Pidättekö korkeasti koulutettuja fiksumpina, älykkäämpinä tms. kuin amiksen käyneitä?

Vierailija kirjoitti:

No tottakai korkeasti koulutetut ovat fiksumpia, järkikin sen sanoo. Ja tottakai duunareita tarvitaan, ei niiden aivoja tarvitsekaan käyttää :)

No ei oo kyllä kummonen järki jos tommosta väittää...

Vierailija kirjoitti:

Yllättävän moni tuntuu ajattelevan noin. Itse en ymmärrä. Kyllähän myös duunareita tarvitaan, sanoohan sen jo järkikin.

En,lukion biologian opettajani sanoi ettei korkeakouluopiskelu vaadi älyä vaan "paksua persnahkaa",siis sitä että viitsii nähdä vaivaa opintojen eteen.

Ex-rallikuski Marcus Grönholm on läpäissyt Mensan testin, vaikka on vain "jordbrukare från Ingå". Eli ei koulutus aina kerro älykkyydestä.

En pidä, pidän monia akateemisia idiootteina. Niin ja olen itse akateeminen.

Vierailija kirjoitti:

Koulutus ja älykkyys eivät kulje käsi kädessä. Tietysti totta ettei korkeakouluun ihan täys lahopää pääse vaan täytyy jonkin sortin älykkyyttä olla, mutta kyllä tuolla yliopistollakin näkee paljon sellaisia juntturoita, jotka ovat hyviä vain omalla alallaan mutta tietty "maalaisjärki" puuttuu kokonaan. Sitten taas amiksen joukoissa on niitä, joilla on järkeä ja riittäisi rahkeita vaikka korkeakouluunkin, mutta ei vain ole kiinnostunut sellaisesta. Ja se on täysin ok, kutsumus on tärkeämpi kuin joku titteli (mielestäni).

Anteeksi alapeukku. Painoin huolimattomasti.

Tämä on minunkin kantani!

Olen pitkän ikäni aikana tavannut korkeasti koulutettuja, jotka kyllä sen kapean aivotyösektorinsa osaavat, mutta lattian lakaisua vaikeampaa käytännön työtä heikommin, ja peruskoulupohjaisia yrittäjiä, joilta kysytään, missä opiskelit insinööriksi! Tai duunareita, jotka osaavat tehdä hyvin monenlaisia vaativiakin tehtäviä, ja saavat samaa palkkaa kuin joku insinööri!  Se on kuulkaas ihan kiinni persoonasta! Älyä voi käyttää monella tavalla! Toiset käyttävät sitä jonninjoutavaan sosiaaliseen sanaknoppailuun ja vitsikkäänä persoonana esiintymiseen. Toiset käyttävät älyään monimutkaisten rakennelmien luomiseen, joilla on tarkoitus palvella muiden ihmisten elämää (esin talojen tai siltojen rakentaminen). Jotkut käyttävät älyään tehdäkseen uskollisesti jonkun yksitoikkoisemman työnsä ja hoitaakseen oman perheensä velvoitteet ollakseen hyvä vanhempi lapsilleen. Sekin vaatii viisautta!!!

Tyhmä on mielestäni sellainen, joka itse pitää itseään muita viisaampana ja sillä ylpeilee.

Ketä kiinnostaa? Ihan oikeasti. Oletko ap itse amis?

Entäpäs eräs tuttuni joka on käynyt amiksen, mutta on myös tekniikan tohtori? Ei se että on käynyt amiksen tarkoita että ei voisi olla myös korkeakoulutettu.

Vierailija kirjoitti:

Ex-rallikuski Marcus Grönholm on läpäissyt Mensan testin, vaikka on vain "jordbrukare från Ingå". Eli ei koulutus aina kerro älykkyydestä.

Kukaan ei ole väittänyt, etteikö matalammin koulutettu ihminen voisi olla älykäs. On sanottu, että korkeasti koulutetut ovat KESKIMÄÄRIN älykkäämpiä (ja tällä ei sitten ole mitään tekemistä tarpeellisuuden kanssa, kaikkia tosiaan tarvitaan). 

Ihmetteen rinnastusta eli siis sitä, että jos ei ole älykäs, niin ei ole tarpeellinen. Tarpeellisia olemme me kaikki, olimme sitten lahjakkaita missä tahansa.

Minulla on paljon amis-ystäviä, ja he auttavat, kun pitäisi lyhentää verhot tai kutoa villasukat, rakentaa vaja tai leikata hiukset. Osaan minäkin käyttää ompelukonetta ja neuloa kaulahuiveja ja lasteni hiuksiakin olen lyhentänyt mutta jos oikeasti haluan hyvää jälkeä, niin pyydän apua. Samalla tavalla nämä amis-ystäväni pyytävät minulta apua, jos tarvitsevat tietoa perinnönjaosta tai testamenteista. Tottakai he voivat selata nettiä tai kysyä täältä tai muistella koulun yhteiskuntaopin tunteja mutta varmasti voin tarjota heille laadukkaampia neuvoja.

Ei minusta olisi ompelijaksi tai kampaajaksi, kun en ole kovin taitava käsistäni ja väitänpä, ettei heistä olisi lukemaan oikeustiedettä tai välttämättä kovin montaa muutakaan yliopistossa opiskeltavaa ainetta, koska he eivät ole lahjakkaita tällä alalla. Jos ei ole lukupäätä, ei vain opi tai ei ainakaan koe sitä prosessia mielekkääksi.

Onko sitten se luettu taito älykkyyttä? Minun on helpompi etsiä tietoa ja pysyä muutenkin ajan tasalla esim. politiikassa kuin joidenkin  ystävieni. Luen enemmän kirjallisuutta, koska se lukeminen on minulle helppoa. En kuitenkaan ole yhtään tarpeellisempi tai merkittävämpi kuin ystäväni.

Vierailija kirjoitti:

Ex-rallikuski Marcus Grönholm on läpäissyt Mensan testin, vaikka on vain "jordbrukare från Ingå". Eli ei koulutus aina kerro älykkyydestä.

Ainahan poikkeukset vahvistavat säännön, montako muuta amistaustaista mensalaista tiedät? Kyllä se vain fakta on, että korkeasti koulutetut ovat useimmiten älykkäämpiä. Ja kuten sanottu, tarpeellisuudella ja älykkyydellä ei ole mitään tekemistä keskenään.

En pidä.

Viisaus ja opittu tieto ovat täysin eri asioita.

Tietoa voi oppia muillakin tavoin kuin käymällä korkeakouluja.

Vierailija kirjoitti:

Keskimäärin kyllä. Eikä asialla ole mitään tekemistä tarpeellisuuden kanssa. Esimerkiksi kirjallisuustieteilijät ovat aika turhia, mutta usein älykkäitä ja sivistyneitä.

Kirjallisuustiede on arvokas tieteenala. Lisäksi kirjallisuustieteilijöitä työöllistyy äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi, kirjallisuusterapeuteiksi, sanataideohjaajiksi, toimittajiksi, tiedottajiksi ja moneen kirjoittaja-ammattiin. Moni kirjailija on myös koulutukseltaan kirjallisuustieteilijä.

Minä tiedän pari duunaria, joilla on älykkyysosamäärä melkoisen korkea, mutta he mieluummin tekevät tehdastyötä yksinään, niin että ei tarvitse ajatella mitään kun pois lähtee. Kieltämättä itsekin tykkäsin aikoinaan olla kesätöissä tehtaassa, siinä tienasikin hyvin ja ei tarvinnut ajatella mitään vaan ilta oli vapaa työasioista. Eikä varsinkaan tarvinnut olla ihmisten kanssa tekemisissä. Valitettavasti näitä töitä ei juurikaan enää Suomessa ole. Noista tuntemistani toinen ajaa trukkia, mutta hänenkin hommansa on ilmeisesti nyt veitsen terällä. Toisen homma on sellaista, että ei vielä ainakaan lopu. Toisella on tosin se korkeakoulutuskin, amis käyty jälkeenpäin. 

Itse oon amis! Hain joskus ammattikorkeakouluun lukematta että sain vapaapäivän armeijasta. Pääsin sisälle ja kävinkin hetken mutta pakahduin ajatukseen että joutuisin istua toimistolla 8h päivässä koneella ja stressata kaiken maailman vastuuasioita. Joskus kyllä vähän harmittaa etten käynyt koulua loppuun. Oon kyl aina ollu hyvä koulussa ja kiinostunut asioista mutta ei ehkä sitten oo nii paljon kunnianhimoa et sais käytettyy koko kapasiteettia pelkästään tittelin saamiseksi.

En jaksanut käyttää pilkkuja koska ne ei olis kummiskaa mennyt oikein =D T: Raksajäbä

Vierailija kirjoitti:

Itse oon amis! Hain joskus ammattikorkeakouluun lukematta että sain vapaapäivän armeijasta. Pääsin sisälle ja kävinkin hetken mutta pakahduin ajatukseen että joutuisin istua toimistolla 8h päivässä koneella ja stressata kaiken maailman vastuuasioita. Joskus kyllä vähän harmittaa etten käynyt koulua loppuun. Oon kyl aina ollu hyvä koulussa ja kiinostunut asioista mutta ei ehkä sitten oo nii paljon kunnianhimoa et sais käytettyy koko kapasiteettia pelkästään tittelin saamiseksi.

En jaksanut käyttää pilkkuja koska ne ei olis kummiskaa mennyt oikein =D T: Raksajäbä

Valitsin toisin. Istun toimistolla koneella kaiket päivät. En ikimaailmassa väittäisi itseäni onnellisemmaksi, mutta ei tämä nyt niin paha rasti ole.

Pidän keskimäärin älykkäämpinä, mutten fiksumpina. Niin sanottu älyllisesti lahkakas saattaa olla esimerkiksi sosiaalisesti taas kaikkea muuta, kun taas esim. vähemmän äyllisesti lahjakas saattaa olla hyvinkin nokkela käytännön asioissa ja sosiaalisesti hyvin fiksu. Älykkyyttä on monenlaista. Meillä minä olen se korkeammin koulutettu ja korkeammalla äo:llä varustettu, mies käynyt vain amiksen, mutta käytännön jutuissa oikein näppärä ja muuten muita huomioiva ja mukava, kohtelias mies. Miehen mielestä jotkut asiat, jotka ovat ihan puhdasta faktaa (joita ei siis itse ymmärrä/tiedä) ovat aina jotain minun ihme juttuja. Siinä mielessä on mukavampi joskus jutella jonkun asioista ymmärtävän kanssa.

"Ainahan poikkeukset vahvistavat säännön, montako muuta amistaustaista mensalaista tiedät? Kyllä se vain fakta on, että korkeasti koulutetut ovat useimmiten älykkäämpiä. Ja kuten sanottu, tarpeellisuudella ja älykkyydellä ei ole mitään tekemistä keskenään." 

En tiedä, mutta minusta joskus tuntuu sille, että ns. älykkyystestit ovat hakevat kaltaisiaan. Eli jos vaikkapa suomalainen ja nyky-suomalaisessa kulttuurissa kasvanut ja elänyt laatii älykkyystestin, niin sen ratkaisee paljon paremmin toinen suomalainen, mahdollisesti myös toinen pohjoismaissa elänyt kuin vaikkapa henkilö, joka on elänyt jossain syvällä afrikan uumenissa, verraten alkukantaisessa kulttuurissa etten sanoisi kehitysmaassa oleva.

Kuitenkin jotta tuossa kulttuurissa oleva saattaisi elää ja olla, niin luullakseni se vaatii jonkinalaista älykkyyttä. Kenties sellaista jota minulla ei ole, niin paljon. Joten jos he puolestaan testata älykkyyttäni,  niin luultavasti minä en saisi siitä, niin paljon pisteitä kuin paikalliset.

Luulisin myös, että älykkyystestit ovat osittain myös aikaan sidottuja. Tämän päivän ihmiseltä odotetaan erilaista "älykkyyttä" kuin vaikkapa 700 vuotta sitten. En osaa sanoa tarvittiinko silloin enemmän vai vähemmän älykkyyttä; luulen että vain erilaista älykkyyttä. 

Voidaan toki uskotella, että älykkyystestit tehdään aina puolueettomiksi ja ajasta riippumattomiksi, mutta miten se on mahdollista kun vielä on hieman kiistanalaien kysymys siitä, mitä älykkyys on. Esimerkiksi sosiaalinen älykkyys "mittaamattomana suureena" tavataan paljon useammin kiistämään kuin vaikkapa matemaattis-looginen älykkyys   

Vierailija kirjoitti:

Viisaus ja opittu tieto ovat täysin eri asioita.

Viisaus nimenomaan tarkoittaa opittua tietoa mikä on eri asia kuin älykkyys. Näiden välillä tosin on positiivinen korrelaatio. Korkeastikoulutetut ovat keskimääräisesti viisaampia kuin duunarit korkeamman koulutustason myötä, ja koska opittu tieto korreloi älykkyyden kanssa, ovat he myös keskimäärin älykkäämpiä. Tämä ei kuitenkaan ole yleistys vaan keskiarvo.