Lue keskustelun säännöt.
En tajua, miksi lapsella pitäisi olla oikeus päiväkotihoitoon.
10.11.2015 |
Miksi päiväkotihoidosta on tehty joku ihme oikeus? Jos ei vie lastaan päiväkotiin, epää lapselta jotain, niinkö? Varhaiskasvatustako? Mitä ihmettä te luulette, että päiväkoti tarjoaa sellaista, mitä normaali aikuinen ihminen ei voisi kotihoidolla tarjota?
En todellakaan tajua, miksi osapäivähoidosta ollaan tekemässä tällaista haloota ja nimenomaan kiljutaan tuosta lapsen oikeudesta. Päiväkoti on lasten hoitopaikka sille ajalle, kun vanhemmat ovat töissä tai opiskelevat. Näiden lisäksi on olemassa myös muita syitä, mutta ne ovat oikeasti pieniä marginaaleja, on aivan turha vedota tuhansiin ja tuhansiin mielenterveyspotilasvanhempiin, alkoholisteihin, invalideihin tai muihin ryhmiin, joiden lapsille on hyötyä kokopäivähoidosta tai näiden lasten vanhemmilla olisi ylitsepääsemättömiä vaikeuksia selvitä lasten kanssa koko päivä yksinään. Myös maahanmuuttajat kielikylpyineen ovat todella pieni osa kaikista päiväkodissa olevista lapsista. Ja näille marginaaliryhmillekin riittää se osapäivähoito, joka on 20 tuntia viikossa.
Luuleeko nykyajan vanhemmat, että päiväkoti on joku esikoululaitos? Vähän kuin pikkukoulu? Menkää sinne päiväksi. 20 tuntia virikehoitoa riittää, jos todellista hoidontarvetta ei ole.
Ei mene millään kaaliin.
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 34-vuotias. Lähipiirini on siis täynnä pienten lasten vanhempia. Meillä kaveripiireissä puhutaan avoimesti hoitokuvioista ketään syyllistämättä. Olen oikeasti aidon hämmentynyt siitä, miten ystäväni vievät lapset päiväkotiin "saamaan varhaiskasvatusta", vaikka itse ovat nuoremman kanssa kotona. Kukaan ystävistäni ei ole siinä tilanteessa, että näitä 8-9-tuntisia päiväkotipäiviä tarvittaisiin. Ei vaan ole. Me kyläilemme toistemme luona, shoppailemme, käymme vaikkapa Ruotsin risteilyillä vauvoinemme, kun isommat ovat päiväkodissa ja isän hoivissa iltaisin.
Isät vievät isommat lapset päiväkotiin aamulla, kun äiti ja pienempi köllivät kotona. Iltapäivällä äidit hakevat isommat puoli viiden, viiden aikaan kotiin.
En ymmärrä. Tätäkö on lapsen oikeus?
Ilmiselvä provo. Ettäkö käytte vauvojen kanssa Ruotsin risteilyillä, kun isommat viedään päiväkotiin? Höpö höpö.
Harva useamman lapsen perhe käyttää kokopäivähoitoa, siis että lapsi on hoidossa yli 8h. Itse vein äitiyslomalla vauvan kanssa ollessani 4-v esikoisen aikoinaan hoitoon n. klo 9-14, koska hän halusi. Joo, lapsen halut ei määritä elämäämme, mutta tässä tapauksessa lapselle oli jo muotoutunut kiinteitä kaverisuhteita hoidossa, ja kotiin jääminen olisi katkaissut sosiaaliset suhteet ja ihana päivähoitopaikka olisi menetetty.
Söimme rauhassa aamiaisen kotona, jonka jälkeen lapsi pääsi päiväkotiin mm. leikkimään, luontoliikkumaan ja oppimaan porukassa toimimista. Lounaan jälkeen hoidossa oli päikkärit, ja yleensä olinkin jo sitten heti unilta heräävää poikaa hakemassa. Kotona 4-v ei olisi pystynyt nukkumaan, koska vauva ei toimi kuin kone, eikä rauhoitu kellon mukaan omille unilleen. Lähes poikkeuksetta lapsi olisi halunnut jäädä hoitoon leikkimään myös iltapäiväksi, joten mikään surkea "säilytyspaikka" päiväkoti ei todellakaan ollut. Välillä oli vapaapäiviä, välillä taas poika oli riemukseen pidempään päiväkodissa, jos vauvan kanssa oli jotain erityistä.
Maksoimme muuten kokopäivähoidosta maksimimaksun mukaan, koska emme saaneet mitään pienituloisten alennuksia. 20h viikossa oli tarkoittanut 4h päivässä, eli joko unilta kesken herätettyä lasta tai suoraan lounaalle vietyä lasta, missä ei minusta ollut mitään järkeä.
Mä tunnen monia tällaisia ruotsinristeilijä-äitejä, jotka vievät isommat (2-3v lapset) päiväkotiin ja ovat kotona vauvan tai 1-vuotiaan kanssa.
Minä samoin. Asun alueella jossa on kova tulotaso ja täällä se on enemmän sääntö kuin poikkeus että esikoinen on 8h päivän hoidossa. Se on erikoista lähinnä jos ei ole. Hassu juttu, sillä kun yritin saada lapselleni kerhopaikkaa kun tämä oli 3v, ei ryhmää SAATU PERUSTETTUA koska hän oli siihen ryhmään ainoa tulija! Samalla kun tietää, kuinka paljon näissä lähipäiväkodeissa on virikelapsia. Tunnen näitä äitejä hyvinkin, ne on näitä joilla on vähän elämäntaidot hukassa (niitä putkiaivoäitejä) ja jotka eivät viitsi yrittää kun on vaihtoehtoja. He myös vaahtoavat uudistuksesta. Ja elämäntaidot hukassa en tarkoita jotain suttuisia röökaavia alkoholisteja, vaan korkeakoulutettuja +30v naisia joilla on kova tulotaso.
Meille syntyy toinen lapsi kun esikoinen on 5.5v. Hän haluaa jatkaa päiväkodissa aamupäivää, eikä siirtyä kerhoon (yllätys, ettei halua uuteen paikkaan). Annan hänen siis jatkaa neljänä päivänä viikossa 4h. Se tuntuu täysin riittävältä ja lapsi on kovasti onnellinen lyhyistä päivistä.
Ihanko oikeasti?! En voinut kuvitellakaan, että joku voisi olla näin itsekäs ja kamala äiti. Mitä se isompi sanoo (joka jo tajuais risteilystä jotain ja nauttisi siitä), kun ei pääse mukaan? Ihan järkyttävää. :(
Mutta miten luoda järjestelmä, jota ei voisi käyttää näin järkyttävästi hyväksi, mutta joka samalla takaisi hoitoa tarvitseville lapsille paikat? Pitäisikö hoitohakemus jotenkin arvioida, ja tarvittaessa evätä, ellei perusteita ole? Toisaalta tiedän, ettei monikaan masennuksesta kärsivä äiti (tai isä) halua antaa sitä tietoa järjestelmän käyttöön, sillä ei voi koskaan tietää mistä se eteen putkahtaa.
Nro 16
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rakas ap, iso osa vanhemmista ei ole niitä "normaaleja ihmisiä". Joidenkin lasten nyt vaan on parempi olla päiväkodissa. Se on nimenomaan lapsen oikeus, eikä vanhempien.
Sellaisissa tapauksissa se huostaanotto olisi varmaan parempi kuin tuollainen tekohengitys...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 34-vuotias. Lähipiirini on siis täynnä pienten lasten vanhempia. Meillä kaveripiireissä puhutaan avoimesti hoitokuvioista ketään syyllistämättä. Olen oikeasti aidon hämmentynyt siitä, miten ystäväni vievät lapset päiväkotiin "saamaan varhaiskasvatusta", vaikka itse ovat nuoremman kanssa kotona. Kukaan ystävistäni ei ole siinä tilanteessa, että näitä 8-9-tuntisia päiväkotipäiviä tarvittaisiin. Ei vaan ole. Me kyläilemme toistemme luona, shoppailemme, käymme vaikkapa Ruotsin risteilyillä vauvoinemme, kun isommat ovat päiväkodissa ja isän hoivissa iltaisin.
Isät vievät isommat lapset päiväkotiin aamulla, kun äiti ja pienempi köllivät kotona. Iltapäivällä äidit hakevat isommat puoli viiden, viiden aikaan kotiin.
En ymmärrä. Tätäkö on lapsen oikeus?
Ilmiselvä provo. Ettäkö käytte vauvojen kanssa Ruotsin risteilyillä, kun isommat viedään päiväkotiin? Höpö höpö.
Harva useamman lapsen perhe käyttää kokopäivähoitoa, siis että lapsi on hoidossa yli 8h. Itse vein äitiyslomalla vauvan kanssa ollessani 4-v esikoisen aikoinaan hoitoon n. klo 9-14, koska hän halusi. Joo, lapsen halut ei määritä elämäämme, mutta tässä tapauksessa lapselle oli jo muotoutunut kiinteitä kaverisuhteita hoidossa, ja kotiin jääminen olisi katkaissut sosiaaliset suhteet ja ihana päivähoitopaikka olisi menetetty.
Söimme rauhassa aamiaisen kotona, jonka jälkeen lapsi pääsi päiväkotiin mm. leikkimään, luontoliikkumaan ja oppimaan porukassa toimimista. Lounaan jälkeen hoidossa oli päikkärit, ja yleensä olinkin jo sitten heti unilta heräävää poikaa hakemassa. Kotona 4-v ei olisi pystynyt nukkumaan, koska vauva ei toimi kuin kone, eikä rauhoitu kellon mukaan omille unilleen. Lähes poikkeuksetta lapsi olisi halunnut jäädä hoitoon leikkimään myös iltapäiväksi, joten mikään surkea "säilytyspaikka" päiväkoti ei todellakaan ollut. Välillä oli vapaapäiviä, välillä taas poika oli riemukseen pidempään päiväkodissa, jos vauvan kanssa oli jotain erityistä.
Maksoimme muuten kokopäivähoidosta maksimimaksun mukaan, koska emme saaneet mitään pienituloisten alennuksia. 20h viikossa oli tarkoittanut 4h päivässä, eli joko unilta kesken herätettyä lasta tai suoraan lounaalle vietyä lasta, missä ei minusta ollut mitään järkeä.
Mä tunnen monia tällaisia ruotsinristeilijä-äitejä, jotka vievät isommat (2-3v lapset) päiväkotiin ja ovat kotona vauvan tai 1-vuotiaan kanssa.
Minä samoin. Asun alueella jossa on kova tulotaso ja täällä se on enemmän sääntö kuin poikkeus että esikoinen on 8h päivän hoidossa. Se on erikoista lähinnä jos ei ole. Hassu juttu, sillä kun yritin saada lapselleni kerhopaikkaa kun tämä oli 3v, ei ryhmää SAATU PERUSTETTUA koska hän oli siihen ryhmään ainoa tulija! Samalla kun tietää, kuinka paljon näissä lähipäiväkodeissa on virikelapsia. Tunnen näitä äitejä hyvinkin, ne on näitä joilla on vähän elämäntaidot hukassa (niitä putkiaivoäitejä) ja jotka eivät viitsi yrittää kun on vaihtoehtoja. He myös vaahtoavat uudistuksesta. Ja elämäntaidot hukassa en tarkoita jotain suttuisia röökaavia alkoholisteja, vaan korkeakoulutettuja +30v naisia joilla on kova tulotaso.
Meille syntyy toinen lapsi kun esikoinen on 5.5v. Hän haluaa jatkaa päiväkodissa aamupäivää, eikä siirtyä kerhoon (yllätys, ettei halua uuteen paikkaan). Annan hänen siis jatkaa neljänä päivänä viikossa 4h. Se tuntuu täysin riittävältä ja lapsi on kovasti onnellinen lyhyistä päivistä.
Ihanko oikeasti?! En voinut kuvitellakaan, että joku voisi olla näin itsekäs ja kamala äiti. Mitä se isompi sanoo (joka jo tajuais risteilystä jotain ja nauttisi siitä), kun ei pääse mukaan? Ihan järkyttävää. :(
Mutta miten luoda järjestelmä, jota ei voisi käyttää näin järkyttävästi hyväksi, mutta joka samalla takaisi hoitoa tarvitseville lapsille paikat? Pitäisikö hoitohakemus jotenkin arvioida, ja tarvittaessa evätä, ellei perusteita ole? Toisaalta tiedän, ettei monikaan masennuksesta kärsivä äiti (tai isä) halua antaa sitä tietoa järjestelmän käyttöön, sillä ei voi koskaan tietää mistä se eteen putkahtaa.
Nro 16
Tämä on ihan arkea. Esimerkiksi Pohjois-Helsingissä yhtä päivähoitopaikkaa vastaan on 2,5 päivähoitoikäistä lasta. Päiväkodit ovat aivan täynnä. Asun alueella ja tunnen todella, todella monia alueen vanhempia. On olemassa perheitä, joissa molemmat vanhemmat ovat töissä ja kokopäivähoitopaikka on ihan oikein ja paikallaan. Mutta samalla tunnen nyt nopeasti laskettuna kuusi perhettä, joissa on 2-3 lasta ja äiti on vauvan kanssa kotona, muut päiväkodissa KOKOPÄIVÄISESTI. Siis juuri näitä 'isi vie - äiti ja vauva hakee' -perheitä. Äidit viettävät aamupäivät Jumbossa kahviloissa ja shoppaillen, tekevät vaunulenkkejä (noiden 3-4v lasten kanssa rauhallisia päiväunilenkkejä ei enää voi tehdä..) ja viettävät sen alle 1v:n kanssa kivaa vauva-arkea. Lapset laitetaan 1-1,5-vuotiaana päiväkotiin, eikä tulisi kuuloonkaan, että joku olisi järkyttävät 3 vuotta lapsen kanssa kotona.
Virikelapsia kokopäivähoidossa on niin paljon, että suorastaan masentaa.
Päiväkoti järjestelmä on osa ihmisen kehitystä josta seuraa koulu työ ja eläke. Nämä asiat vaan halutaan eriarvoistaa ihmisille tulotasojen mukaan. Lapsen työ on leikki, on se avain jota ap ei ymmärrä, VALITETTAVASTI.
Ei kaikille tarvitse antaa sitä leikkimahdollisuutta, vaan "tasa-arvoa", jonka määrittelee tulotasosi eli korkein ja puhtain totuus. On vain oikein ettei kaikkien orjien lapset saa luuloja tasavertaisesta ihmisyydestä. On olemassa meitä parempia ja sitten heitä joiden niskaan saa jo synnytysosastolla kaataa paskaa. Raha määrittelee ja se meille varakkaille sopii, oletko sinä joku(yök) köyhä vai? Äänestä kokoomusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi päiväkotihoidosta on tehty joku ihme oikeus? Jos ei vie lastaan päiväkotiin, epää lapselta jotain, niinkö? Varhaiskasvatustako? Mitä ihmettä te luulette, että päiväkoti tarjoaa sellaista, mitä normaali aikuinen ihminen ei voisi kotihoidolla tarjota?
En todellakaan tajua, miksi osapäivähoidosta ollaan tekemässä tällaista haloota ja nimenomaan kiljutaan tuosta lapsen oikeudesta. Päiväkoti on lasten hoitopaikka sille ajalle, kun vanhemmat ovat töissä tai opiskelevat. Näiden lisäksi on olemassa myös muita syitä, mutta ne ovat oikeasti pieniä marginaaleja, on aivan turha vedota tuhansiin ja tuhansiin mielenterveyspotilasvanhempiin, alkoholisteihin, invalideihin tai muihin ryhmiin, joiden lapsille on hyötyä kokopäivähoidosta tai näiden lasten vanhemmilla olisi ylitsepääsemättömiä vaikeuksia selvitä lasten kanssa koko päivä yksinään. Myös maahanmuuttajat kielikylpyineen ovat todella pieni osa kaikista päiväkodissa olevista lapsista. Ja näille marginaaliryhmillekin riittää se osapäivähoito, joka on 20 tuntia viikossa.
Luuleeko nykyajan vanhemmat, että päiväkoti on joku esikoululaitos? Vähän kuin pikkukoulu? Menkää sinne päiväksi. 20 tuntia virikehoitoa riittää, jos todellista hoidontarvetta ei ole.
Ei mene millään kaaliin.
Päiväkodin pitäisi olla tosiaan paikka lapselle vain siksi ajaksi kun lapsen vanhemmat ovat töissä tai yliopistolla jne. Ollaan menossa sairaaseen suuntaan, jos päiväkoti on muka jokin perusoikeus josta poisjääminen mukamas uhkaa lapsen kehitystä.
Ei vaan nykyään lapselle ei tarvitse vain järjestää leikkikavereita (kaverit on tarhassa ja vanhempi on kotona johon pakotetaan jäämään) jotka vaikuttavat lapsen kehitykseen. Parempi että köyhien lapset jäävät omituisiksi mielummin hieman epäsosiaalisiksi ja tietenkin kovan kurin saaneiksi tottelijoiksi ns muiden maailmassa olijoksi, niin rikkaat näyttävät paremmilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika ymmärtämätön onkin ap ja mainostaa sitä vielä innoissaan. Hienoa kompatkaa nyt muutkin ymmärtämättömät.
Noniin. Kummasti näissä keskusteluissa nousee aina esiin se näkökulma, että jos tarvitsee päivähoitoa lastensuojelullisista syistä, pitäisi suoraan ottaa huostaan kokonaan. Se olisi jo hallintolain periaatteiden vastainen toimi - aina tulee käyttää mahdollisimman lieviä toimia, joilla saadaan kuitenkin aikaan tehokas tulos. Ensimmäisenä ei oteta huostaan, eikä huostaanotto ole mikään kosto kenellekään.
Näistä asioista vaahtoavat yleensä eniten ne keskiluokkaiset kotiäidit, joilla ei ole kosketusta sen enempää päivähoitoon kuin sosiaalihuoltoonkaan. Ymmärretään vain sitä omaa elämänpiiriä ja täydennetään mielikuvituksella tarinoita niistä "toisista" ja "pahoista". Tilanteiden moninaisuus ja myös se, että useimmat ongelmat voivat olla pinnan alla pitkäänkin ennen kuin kukaan satunnainen asuinaluetuttu niistä tietää, jää heiltä ymmärtämättä.
Mitä te tekisitte esimerkiksi seuraavassa tilanteessa? Perheessä äiti, isä ja 4-vuotias. Toinen vanhemmista vakavasti psyykkisesti sairas, työkyvyttömyyseläkkeellä. Toinen vanhempi työssäkäyvä. Lapsi on hoidossa työssäkäyvän työpäivän ajan, koska sairaan vanhemman kanssa häntä ei voi jättää kahden kesken kuin ehkä roskapussin viemisen ajaksi. Väkivaltainen tuo vanhempi ei ole, ei pelottava. Ainoastaan sairautensa vuoksi kyvytön kantamaan vastuuta kunnolla edes itsestään, saati sitten lapsesta. Teidän mielestänne tuo lapsi pitäisi huostaanottaa? Toki he jatkossakin saavat (toivottavasti!) kokopäiväisen päivähoito-oikeuden, mutta samalla tulee lähtemätön leima siitä, että tässä ollaan jotain TAPAUKSIA.
Tai miten se ulkoisesti hyväosaisen oloinen perhe, asuu hienossa talossa ja vanhemmilla on hienot työt. Äiti synnyttää toisen lapsen ja sairastuu synnytyksenjälkeiseen masennukseen. Yöllä itkevät vuorotellen äiti ja vauva, aamulla isä vie esikoisen päiväkotiin. Hoitopäivän aikana saattaa ihan hyvin nähdä, että äiti käy kahvilassa vauvan kanssa. Onko hän silti väsyneenä ja henkisesti rikkinäisenä, muutaman askeleen päässä akuuttipsykiatriselta osastolta, paras mahdollinen hoivaaja ulospäinsuuntautuneelle ja sosiaaliselle esikoiselle, joka kärsii ihmiskontaktien puutteesta? Ei ole.
Sellainen ei ole toiminut ihmiskunnan historiassa koskaan, että pakolla ja kurilla on yritetty vastuuttaa ja lopputulos olisi ollut jotenkin hyvä. Sellainen "ne lapset hoidetaan vikisemättä saatana!"-kulttuuri johtaa surullista kyllä siihen, että meillä on entistä enemmän "eerikoita".
Tässä muutamia aatoksia lto:lta, jolla on kokemusta myös lastensuojelun puolelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä iso osa päivähoitolapsista on siellä hoidossa vain ja ainoastaan vanhempiensa laiskuuden takia. Vanhemmat lohottaa kotona, kun lapsi on saamassa "virikkeitä". Tätä oikeutta käytetään niin kauan härskisti hyväksi, kun sellainen mahdollisuus tarjotaan.
Ehkä se on juuri näiden laiskojen vanhempien lapset, jotka hyötyvät siitä päiväkodista eniten. Ahkerat äidit eivät ole viemässä omia lapsiaan sinne. He järjestävät virikkeitä lapsilleen kotona ja puhuvat kotihoidon puolesta. Sen sijaan laiskojen vanhempien lapset ovat kotona todellakin ilman virikkeitä. Ei se, että lapsi on kotona tee automaattisesti äidistä ahkeraa ja virikkeistä ympäristöä.
Ihanne maailmassa ainoastaan ahkerat, älykkäät ja työssäkäyvät saavat lapsia. Todellisuudessa niitä lapsia saa kaikenlaiset ihmiset. Oikeastaan laiska ja huono äiti tekee suuren palveluksen lapselleen viemällä lapsen hoitoon jollekin toiselle, jos tiedostaa ettei itsestä siihen hyvään hoitamiseen ole. Toiset tosin eivät tiedosta ja silloin lastensuojelu puuttuu asiaan.
Köyhyys ja laiskuus on perinnöllistä, vaikka ei ole geneettistä. Tavat opitaan ympäristöstä, jolloin voisi sanoa mitä heikompi kotiympäristö sen tärkeämpää se on olla sieltä poissa ja vaikka sitten päiväkodissa, missä edes jonkin tyyppinen "laatu" pystytään takaamaan.
Suomessa itketään, että päivähoitoon käytetään paljon rahaa. Kukaan ei itke sitä kuinka paljon rahaa käytetään päihteistä koituviin ongelmiin. Lapsilla on sentään tulevaisuus edessä. Toisin kuin päihdeongelmaisilla. Monilla heillä ei ole mahdollisuutta palata edes työelämään. Hyvällä päivähoidolla ja koululla saadaan ehkä tuo köyhyyden periytyminen katkaistua.
Lapsella pitää olla oikeus ja mahdollisuus hyvään tulevaisuuten, vaikka syntyisikin laiskan ja saamattoman vanhemman lapseksi. Puhumattakaan niistä moniongelmaisten lapsista.
Hyvä äiti tai isä on parempi kuin päiväkoti, mutta päiväkoti on parempi kuin huonot vanhemmat.
Kylläpä ap kirjoitat kiihkeästi lasten päivähoitoa vastaan. Tulee mieleen, että joku esim. neuvolassa on tietämättään tullut polkaisseeksi sinua jo ennestään ärtyneelle liikavarpaalle. Eli on huomattu, että lapsesi hyötyisi virikkeellisestä hoidosta, jotta olisi edes hiukan reippaampi ja sosiaalisempi. Ja mitä sinä teit? Juu, vedit porot nokkaasi ja kirjoitit tänne palstalle kitkerän kirjoituksen.
Niin, onhan se tietysti noloa, jos ns. hyvän perheen äidille huomautetaan, ettei kasvatus olekaan ihan optimaalista, vaan lapsi hyötyisikin enemmän päiväkotitoiminnasta. Ja kannattajiksi löytyy aina niitä hyväosaisia mammoja, jotka asuvat sellaisilla alueilla, ettei heidän maailmaansa edes sovi sellaiset perheet, joissa on sen verran ongelmia, että lasten on parempi olla päiväkodissa, mutta että hoito kotona on kuitenkin sen verran hyvää, ettei ole tarvetta huostaanottoon. Kyse ei enää ole marginaali-ilmiöstä, kuten kirjoitatte. Avatkaapa silmänne, niin huomaatte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen hoitanut kummankin lapseni kotona ja on todellakin kuvottavaa, miten lokaan voi julkisuudessa kotiäidit painaa niin, että puhutaan mukamas vain lapsen edusta. Juu toki on tärkeää, että perheet saavat valita itse ja kotihoito on hyvä vaihtoehto ym. hyminää, mutta pääasia on se, että jos lapsi jää paitsi päivähoitoa, hän ei saa virikkeitä. Jotain ristiriitaa?
Tuo yksi kommentti laitostumisesta oli hyvä. Etenkin esikoiseni opetteli alle kouluikäisenä omin päin kaikenlaista ja on erittäin sisältä ohjautuva ihminen. Mutta tietysti siitä on koulussa haittaa, koska oikeastihan siellä pitää tehdä vaan mitä sanotaan ja pulinat pois. En kannata mitään älämölöä ja kapinaa vain periaatteen takia, vaan kannatan omaa ajattelua. Ehkä sille on sitten aikuisena käyttöä edellyttäen tietysti, että löytää jonkin sellaisen alan ja elämäntehtävän, jossa ei paahdeta laput silmillä putkessa eteenpäin? Mutta saas nähdä miten tehokkaasti koulu onnistuu aivopesemään tässä matkalla. (Vaikka täytyy sanoa, että nykyisin on myös ihania opettajia, jotka kannustavat luovuuteen, mutta minkäpä hekään systeemille voivat.)
Sama laitostuminen näkyy tietysti ihmisissä ylipäänsä. Oletetaan, että lapsista tulee välittömästi jotain mummojen potkijoita, jos he eivät ole ohjatuissa harrastuksissa pitkin iltaa. Vanhempi luonnollisesti ei voi viettää aikaa enää jessus sentään kouluikäisen kanssa, eikä ainakaan opettaa mitään, harrastuksissa pitää olla koulutetut ohjaajat (vrt. päiväkodin autuus koulutettuine työntekijöineen). Loma-aikaan ollaan pulassa, jos ei joka päivälle olekaan suunniteltua ohjelmaa. Ja av:lta jostain muinaisesta harrastuskeskustelusta muistan ihmisen, joka ei ymmärtänyt, että voisi harrastaa jotain muutakin kuin työnantajan järjestämää :)
Vierailija kirjoitti:
Päiväkoti järjestelmä on osa ihmisen kehitystä josta seuraa koulu työ ja eläke. Nämä asiat vaan halutaan eriarvoistaa ihmisille tulotasojen mukaan. Lapsen työ on leikki, on se avain jota ap ei ymmärrä, VALITETTAVASTI.
What? Eikö kotona voi leikkiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä ap kirjoitat kiihkeästi lasten päivähoitoa vastaan. Tulee mieleen, että joku esim. neuvolassa on tietämättään tullut polkaisseeksi sinua jo ennestään ärtyneelle liikavarpaalle. Eli on huomattu, että lapsesi hyötyisi virikkeellisestä hoidosta, jotta olisi edes hiukan reippaampi ja sosiaalisempi. Ja mitä sinä teit? Juu, vedit porot nokkaasi ja kirjoitit tänne palstalle kitkerän kirjoituksen.
Niin, onhan se tietysti noloa, jos ns. hyvän perheen äidille huomautetaan, ettei kasvatus olekaan ihan optimaalista, vaan lapsi hyötyisikin enemmän päiväkotitoiminnasta. Ja kannattajiksi löytyy aina niitä hyväosaisia mammoja, jotka asuvat sellaisilla alueilla, ettei heidän maailmaansa edes sovi sellaiset perheet, joissa on sen verran ongelmia, että lasten on parempi olla päiväkodissa, mutta että hoito kotona on kuitenkin sen verran hyvää, ettei ole tarvetta huostaanottoon. Kyse ei enää ole marginaali-ilmiöstä, kuten kirjoitatte. Avatkaapa silmänne, niin huomaatte.
En ole päivähoitoa vastaan. Olen tarpeetonta päivähoitoa vastaan.
ap
Minulla ei ole varaa olla viemättä lastani päiväkotiin - sittenkään kun pikkusisarus syntyy: osa-aikayrittäjänä voin tehdä vanhempainvapaillakin tilaustöitä joilla lihottaa vaatimattomiksi jääviä tukia.
Teen siis kahta työtä joista hädin tuskin tulee yksi elanto silloin kun lapsi on päiväkodissa.
Minulla on asuntolaina koska haluan että lapsilleni jää kuoltuani jotain varallisuutta.
Talous on tiukilla, mutta emme tarvitse tukia jos töitä vaan riittää - muuten kuin päivähoidon muodossa.
Ilman päivähoitoa saisin sanoa heipat asuntolainalle, lasten perinnölle, yritykselleni.
Oletko ihan varma että makselisit mieluusti työttömyystukeni, toimeentulotukemme ja asumistukemme? Vai olisko parempi että meillä on epäbyrokraattinen päivähoitojärjestelmä ja kaltaisillani prekaarinaisilla on mahdollisuus itse elättää itseni ja jälkeläiseni?
Onneksi asun Helsingissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä ap kirjoitat kiihkeästi lasten päivähoitoa vastaan. Tulee mieleen, että joku esim. neuvolassa on tietämättään tullut polkaisseeksi sinua jo ennestään ärtyneelle liikavarpaalle. Eli on huomattu, että lapsesi hyötyisi virikkeellisestä hoidosta, jotta olisi edes hiukan reippaampi ja sosiaalisempi. Ja mitä sinä teit? Juu, vedit porot nokkaasi ja kirjoitit tänne palstalle kitkerän kirjoituksen.
Niin, onhan se tietysti noloa, jos ns. hyvän perheen äidille huomautetaan, ettei kasvatus olekaan ihan optimaalista, vaan lapsi hyötyisikin enemmän päiväkotitoiminnasta. Ja kannattajiksi löytyy aina niitä hyväosaisia mammoja, jotka asuvat sellaisilla alueilla, ettei heidän maailmaansa edes sovi sellaiset perheet, joissa on sen verran ongelmia, että lasten on parempi olla päiväkodissa, mutta että hoito kotona on kuitenkin sen verran hyvää, ettei ole tarvetta huostaanottoon. Kyse ei enää ole marginaali-ilmiöstä, kuten kirjoitatte. Avatkaapa silmänne, niin huomaatte.
En ole päivähoitoa vastaan. Olen tarpeetonta päivähoitoa vastaan.
ap
Miten sinä otat selville mikä päivähoito on tarpeetonta ja mikä ei? Miten päivähoitojärjestelmä sen selvittää - olettaen että meillä kaikilla on oikeus yksityisyyteemme?
Onko sinusta kohtuullista etttä vaikkapa mielenterveysongelmista kärsivä ihminen olisi tilivelvollinen terveydentilastaan lapsensa hoitajille? Kuinka tässä tulisi taattua vaikkapa tasavertainen kohtelu lapsille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkoti järjestelmä on osa ihmisen kehitystä josta seuraa koulu työ ja eläke. Nämä asiat vaan halutaan eriarvoistaa ihmisille tulotasojen mukaan. Lapsen työ on leikki, on se avain jota ap ei ymmärrä, VALITETTAVASTI.
What? Eikö kotona voi leikkiä?
Et siis ymmärrä? Onko kivaa esittää innoissaan omaa typeryyttään ja ymmärtämättömyyttään? Anna viisaampien keskustella asiasta vaikka olisit itse kaapissa kasvanut ja leikkinyt. Ja kommentoikaa vaan lisää näitä älyjenne sutkautuksia teidän älykkyytenne riittää todellakin.
Monikultuuriset päiväkodit ovat vahingollisia lapsille
Vierailija kirjoitti:
Päiväkoti järjestelmä on osa ihmisen kehitystä josta seuraa koulu työ ja eläke. Nämä asiat vaan halutaan eriarvoistaa ihmisille tulotasojen mukaan. Lapsen työ on leikki, on se avain jota ap ei ymmärrä, VALITETTAVASTI.
Leikki ei todellakaan ole lapsen työ vaan ehdottomasti on köyhien lapset kasvatettava yksin vailla normaaleja sosiaalisia kontakteja muihin lapsiin eli nykypäivänä lastentarhaan. Koti kuri kaverittomuus on kolmen koon oppi köyhien lapsille. Kehitystä ei tarvita ainakaan sellaisille lapsille jonka toinen vanhempi on työtön. Kyllä joku roti pitää olla
Minä samoin. Asun alueella jossa on kova tulotaso ja täällä se on enemmän sääntö kuin poikkeus että esikoinen on 8h päivän hoidossa. Se on erikoista lähinnä jos ei ole. Hassu juttu, sillä kun yritin saada lapselleni kerhopaikkaa kun tämä oli 3v, ei ryhmää SAATU PERUSTETTUA koska hän oli siihen ryhmään ainoa tulija! Samalla kun tietää, kuinka paljon näissä lähipäiväkodeissa on virikelapsia. Tunnen näitä äitejä hyvinkin, ne on näitä joilla on vähän elämäntaidot hukassa (niitä putkiaivoäitejä) ja jotka eivät viitsi yrittää kun on vaihtoehtoja. He myös vaahtoavat uudistuksesta. Ja elämäntaidot hukassa en tarkoita jotain suttuisia röökaavia alkoholisteja, vaan korkeakoulutettuja +30v naisia joilla on kova tulotaso.
Meille syntyy toinen lapsi kun esikoinen on 5.5v. Hän haluaa jatkaa päiväkodissa aamupäivää, eikä siirtyä kerhoon (yllätys, ettei halua uuteen paikkaan). Annan hänen siis jatkaa neljänä päivänä viikossa 4h. Se tuntuu täysin riittävältä ja lapsi on kovasti onnellinen lyhyistä päivistä.