättä puhuneet. Näin siis maaseudulla lähellä Helsinkiä. Sitä ei ollut vain silloin muotia mainostaa ja luulen, että he oikein yrittivät unohtaa kaiken pienenä kaksikielisessä ympäristössä oppineen.  

Olen ihan varma, että toinen isoäitini osasi vähän venäjää, vähitään vähän ymmärsi sitä, mutta ei sitä vanhempana mainostellut ja varmaan unohtikin, kun ei venäjää hänen lapsuutensa jälkeen enää missään kuultu. Joskus vain paljastui, että hän tiesi oudon paljon sanoja ja sellaista, ja sitten oli niin kuin ei olisikaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siskoni on syntynyt 1959 ja on lukenut kansakoulussa englantia. Oppikoulussa ruotsia ja saksaa

 

Ei kansakoulussa luettu englantia.

Kyllä luettiin. Keskuskansakoulu oli kouluni ja siellä luettiin englantia 3. ja 4. luokilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siskoni on syntynyt 1959 ja on lukenut kansakoulussa englantia. Oppikoulussa ruotsia ja saksaa

 

Ei kansakoulussa luettu englantia.

"Alunperin kansakouluissa ei opetettu äidinkielen lisäksi muita kieliä. Vuonna 1964 voimaan tulleen kansakoululain jälkeen toinen kotimainen kieli ja yksi vieras kieli saattoivat kuulua kansakoulun pysyviin oppiaineisiin. Kuitenkin jo ennen tätä lähinnä suurimmissa kaupungeissa opetettiin vierasta kieltä vapaaehtoisena oppiaineena. Järjestelmällisen kielenopetuksen alettua kansakouluissa oli ruotsilla suhteellisesti vahva asema: esimerkiksi vuosina 1965−1966 englantia ja ruotsia opiskelleiden oppilaiden määrät olivat lähestulkoon samat. Tuolloin yksi neljäsosa kansakoulujen oppilaista oli kielenopetuksen piirissä." (wikipedia: Toinen kotimainen kieli)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siskoni on syntynyt 1959 ja on lukenut kansakoulussa englantia. Oppikoulussa ruotsia ja saksaa

 

Ei kansakoulussa luettu englantia.

Kyllä luettiin. Keskuskansakoulu oli kouluni ja siellä luettiin englantia 3. ja 4. luokilla.

Alkujaan ei luettu, mutta kyllä 1960-luvulla kansakouluissakin ruvettiin opiskelemaan kieliä. Aloitin kansakoulun (ihan maalaiskylässä) 7-vuotiaana vuonna 1962 ja opiskelin siellä kaksi vuotta englantia (joka sitten jatkui oppikoulussa).

Vierailija kirjoitti:

Vm 59 minäkin, eli ilmeisesti tämä on se ikäluokka, joka on ensimmäinen kansakoulussa vierasta kieltä oppinut.

5

Ei ole ensimmäinen ikäluokka. Minä 1956 syntynyt luin kansakoulussa englantia, samoin 1955 syntynyt isosiskoni. Serkkuni on syntynyt 1954 ja hänkin jo opiskeli kansakoulussa englantia, tosin se koulu taisi aloittaa kielten opetuksen yhtenä ensimmäisten joukossa.

Minä olen mennyt kansakouluun v. 1954. Neljä vuotta siellä ja sitten pyrittiin oppikouluun. Pääsykokeet kestivät kaksi päivää ja siellä saatujen pisteiden perusteella  hyväksyttiin oppilaaksi tai hylättiin. Oppikoulu oli maksullinen ja siellä piti maksaa myös ruokailusta , kaikki kirjat, vihkot , urheiluasusteet ja retket piti vanhempien  kustantaa.Meillä luettiin ruotsia, saksaa, englantia ja sitten lukiossa latinaa , ranskaa ja italiaa.   Koko luokka yleensä meillä jatkoi ilman taukoa lukioon.    Kun ystäväni isä kuoli hänen ollessaan 13-vuotias, joutui ystäväni lopettamaan oppikoulun ja menemään ilmaiseen kansakouluun, jossa ei ollut lukukausimaksuja ja niin tiemme erosivat.

Vierailija kirjoitti:

Seminaarit eivät olleet kansakoulu- vaan oppikoulupohjaisia. Oppikoulupohjalta ne olivat 5-vuotisia ja yleissivistäviä aineita oli paljon mukana. Ylioppilaille oli 3-vuotinen seminaari.

Mikä laitos se lienee ollut 1950-luvulla. johon äitini olisi halunnut pyrkiä ja olisi voinut kansakoulupohjalta päästä, mutta kun oli se isä kuollut eikä ollut varaa.

Mihin aikaan se muuttui oppikoulupohjaiseksi?

Olipa miten tahansa, minun kansakoulunopettajalle luokkani oli ensimmäinen, jolle hän opetti englantia, vuosi oli muistaakseni 1968 (+-1 vuosi, en nyt lähde tarkistamaan).

Vierailija kirjoitti:

Vm 59 minäkin, eli ilmeisesti tämä on se ikäluokka, joka on ensimmäinen kansakoulussa vierasta kieltä oppinut.

5

-57 täällä. Jos en väärin muista, olimme ensimmäinen ryhmä, jolla alkoi englanti jo kansakoulun kolmannella luokalla. En tiedä, oliko eroja paikkakunnittain, minä kävin koulua Helsingissä. Ruotsin kieli alkoi vasta oppikoulun ensimmäisellä luokalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siskoni on syntynyt 1959 ja on lukenut kansakoulussa englantia. Oppikoulussa ruotsia ja saksaa

 

Ei kansakoulussa luettu englantia.

Puhuvat varmaan siitä välivaiheesta, kun oli jokusiirtymävaihe kansakolusta peruskouluun, mistä sitten on aiheutuneet monet ongelmat, kun pakotetaan kaikki tasapäisyyteen.

Peruskoulu otettiin käyttöön vaiheittain vuodesta 1972 alkaen. Lapin läänistä aloitettiin. Viimeisenä peruskouluun siirtyi neljä pääkaupunkiseudun kuntaa, eli Helsinki, Espoo, vantaa ja Kauniainen vuonna 1977.