Lue keskustelun säännöt.
Miksi miehen pitää ainoa tarjota treffillä
06.11.2015 |
Niin miksi naiset olettaa että miehen pitää tarjota treffeillä naisille juomat ja ruuat ravintolassa. Miksi te naiset ette voi itse maksaa? Minä en ainakaan tarjoaisi naiselle euron juustoa mäkkärissä. Eriasia sitten jos nainen sitoutuu antamaan seksiä treffin päätteeksi niin voin tarjota mutta muuten en.
Kommentit (375)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakastava mies ei pidä rakastaan nälässä, jos kykenee hänelle ruokaa tarjoamaan.
Siihen riittää, että pystyy hankkimaan ruokaa. Sitä kyllä saa vaikka ei mene töihin tienaamaan sen takia, että nainen saa enemmän rahaan omaan käyttöönsä.
Itsekeskeisenä et tajunnut ettei tuo koskenut sinua vaan näitä työssäkäyviä luomakunnan kruunuja, jotka odottavat, että nainen maksaa talouden kuluista 50% myös ollessaan äitiyslomalla ja siten selvästi alentuneella tulotasolla. Tilanne johtaa siihen, että perheessä on eri elintasot, mutta se ei näitä miehiä vaivaa pätkääkään. Kunhan nainen ei vaan saa tulonsiirtoa mieheltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakastava mies ei pidä rakastaan nälässä, jos kykenee hänelle ruokaa tarjoamaan.
Siihen riittää, että pystyy hankkimaan ruokaa. Sitä kyllä saa vaikka ei mene töihin tienaamaan sen takia, että nainen saa enemmän rahaan omaan käyttöönsä.
Itsekeskeisenä et tajunnut ettei tuo koskenut sinua vaan näitä työssäkäyviä luomakunnan kruunuja
Viestiin saa siis kommentoi ainoastaan se, kenelle se viesti on tarkoitettu?
Voi, kun nuorten on vaikea ymmärtää elämää! Ellei tunne menneisyyttä, ei voi tuntea nykypäivää. Olitko hereillä, kun hissan opettaja sanoi näin oppitunnilla?
Ilmiöön on biologis-kulttuuriset syynsä. Seksi on ollut naiselle, aina viime vuosikymmeniin asti, huomattavasti suurempi riski kuin miehelle.Naisella on ensinnäkin riski tulla raskaaksi, ja miehen pitää osoittaa olevansa riskin arvoinen, kaikella tavalla. Raskauden riski on vuosituhannet tarkoittanut riskiä kuolla synnytykseen ja pitkään myös riskiä saada avioton lapsi ja menettää maineensa (mahdollisesti myös sukulaisten tuki ja samalla henkensä). Myös sukupuolitaudit tarttuvat naiseen helpommin, koska naisen sukuelimet nyt ovat sisäänpäin kääntyneet. Naiselle on myös erittäin tärkeää valikoida miehensä tarkkaan, sillä kovin monen miehen kanssa ei elämän aikana lapsia ehdi eikä käytännössä voi saada. Raskaus, synnytys, imetys ovat kaikki keholle rasitteita, ja lapsen kasvattaminen edes jotenkin itsenäiseksi vie aikaa. Kyse on siis isoista riskeistä. Miehille suvunjatkaminen on voinut ennen isyystestien aikaa tarkoittaa pelkkää aktia ja häipymistä, mutta naisen on todella tarkkaan valittava, kenen kanssa jatkaa sukuaan. Myös miehet valikoivat ja arvottavat naisia. Yksi kriteeri on "yllätys, yllätys", naisen helppous/vaikeus. Helppoja naisia ei arvosteta, itseään arvostavia ja itsensä korkealle rankkaavia taas arvostetaan. Itseään arvostava nainen usein odottaa, että mies on valmis panostamaan ja esim. maksamaan laskun. Tällöin hänessä on kapasiteettia pitää huolta mahdollisesta perheestä. Kyse on tietysti vanhoista malleista, mutta ei tällaisia toimintatapoja parissa vuosikymmenessä muuteta.
Tänä päivänähän tilanne on muuttunut pääosin ehkäisyn ja yhteiskunnassa tapahtuvien henkisten ja taloudellisten muutosten vuoksi. Avioton lapsikaan ei ole enää katastrofi, ja on lapsen eloonjäänti ei ole kiinni isän ja sukulaisten avusta. Seksi merkkaa nykyisin yhä harvemmin suvun jatkamista. Ihmisen aivot eivät vain tahdo pysyä muutoksessa mukana.
Minulta ei muuten seksiä osteta yhdellä hampurilaisella, ei edes hienolla ravintola-aterialla. Jos mies haluaa tarjota, niin arvostan siitä miestä, mutta sellainen ei kyllä ole puoleltani lupaus seksistä. En ehkä kuitenkaan kehtaisi antaa miehen käyttää paljon rahaa treffeihin, jos en itse olisi ollenkaan kiinnostunut. Toisaalta, jos mies ei ole valmis EDES tarjoamaan ruokaa, tulee mieleen, kannattaako hänen kanssaan seksiä harrastaakaan. Eikä kyse ole miehen varakkuudesta vaan todellakin vain siitä, tarjoaako tämä ruoat ja onko valmis panostamaan. Tämä ajattelumalli kumpuaa tosiaan jostakin hyvin syvältä, vaikka ajat ovat muuttuneet.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta, jos mies ei ole valmis EDES tarjoamaan ruokaa, tulee mieleen, kannattaako hänen kanssaan seksiä harrastaakaan.
Olipas pitkät liirumlaarumit vain todetaksesi, että olet kauppatavaa. Muutamakin sana olisi riittänyt samaan.
Nyt kun täällä on tämä harvinaislaatuinen elämäntapatyötön linjoilla, niin sopiiko kysyä (yritin jo tuloksetta jossain aiemmassa ketjussa), että mikä siinä työelämässä on se vastenmielinen asia? Jos nyt ei oteta huomioon sitä, että siitä saa palkkaa?
Miksi ei ole minkäänlaisia työhaaveita, edes höpsöjä tai epärealistisia? Eikö ole edes mitään harrastusta, jonka voisi jossain määrin muuttaa työksi, jos haluaisi? Onko työelämässä tullut niin pahasti takkiin (työpaikkakiusaamista / loppuunpalamista / tms.), ettei ajatus sellaiseen osallistumisesta nappaa yhtään? Vai onko työhistoriaa ollenkaan, perustuuko antipatiat olettamuksiin? Onko työelämä inhottavaa aatteellisesta näkökulmasta? Eikö ole mitään harrastusta, jossa se itse tekeminen tuottaa iloa? Tarkoitan jotain nikkaroimista, piirtelyä, leipomista, siivoamista, mitä tahansa, jossa näkee oman kätensä jäljen.
Ilahtuisin, jos viitsisit valaista asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selvästikään ei ole minkäänlaista rakkautta tarjolla
Jaahas. Nyt viedään vaatimukset jo uudelle tasolle. Mies rakastaa naista vain siinä tapauksessa, että kohentaa naisen taloudellista tilannetta tarpeeksi.
Nyt vittu oikeesti, OPETTELE LUKEMAAN!!!!!!!!!
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun täällä on tämä harvinaislaatuinen elämäntapatyötön linjoilla, niin sopiiko kysyä (yritin jo tuloksetta jossain aiemmassa ketjussa), että mikä siinä työelämässä on se vastenmielinen asia? Jos nyt ei oteta huomioon sitä, että siitä saa palkkaa?
Miksi ei ole minkäänlaisia työhaaveita, edes höpsöjä tai epärealistisia? Eikö ole edes mitään harrastusta, jonka voisi jossain määrin muuttaa työksi, jos haluaisi? Onko työelämässä tullut niin pahasti takkiin (työpaikkakiusaamista / loppuunpalamista / tms.), ettei ajatus sellaiseen osallistumisesta nappaa yhtään? Vai onko työhistoriaa ollenkaan, perustuuko antipatiat olettamuksiin? Onko työelämä inhottavaa aatteellisesta näkökulmasta? Eikö ole mitään harrastusta, jossa se itse tekeminen tuottaa iloa? Tarkoitan jotain nikkaroimista, piirtelyä, leipomista, siivoamista, mitä tahansa, jossa näkee oman kätensä jäljen.
Ilahtuisin, jos viitsisit valaista asiaa.
Tein jo 15-vuotiaana päätöksen, etten mene töihin koska työnteko on tylsää, sitovaa ja aikaavievää. Eikä muutenkaan kiinnosta toteuttaa jonkun ahneen porvarin käskyjä. Enkä nyt tarvitse rahaa sen enempää mitä sossusta saan.
On myös ideologinenkin: jos teen jotain, teen ilmaiseksi. En kuitenkaan systeemissä, jossa joku ahnehtija kuitenkin haluaa siitä rahallisen.
Ja ei, en ole kommari.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selvästikään ei ole minkäänlaista rakkautta tarjolla
Jaahas. Nyt viedään vaatimukset jo uudelle tasolle. Mies rakastaa naista vain siinä tapauksessa, että kohentaa naisen taloudellista tilannetta tarpeeksi.
Nyt vittu oikeesti, OPETTELE LUKEMAAN!!!!!!!!!
Luin rivien välistä.
Kyllähän sitä voisi ihastua mieheen, jolla on huoleton taivaanrannanmaalarin luonne ja joka istuu sohvalla soitellen kitaraa ja puhuen tunteista. Pari viikkoa sitä jaksaisi, mutta että seuraavat 50 vuotta? Jos itsellä on haaveissa lapset, niin tuollaisen miehen kanssa lapsia ei voisi hankkia. Yhdessä asuminenkin olisi raskasta, kun itse joutuisi vastaamaan kaikesta. Jos pitäisi sopia, mennäänkö toiselle paikkakunnalle veljen häihin tai mummon hautajaisiin, niin eihän sellaista voi sopia, kun ei tiedä mikä fiilis on silloin. Ja jos fiilis on oikea, niin kuka maksaa matkat - sekö, joka sinne haluaa mennä hautaamaan mummonsa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selvästikään ei ole minkäänlaista rakkautta tarjolla
Jaahas. Nyt viedään vaatimukset jo uudelle tasolle. Mies rakastaa naista vain siinä tapauksessa, että kohentaa naisen taloudellista tilannetta tarpeeksi.
Nyt vittu oikeesti, OPETTELE LUKEMAAN!!!!!!!!!
Luin rivien välistä.
No kyllä huomaa että pääasiassa niitä rivien välejä toljotat, sen verran paksua skeidaa ovat "vastauksesi". Ootko muuten huomannut, että siellä rivien väleissä ei ole mitään muuta kuin valkoista? Vai lähettääkö jokin henkiolento sulle yksityisiä viestejä sinne?
Vierailija kirjoitti:
Vai lähettääkö jokin henkiolento sulle yksityisiä viestejä sinne?
Ei. Ei siihen paljon vaadita, että näkee palstan ahneiden naisten koomisten tekosyiden läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun täällä on tämä harvinaislaatuinen elämäntapatyötön linjoilla, niin sopiiko kysyä (yritin jo tuloksetta jossain aiemmassa ketjussa), että mikä siinä työelämässä on se vastenmielinen asia? Jos nyt ei oteta huomioon sitä, että siitä saa palkkaa?
Miksi ei ole minkäänlaisia työhaaveita, edes höpsöjä tai epärealistisia? Eikö ole edes mitään harrastusta, jonka voisi jossain määrin muuttaa työksi, jos haluaisi? Onko työelämässä tullut niin pahasti takkiin (työpaikkakiusaamista / loppuunpalamista / tms.), ettei ajatus sellaiseen osallistumisesta nappaa yhtään? Vai onko työhistoriaa ollenkaan, perustuuko antipatiat olettamuksiin? Onko työelämä inhottavaa aatteellisesta näkökulmasta? Eikö ole mitään harrastusta, jossa se itse tekeminen tuottaa iloa? Tarkoitan jotain nikkaroimista, piirtelyä, leipomista, siivoamista, mitä tahansa, jossa näkee oman kätensä jäljen.
Ilahtuisin, jos viitsisit valaista asiaa.
Tein jo 15-vuotiaana päätöksen, etten mene töihin koska työnteko on tylsää, sitovaa ja aikaavievää. Eikä muutenkaan kiinnosta toteuttaa jonkun ahneen porvarin käskyjä. Enkä nyt tarvitse rahaa sen enempää mitä sossusta saan.
On myös ideologinenkin: jos teen jotain, teen ilmaiseksi. En kuitenkaan systeemissä, jossa joku ahnehtija kuitenkin haluaa siitä rahallisen.
Ja ei, en ole kommari.
Minäkin tein 15-vuotiaana vaikka minkälaisia päätöksiä, jotka nyt aikuisena pelkästään naurattavat, ehkä kevyesti hävettävätkin.
No, joidenkin henkinen kehitys jää sinne 15-vuotiaan tasolle, ei sille voi mitään. Onhan teille varmaan olemassa jokin tautiluokituksen diagnoosikin, jonkinasteisesta jälkeenjääneisyydestähän tuossa on kyse. "Mun ei tarvii ottaa vastuuta itsestäni saati muista, kun äidillä on velvollisuus musta huolehtia ja mua elättää". Tuon äidin tilalla on vain nykyään yhteiskunta, jota vastaan kapinoit samoin kuin silloin 15-vuotiaana vanhempia.
Joojoo, tulee nettidiagnoosia ihan urakalla. Mitäs provosoit. ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai lähettääkö jokin henkiolento sulle yksityisiä viestejä sinne?
Ei. Ei siihen paljon vaadita, että näkee palstan ahneiden naisten koomisten tekosyiden läpi.
Uuu, näkijä linjoilla! Kerro toki, mitä muuta sellaista näet mitä muut ei?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai lähettääkö jokin henkiolento sulle yksityisiä viestejä sinne?
Ei. Ei siihen paljon vaadita, että näkee palstan ahneiden naisten koomisten tekosyiden läpi.
Voi jehna. Kukas se tuolla syyttikään muita siitä, että lukevat viestejä kuin piru raamattua ja tekevät ihan omia, mihinkään faktaan perustumattomia tulkintoja. Onko sinulla yleensäkin tapana projisoida omat puutteesi ja heikkoutesi muihin? Yleensä vieläpä naisiin (tietenkin kolletiivisena massana, koska eihän toki naissukupuoli koostu yksilöistä vaan kaikki ovat sitä samaa, rahanahnetta akkamassaa)?
Vierailija kirjoitti:
No, joidenkin henkinen kehitys jää sinne 15-vuotiaan tasolle, ei sille voi mitään. Onhan teille varmaan olemassa jokin tautiluokituksen diagnoosikin, jonkinasteisesta jälkeenjääneisyydestähän tuossa on kyse.
Taas tämä.
"miäs on vähä niinku lapsellinen, tyhmä, jälkeenjääny, mielenvikanen, jne., jos se ei halua mennä töihin. Sen lisäksi se on viä mulkku, jos se ei mene töihin edes naisen käskystä".
Vierailija kirjoitti:
(tietenkin kolletiivisena massana, koska eihän toki naissukupuoli koostu yksilöistä vaan kaikki ovat sitä samaa, rahanahnetta akkamassaa)?
Mä en kiellä, etteikö naisissa voi olla poikkeuksia. Kyllä naisissa varmasti on yksilöitä, joita ei kiinnosta paskan vertaa se, kuinka varakas mies on ja käykö mies töissä. Valitettavasti vaan 99% pilaa näiden harvojen hyvien naisten maineen, kuten tuli jo aiemmin todettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, joidenkin henkinen kehitys jää sinne 15-vuotiaan tasolle, ei sille voi mitään. Onhan teille varmaan olemassa jokin tautiluokituksen diagnoosikin, jonkinasteisesta jälkeenjääneisyydestähän tuossa on kyse.
Taas tämä.
"miäs on vähä niinku lapsellinen, tyhmä, jälkeenjääny, mielenvikanen, jne., jos se ei halua mennä töihin. Sen lisäksi se on viä mulkku, jos se ei mene töihin edes naisen käskystä".
Ei, vaan miäs on vähä niinku lapsellinen, tyhmä, jälkeenjääny, mielenvikainen jne., jos se roikkuu 15-vuotiaana tekemissään typerissä periaatepäätöksissä vielä aikamiehenäkin. Sen lisäksi se on viä mulkku, jos se syyttää naisia siitä, että sen elämä on tästä syystä paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei, vaan miäs on vähä niinku lapsellinen, tyhmä, jälkeenjääny, mielenvikainen jne., jos se roikkuu 15-vuotiaana tekemissään typerissä periaatepäätöksissä vielä aikamiehenäkin.
Jep, typerä päätös, koska ei ole mitään mahdollisuutta, että yksikään nainen saisi siitä taloudellista hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
(tietenkin kolletiivisena massana, koska eihän toki naissukupuoli koostu yksilöistä vaan kaikki ovat sitä samaa, rahanahnetta akkamassaa)?
Mä en kiellä, etteikö naisissa voi olla poikkeuksia. Kyllä naisissa varmasti on yksilöitä, joita ei kiinnosta paskan vertaa se, kuinka varakas mies on ja käykö mies töissä. Valitettavasti vaan 99% pilaa näiden harvojen hyvien naisten maineen, kuten tuli jo aiemmin todettua.
Ja hyvä nainen on sellainen, joka nyhjöttää kanssasi sohvalla paskan keskellä pussikaljaa naukkaillen. Ja jos se haluaa jotain enemmän, sillä on velvollisuus maksaa sinunkin osuutesi. (Saisko se muuten mennä yksin ja maksaa näin ollen vain itsensä?)
Siihen riittää, että pystyy hankkimaan ruokaa. Sitä kyllä saa vaikka ei mene töihin tienaamaan sen takia, että nainen saa enemmän rahaan omaan käyttöönsä.