Lue keskustelun säännöt.
Oletko heittänyt sekajätteisiin koskaan jotain sinne kuulumatonta?
03.11.2015 |
Mun yksi tuttu heittää aina kaikki omenankuoret sekä maito-ja mehutölkit ihan vaan kaikki iloisesti sekajätteisiin.
Mä oon useemmankin kerran ihmetelly tota touhua, ku itelläni on ainakin tapana viedä tölkit kartonkikierrätysastiaan ja omenankuoret sun muut biojätteisiin.
Heittääkö joku muukin kaikki roskat vaan sekajätteisiin eikä ollenkaan lajittele niitä?
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lajittelemattomat ihmiset ovat kyllä jotenkin yksinkertaisia ja kykenemättömiä ymmärtämään kauaskantoisia asioita.
Kävikö mielessä, ettei yksinkertaisesti kiinnosta?
No juuri siksi semmoinen ihminen on niin yksinkertainen. Ei raasu ymmärrä oman ympäristönsä päälle. Kumminkin ollaan kiinnostuneita esimerkiksi eläinten hyvinvoinnista, eikä kumminkaan kiinnosta, miten vaarallisia ympäristömyrkkyjä (mm kadmium) esim. paristot sisältävät. Kun nämä pääsevät luontoon, tai ilmakehään, ne kertyvät eliöiden elimistöön ja aiheuttavat aivan hirvittävästi ongelmia. Monet kalalajithan esimerkiksi ovat jo niin myrkkypitoisia, että niiden syömistä suositellaan rajoittamaan.
Syötkö e-pillereitä tai antibiootteja? Kai tiesit, että Helsingin edustalla kalat kärsii sekä e-pillerien hormonien että lääkkeeksi nautittujen antibioottien aiheuttamista muutoksista. Jätevesissä nuokin ovat sinne mereen päätyneet, joten miten kiinnostunut olet kalojen hyvinvoinnista ja ymmärrät kerätä virtsasi ja viedä sen kauas vesistöistä.
En syö e-pillereitä, ja antibioottikuurinkin viimeksi kai lapsena. Mainitsemasi aineet ovat uhka, mutta ne eivät liity millään tavalla jätteiden keräämiseen. Tai korkeintaan sillä tavalla liittyvät, että ympäristöä kuormittavat niin monet sellaiset asiat, joille emme suoraa voi mitään kuluttajana (paitsi olemalla syömättä), että ei ole mitään syytä kuormittaa ympäristöä vielä lisää olemalla lajittelematta.
Suuri osa ympäristömyrkyistä, kuten kadmium, elohopea ja ns supermyrkky dioksiini eivät ikinä poistu kierrosta kerran sinne päädyttyään. Silti on näitä ajattelemattomia, omahyväisiä ihmisiä, jotka eivät lajittele. Ehkä he jotenkin virheellisesti kuvittelevat, ettei asia liity heihin. Totuus on toinen. He itse syövät näitä luontoon ajamiaan myrkkyjä. Samoin eliöstö ja koko biosfääri järkkyy, kun myrkyt kertyvät ravontoketjuissa.
Siis paljonko kadmiumia ja elohopeaa on maitotölkeissä, ketsuppipulloissa ja kartonkipakkauksissa, jos niiden laittaminen sekajätteeseen on noin vaarallista?
Täällä oli puhe nyt esimerkiksi paristoista, sun muista. Mutta kuvitteletko, että pahvi ja paperituotteet jollakin tavalla ilmestyvät tyhjästä? No minä voin paljastaa: ei ne eivät ilmesty tyhjästä. Niitä valmistetaan puusta. Puuta saadaan metsästä. Metsien hakkuut ja hoito aihettavat suuria valumia, jolloin esimerkiksi raskasmetalleja ja ravinteita valuu vesistöihin. Vesistöissä ne aiheuttavat rehevöitymistä, joka ennen pitkää johtaa veden happikatoon. Esim Itämeressä on jo useita alueita, jotka ovat täysin hapettomia. Ymmärtänet, etteivät eliöt, jotain anaerobisia bakteereja lukuun ottamatta elä hapettomissa olosuhteissa, eli aiheutuu eliöiden massaluolemia. Metsät toimivat myös hiilinieluina, joka on välttämätöntä elämän kannalta. Lisäksi paperin ja pahvinvalmistusprosesseista tulee sivituotteena hiilidioksidia ja muita päästöjä, jotka lisäävät maapallon lämpenemistä.
Ja jos me emme uudistaisi metsiä, niin ne eivät enää jaksaisi yhteyttää ja toimia hiilinieluina, koska ikivanhat puut lahoaisivat pystyy, synkät kuusikot estäsivät aluskasvillisuuden elämisen ja metsäksi nimetyt alueet edistäisivät maapallon lämpenemistä lahoamalla ja mätänemällä. Aina ajoittain kulotus (tulipalo) polttaisi osan puusta (arvaa kahdesti, tuleeko siitä mitään haitallista savua ja nokea) ja maapallo saisi lisää lämpöä. Nykysysteemissä turvataan se, että meillä on jatkuvasti kasvukykyistä puustoa toimimassa hiilinieluna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä heitän 1 hengen taloudessani kaiken vaan sekajätteeseen. Ei kiinnosta nuo ympäristöhörhötykset pätkääkään.
Vaikka itse asut ja syöt siinä ympäristössä, jota olet pilaamassa? Vaikka lukuisat eläimet altistuvat vaarallisille ympäristömyrkyille ja raskasmetalleille? Et taida olla kovin eläinrakas.Etkä ilmeisesti välitä itsestäsi ja muista ihmisistäkään.
Eikö ne jätteet päädy kaatopaikalle, jossa ne lajitellaan joka tapauksessa painon perusteella eli kadmiumakut jne. erotellaan siellä joka tapauksessa. Näin ainakin väitettiin, kun pari vuotta sitten kävin tutustumassa prosessiin.
Oletko vajakki vai miksi ymmärryksesi on noin alkeellisella tasolla. Kaatopaikoilla sijaitsee usein kierrätyspisteitä js vaarallisen jätteen vastaanottoa. Niissä jätteet lajitellaan laatujen mukaan. Tavallista sekajätettä sen sijaan kukaan ei lajittele (vai kuvitteletko että siellä olisi pieni armeija aukomassa ihmisten roskapusseja ja lajittelemassa että "jaahas, banaaninkuori, biojätteeseen. Kakkavaippa, sekajätteeseen..."?)
Ei siellä mitään ihmisiä tarvita repimään roskapusseja auki, ihan kuule oli koneet repimässä ja liukuhihnat kuljettamassa ja "täristimet", jotka lajitteli jätettä painon mukaan. Ja magneetteja, jotka nappasi metallit puoleensa. Varmaan ymmärrykseni on todella alkeellisella tasolla, kun sujuvasti katselin, miten kotitalousjäte siellä linjastossa eteni ihmiskäden koskettamatta.
Höpö höpö. Olet ollut katselemassa jotakin muuta, mutten kaatopaikkajätteen lajittelua.
Kyllä se oli nimenomaan kaatopaikkajätteen lajittelua. Tavoitteena tosin oli, että kaatopaikalle siitä menisi mahdollisimman vähän.
Onhan kaikilla kierrätäjillä ekologiset kestovaipat, kuukautissuojat jne. kierrätettävää materiaalia? Käytte suihkussa korkeintaan 5 min vettä valuttaen? Hiukset pesette max kerran viikossa? Ruokanne on aitoa lähiruokaa eli suomalaista, ei mitään chia-siemeniä ja avocadoa. Ette matkustele ulkomailla.
Joku jätteiden lajitteleminen on pisara meressä, jos muuten tuhlaatte maapalloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä heitän 1 hengen taloudessani kaiken vaan sekajätteeseen. Ei kiinnosta nuo ympäristöhörhötykset pätkääkään.
Vaikka itse asut ja syöt siinä ympäristössä, jota olet pilaamassa? Vaikka lukuisat eläimet altistuvat vaarallisille ympäristömyrkyille ja raskasmetalleille? Et taida olla kovin eläinrakas.Etkä ilmeisesti välitä itsestäsi ja muista ihmisistäkään.
En kyllä tarpeeksi jaksa välittää, että arjessa mitään tekisin asian eteen. Muutenkin tuntuu vähän liioittelulta tuollainen, kun on kyse tavallisen yhden hengen kotitalouden arkisista jätteistä. Sinne ne menee kaatopaikalle ja joo, voi olla että jotkut kaatopaikkarotat tai -lokit saavat jotain epäterveellistä syömistä. Ei jaksa niin niiden kohtalo kiinnostaa.
Äskeinen viestini hävisi, kokeillaan uudelleen. Tosiaankin vaikea ymmärtää sivistymättömyyttäsi. Miten ihminen voi olla nykymaailman sivistysvaltiossa noin ymmärtämätön? Etkö ymmärrä ravintoketjukäsitettä? Lokit ja rotat eivät ole ravintoketjun huipulla. Ne päätyvät petojen ruuaksi. Ns huippupedoissa, jotka ihminenkin edustaa, nämä raskasmetallit ja ympäristömyrkyt kertyvät jopa tuhatkertaisiksi aiheuttaen mm syöpäö, lisääntymishäiriöitä ja epämuodostumia. Kun eliö kuolee, se maatuu hajottajien toimesta. Maasta kasvit keräävät ravinteensa ja kasveista myrkky päätyy edelleen kasvinsyöjiin, vaikkapa pellolle, josta sinäkin syöt.
Se mitä sekajätteeseen saa laittaa riippuu oman alueen jätehuoltomääräyksistä. Jossain laitetaan myös biojäte sekajätteisiin.
Metalleja ei saa laittaa. Haittaavat polttamista kun sulavat arinalle , tai jotain sinnepäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lajittelemattomat ihmiset ovat kyllä jotenkin yksinkertaisia ja kykenemättömiä ymmärtämään kauaskantoisia asioita.
Kävikö mielessä, ettei yksinkertaisesti kiinnosta?
No juuri siksi semmoinen ihminen on niin yksinkertainen. Ei raasu ymmärrä oman ympäristönsä päälle. Kumminkin ollaan kiinnostuneita esimerkiksi eläinten hyvinvoinnista, eikä kumminkaan kiinnosta, miten vaarallisia ympäristömyrkkyjä (mm kadmium) esim. paristot sisältävät. Kun nämä pääsevät luontoon, tai ilmakehään, ne kertyvät eliöiden elimistöön ja aiheuttavat aivan hirvittävästi ongelmia. Monet kalalajithan esimerkiksi ovat jo niin myrkkypitoisia, että niiden syömistä suositellaan rajoittamaan.
Syötkö e-pillereitä tai antibiootteja? Kai tiesit, että Helsingin edustalla kalat kärsii sekä e-pillerien hormonien että lääkkeeksi nautittujen antibioottien aiheuttamista muutoksista. Jätevesissä nuokin ovat sinne mereen päätyneet, joten miten kiinnostunut olet kalojen hyvinvoinnista ja ymmärrät kerätä virtsasi ja viedä sen kauas vesistöistä.
En syö e-pillereitä, ja antibioottikuurinkin viimeksi kai lapsena. Mainitsemasi aineet ovat uhka, mutta ne eivät liity millään tavalla jätteiden keräämiseen. Tai korkeintaan sillä tavalla liittyvät, että ympäristöä kuormittavat niin monet sellaiset asiat, joille emme suoraa voi mitään kuluttajana (paitsi olemalla syömättä), että ei ole mitään syytä kuormittaa ympäristöä vielä lisää olemalla lajittelematta.
Suuri osa ympäristömyrkyistä, kuten kadmium, elohopea ja ns supermyrkky dioksiini eivät ikinä poistu kierrosta kerran sinne päädyttyään. Silti on näitä ajattelemattomia, omahyväisiä ihmisiä, jotka eivät lajittele. Ehkä he jotenkin virheellisesti kuvittelevat, ettei asia liity heihin. Totuus on toinen. He itse syövät näitä luontoon ajamiaan myrkkyjä. Samoin eliöstö ja koko biosfääri järkkyy, kun myrkyt kertyvät ravontoketjuissa.
Siis paljonko kadmiumia ja elohopeaa on maitotölkeissä, ketsuppipulloissa ja kartonkipakkauksissa, jos niiden laittaminen sekajätteeseen on noin vaarallista?
Täällä oli puhe nyt esimerkiksi paristoista, sun muista. Mutta kuvitteletko, että pahvi ja paperituotteet jollakin tavalla ilmestyvät tyhjästä? No minä voin paljastaa: ei ne eivät ilmesty tyhjästä. Niitä valmistetaan puusta. Puuta saadaan metsästä. Metsien hakkuut ja hoito aihettavat suuria valumia, jolloin esimerkiksi raskasmetalleja ja ravinteita valuu vesistöihin. Vesistöissä ne aiheuttavat rehevöitymistä, joka ennen pitkää johtaa veden happikatoon. Esim Itämeressä on jo useita alueita, jotka ovat täysin hapettomia. Ymmärtänet, etteivät eliöt, jotain anaerobisia bakteereja lukuun ottamatta elä hapettomissa olosuhteissa, eli aiheutuu eliöiden massaluolemia. Metsät toimivat myös hiilinieluina, joka on välttämätöntä elämän kannalta. Lisäksi paperin ja pahvinvalmistusprosesseista tulee sivituotteena hiilidioksidia ja muita päästöjä, jotka lisäävät maapallon lämpenemistä.
Ja jos me emme uudistaisi metsiä, niin ne eivät enää jaksaisi yhteyttää ja toimia hiilinieluina, koska ikivanhat puut lahoaisivat pystyy, synkät kuusikot estäsivät aluskasvillisuuden elämisen ja metsäksi nimetyt alueet edistäisivät maapallon lämpenemistä lahoamalla ja mätänemällä. Aina ajoittain kulotus (tulipalo) polttaisi osan puusta (arvaa kahdesti, tuleeko siitä mitään haitallista savua ja nokea) ja maapallo saisi lisää lämpöä. Nykysysteemissä turvataan se, että meillä on jatkuvasti kasvukykyistä puustoa toimimassa hiilinieluna.
Tätä kiertokulkua, jonka päätepisteenä on mainitsemasi synkkä kuusikko lahopuineen, kutsutaan metsän sukkessioksi. Nykyisin on nimen omaan suuri ongelma, ettei tätä tapahtumaa päästetä loppuun asti. Maailmassa ja Suomessakin on enää muutamia länttejä, joissa on jäljellä sukkession loppuvaiheen metsää. Nämä metsät ovat lajimääriltään kaikkein suurimpia. Monet lajit, kuten eräs tikkalaji ja liito-orava (puhutaan sadoista lajeista) tarvitsevat välttämättä tällaista elinympäristöä.
Ensinnäkään lahoaminen ei ole sama asia kuin mätäneminen. Mätäneminen tapahtuu anaerobisesti, eli ilman happea. Päästönä on mm. metaania. Metsän materialin hajoaminen (eli lahoaminen) on aivan välttämätön osa, jolla metsän pohjan humuskerros pysyy ravinteikkaana. Jatkuva ns metsän hoitaminen (eli puiden hakkaaminen ja niiden pois kuljetus) köyhdyttää maaperää, kunnes se lopulta on täysin kasvukelvoton.
Nykysysteemillä esi siis turvata yhtikäs mitään. Asia on aivan päin vastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lajittelemattomat ihmiset ovat kyllä jotenkin yksinkertaisia ja kykenemättömiä ymmärtämään kauaskantoisia asioita.
Kävikö mielessä, ettei yksinkertaisesti kiinnosta?
No juuri siksi semmoinen ihminen on niin yksinkertainen. Ei raasu ymmärrä oman ympäristönsä päälle. Kumminkin ollaan kiinnostuneita esimerkiksi eläinten hyvinvoinnista, eikä kumminkaan kiinnosta, miten vaarallisia ympäristömyrkkyjä (mm kadmium) esim. paristot sisältävät. Kun nämä pääsevät luontoon, tai ilmakehään, ne kertyvät eliöiden elimistöön ja aiheuttavat aivan hirvittävästi ongelmia. Monet kalalajithan esimerkiksi ovat jo niin myrkkypitoisia, että niiden syömistä suositellaan rajoittamaan.
Olen hyvin tietoinen noista asioista, mutta ei kiinnosta, koska ei vaikuta mun elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lajittelemattomat ihmiset ovat kyllä jotenkin yksinkertaisia ja kykenemättömiä ymmärtämään kauaskantoisia asioita.
Kävikö mielessä, ettei yksinkertaisesti kiinnosta?
No juuri siksi semmoinen ihminen on niin yksinkertainen. Ei raasu ymmärrä oman ympäristönsä päälle. Kumminkin ollaan kiinnostuneita esimerkiksi eläinten hyvinvoinnista, eikä kumminkaan kiinnosta, miten vaarallisia ympäristömyrkkyjä (mm kadmium) esim. paristot sisältävät. Kun nämä pääsevät luontoon, tai ilmakehään, ne kertyvät eliöiden elimistöön ja aiheuttavat aivan hirvittävästi ongelmia. Monet kalalajithan esimerkiksi ovat jo niin myrkkypitoisia, että niiden syömistä suositellaan rajoittamaan.
Olen hyvin tietoinen noista asioista, mutta ei kiinnosta, koska ei vaikuta mun elämään.
Jos asut maapallolla, syöt ja juot, niin vaikuttaa. Ja ilmastopakolaisuus lisääntyy vielä elinaikanasi niin, että joudut ahtaalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lajittelemattomat ihmiset ovat kyllä jotenkin yksinkertaisia ja kykenemättömiä ymmärtämään kauaskantoisia asioita.
Kävikö mielessä, ettei yksinkertaisesti kiinnosta?
No juuri siksi semmoinen ihminen on niin yksinkertainen. Ei raasu ymmärrä oman ympäristönsä päälle. Kumminkin ollaan kiinnostuneita esimerkiksi eläinten hyvinvoinnista, eikä kumminkaan kiinnosta, miten vaarallisia ympäristömyrkkyjä (mm kadmium) esim. paristot sisältävät. Kun nämä pääsevät luontoon, tai ilmakehään, ne kertyvät eliöiden elimistöön ja aiheuttavat aivan hirvittävästi ongelmia. Monet kalalajithan esimerkiksi ovat jo niin myrkkypitoisia, että niiden syömistä suositellaan rajoittamaan.
Syötkö e-pillereitä tai antibiootteja? Kai tiesit, että Helsingin edustalla kalat kärsii sekä e-pillerien hormonien että lääkkeeksi nautittujen antibioottien aiheuttamista muutoksista. Jätevesissä nuokin ovat sinne mereen päätyneet, joten miten kiinnostunut olet kalojen hyvinvoinnista ja ymmärrät kerätä virtsasi ja viedä sen kauas vesistöistä.
En syö e-pillereitä, ja antibioottikuurinkin viimeksi kai lapsena. Mainitsemasi aineet ovat uhka, mutta ne eivät liity millään tavalla jätteiden keräämiseen. Tai korkeintaan sillä tavalla liittyvät, että ympäristöä kuormittavat niin monet sellaiset asiat, joille emme suoraa voi mitään kuluttajana (paitsi olemalla syömättä), että ei ole mitään syytä kuormittaa ympäristöä vielä lisää olemalla lajittelematta.
Suuri osa ympäristömyrkyistä, kuten kadmium, elohopea ja ns supermyrkky dioksiini eivät ikinä poistu kierrosta kerran sinne päädyttyään. Silti on näitä ajattelemattomia, omahyväisiä ihmisiä, jotka eivät lajittele. Ehkä he jotenkin virheellisesti kuvittelevat, ettei asia liity heihin. Totuus on toinen. He itse syövät näitä luontoon ajamiaan myrkkyjä. Samoin eliöstö ja koko biosfääri järkkyy, kun myrkyt kertyvät ravontoketjuissa.
Siis paljonko kadmiumia ja elohopeaa on maitotölkeissä, ketsuppipulloissa ja kartonkipakkauksissa, jos niiden laittaminen sekajätteeseen on noin vaarallista?
Täällä oli puhe nyt esimerkiksi paristoista, sun muista. Mutta kuvitteletko, että pahvi ja paperituotteet jollakin tavalla ilmestyvät tyhjästä? No minä voin paljastaa: ei ne eivät ilmesty tyhjästä. Niitä valmistetaan puusta. Puuta saadaan metsästä. Metsien hakkuut ja hoito aihettavat suuria valumia, jolloin esimerkiksi raskasmetalleja ja ravinteita valuu vesistöihin. Vesistöissä ne aiheuttavat rehevöitymistä, joka ennen pitkää johtaa veden happikatoon. Esim Itämeressä on jo useita alueita, jotka ovat täysin hapettomia. Ymmärtänet, etteivät eliöt, jotain anaerobisia bakteereja lukuun ottamatta elä hapettomissa olosuhteissa, eli aiheutuu eliöiden massaluolemia. Metsät toimivat myös hiilinieluina, joka on välttämätöntä elämän kannalta. Lisäksi paperin ja pahvinvalmistusprosesseista tulee sivituotteena hiilidioksidia ja muita päästöjä, jotka lisäävät maapallon lämpenemistä.
Ja jos me emme uudistaisi metsiä, niin ne eivät enää jaksaisi yhteyttää ja toimia hiilinieluina, koska ikivanhat puut lahoaisivat pystyy, synkät kuusikot estäsivät aluskasvillisuuden elämisen ja metsäksi nimetyt alueet edistäisivät maapallon lämpenemistä lahoamalla ja mätänemällä. Aina ajoittain kulotus (tulipalo) polttaisi osan puusta (arvaa kahdesti, tuleeko siitä mitään haitallista savua ja nokea) ja maapallo saisi lisää lämpöä. Nykysysteemissä turvataan se, että meillä on jatkuvasti kasvukykyistä puustoa toimimassa hiilinieluna.
Tätä kiertokulkua, jonka päätepisteenä on mainitsemasi synkkä kuusikko lahopuineen, kutsutaan metsän sukkessioksi. Nykyisin on nimen omaan suuri ongelma, ettei tätä tapahtumaa päästetä loppuun asti. Maailmassa ja Suomessakin on enää muutamia länttejä, joissa on jäljellä sukkession loppuvaiheen metsää. Nämä metsät ovat lajimääriltään kaikkein suurimpia. Monet lajit, kuten eräs tikkalaji ja liito-orava (puhutaan sadoista lajeista) tarvitsevat välttämättä tällaista elinympäristöä.
Ensinnäkään lahoaminen ei ole sama asia kuin mätäneminen. Mätäneminen tapahtuu anaerobisesti, eli ilman happea. Päästönä on mm. metaania. Metsän materialin hajoaminen (eli lahoaminen) on aivan välttämätön osa, jolla metsän pohjan humuskerros pysyy ravinteikkaana. Jatkuva ns metsän hoitaminen (eli puiden hakkaaminen ja niiden pois kuljetus) köyhdyttää maaperää, kunnes se lopulta on täysin kasvukelvoton.
Nykysysteemillä esi siis turvata yhtikäs mitään. Asia on aivan päin vastoin.
Liito-orava menestyy ihan hyvin talousmetsissä ja jopa asutuksen vieressä, tästä kertovat lukuisat ulostehavainnot.
Oletko koskaan itse käynyt metsässä, joka on ollut oman onnensa nojassa vaikka 150 vuotta? Siellä ei kylmässä ja hämärässä tapahdu kovinkaan kiihkeää lahoamista vaan nimenomaan mätänemiseksi miellettävää toimintaa, koska kylmyys ja pimeys ovat valillitseva olotila jopa kesällä. Suomessa on tätä "jatkuvaa hakkaamista" tehty intensiivisesti jo 1860-luvulta lähtien (ja jo ennen sitä ns. kotitarvehakkuuna) ja silti meillä on edelleen metsämme, vaikka sinun teoriallasi maapohja on kasvukelvoton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lajittelemattomat ihmiset ovat kyllä jotenkin yksinkertaisia ja kykenemättömiä ymmärtämään kauaskantoisia asioita.
Kävikö mielessä, ettei yksinkertaisesti kiinnosta?
No juuri siksi semmoinen ihminen on niin yksinkertainen. Ei raasu ymmärrä oman ympäristönsä päälle. Kumminkin ollaan kiinnostuneita esimerkiksi eläinten hyvinvoinnista, eikä kumminkaan kiinnosta, miten vaarallisia ympäristömyrkkyjä (mm kadmium) esim. paristot sisältävät. Kun nämä pääsevät luontoon, tai ilmakehään, ne kertyvät eliöiden elimistöön ja aiheuttavat aivan hirvittävästi ongelmia. Monet kalalajithan esimerkiksi ovat jo niin myrkkypitoisia, että niiden syömistä suositellaan rajoittamaan.
Syötkö e-pillereitä tai antibiootteja? Kai tiesit, että Helsingin edustalla kalat kärsii sekä e-pillerien hormonien että lääkkeeksi nautittujen antibioottien aiheuttamista muutoksista. Jätevesissä nuokin ovat sinne mereen päätyneet, joten miten kiinnostunut olet kalojen hyvinvoinnista ja ymmärrät kerätä virtsasi ja viedä sen kauas vesistöistä.
En syö e-pillereitä, ja antibioottikuurinkin viimeksi kai lapsena. Mainitsemasi aineet ovat uhka, mutta ne eivät liity millään tavalla jätteiden keräämiseen. Tai korkeintaan sillä tavalla liittyvät, että ympäristöä kuormittavat niin monet sellaiset asiat, joille emme suoraa voi mitään kuluttajana (paitsi olemalla syömättä), että ei ole mitään syytä kuormittaa ympäristöä vielä lisää olemalla lajittelematta.
Suuri osa ympäristömyrkyistä, kuten kadmium, elohopea ja ns supermyrkky dioksiini eivät ikinä poistu kierrosta kerran sinne päädyttyään. Silti on näitä ajattelemattomia, omahyväisiä ihmisiä, jotka eivät lajittele. Ehkä he jotenkin virheellisesti kuvittelevat, ettei asia liity heihin. Totuus on toinen. He itse syövät näitä luontoon ajamiaan myrkkyjä. Samoin eliöstö ja koko biosfääri järkkyy, kun myrkyt kertyvät ravontoketjuissa.
Siis paljonko kadmiumia ja elohopeaa on maitotölkeissä, ketsuppipulloissa ja kartonkipakkauksissa, jos niiden laittaminen sekajätteeseen on noin vaarallista?
Täällä oli puhe nyt esimerkiksi paristoista, sun muista. Mutta kuvitteletko, että pahvi ja paperituotteet jollakin tavalla ilmestyvät tyhjästä? No minä voin paljastaa: ei ne eivät ilmesty tyhjästä. Niitä valmistetaan puusta. Puuta saadaan metsästä. Metsien hakkuut ja hoito aihettavat suuria valumia, jolloin esimerkiksi raskasmetalleja ja ravinteita valuu vesistöihin. Vesistöissä ne aiheuttavat rehevöitymistä, joka ennen pitkää johtaa veden happikatoon. Esim Itämeressä on jo useita alueita, jotka ovat täysin hapettomia. Ymmärtänet, etteivät eliöt, jotain anaerobisia bakteereja lukuun ottamatta elä hapettomissa olosuhteissa, eli aiheutuu eliöiden massaluolemia. Metsät toimivat myös hiilinieluina, joka on välttämätöntä elämän kannalta. Lisäksi paperin ja pahvinvalmistusprosesseista tulee sivituotteena hiilidioksidia ja muita päästöjä, jotka lisäävät maapallon lämpenemistä.
Ja jos me emme uudistaisi metsiä, niin ne eivät enää jaksaisi yhteyttää ja toimia hiilinieluina, koska ikivanhat puut lahoaisivat pystyy, synkät kuusikot estäsivät aluskasvillisuuden elämisen ja metsäksi nimetyt alueet edistäisivät maapallon lämpenemistä lahoamalla ja mätänemällä. Aina ajoittain kulotus (tulipalo) polttaisi osan puusta (arvaa kahdesti, tuleeko siitä mitään haitallista savua ja nokea) ja maapallo saisi lisää lämpöä. Nykysysteemissä turvataan se, että meillä on jatkuvasti kasvukykyistä puustoa toimimassa hiilinieluna.
Tätä kiertokulkua, jonka päätepisteenä on mainitsemasi synkkä kuusikko lahopuineen, kutsutaan metsän sukkessioksi. Nykyisin on nimen omaan suuri ongelma, ettei tätä tapahtumaa päästetä loppuun asti. Maailmassa ja Suomessakin on enää muutamia länttejä, joissa on jäljellä sukkession loppuvaiheen metsää. Nämä metsät ovat lajimääriltään kaikkein suurimpia. Monet lajit, kuten eräs tikkalaji ja liito-orava (puhutaan sadoista lajeista) tarvitsevat välttämättä tällaista elinympäristöä.
Ensinnäkään lahoaminen ei ole sama asia kuin mätäneminen. Mätäneminen tapahtuu anaerobisesti, eli ilman happea. Päästönä on mm. metaania. Metsän materialin hajoaminen (eli lahoaminen) on aivan välttämätön osa, jolla metsän pohjan humuskerros pysyy ravinteikkaana. Jatkuva ns metsän hoitaminen (eli puiden hakkaaminen ja niiden pois kuljetus) köyhdyttää maaperää, kunnes se lopulta on täysin kasvukelvoton.
Nykysysteemillä esi siis turvata yhtikäs mitään. Asia on aivan päin vastoin.
Liito-orava menestyy ihan hyvin talousmetsissä ja jopa asutuksen vieressä, tästä kertovat lukuisat ulostehavainnot.
Oletko koskaan itse käynyt metsässä, joka on ollut oman onnensa nojassa vaikka 150 vuotta? Siellä ei kylmässä ja hämärässä tapahdu kovinkaan kiihkeää lahoamista vaan nimenomaan mätänemiseksi miellettävää toimintaa, koska kylmyys ja pimeys ovat valillitseva olotila jopa kesällä. Suomessa on tätä "jatkuvaa hakkaamista" tehty intensiivisesti jo 1860-luvulta lähtien (ja jo ennen sitä ns. kotitarvehakkuuna) ja silti meillä on edelleen metsämme, vaikka sinun teoriallasi maapohja on kasvukelvoton.
Tänä ei ole mikään "minun teoriani" vaan aivan biologien tuottamaa tietoa. Ostapa alkuun vaikkapa BIOS 3, ympäristöekologia. Se on lukion kirja, joten luulisi aukenevan sinullekin.
Koita nyt käsittää, ettei mätänemisessä ja lahoamisessa ole kysymys mistään mielipiteestä. Eikä vanhojen metsien pohjalla tapahdu mätänemistä, vaan lahoamista. Ei vaikka kuinka haluaisit sen sellaiseksi "mieltää". Mätäneminen ja lahoaminen ovat kaksi aivan eri asiaa.
Suomessa todella on hakattu metsiä kauan, mutta vasta viime vuosikymmeninä se on ollut voimaakkaasti koneellistettua. Ja todella ihan täällä Suomessa on jo havaittu vakavia ongelmia sen seurauksena (mm metsänpohjan köyhtyminen ja ravinnevalut), joihin yritetään kehitellä ratkaisua. Yksi niistä on tehokas paperitavaran kierrätys, jolloin jo olemassa oleva sellu ei pala tuhkaksi, vaan se voidaan uusiokäyttää, jolloin metsää ei tarvitsisi hakata jatkuvasti. Kas kun maassa on tietty määrä ravinteita, eikä niitä sinne lisää mistään tule. Kasvit ottavat nämä ravinteet ja mikäli kasvit viedään pois, ravinteet viedään mukana. Ainoa tapa, jolla ravinteet (esim. typpi ja fosfori) saadaan palautetuksi tässä tapauksessa metsään, on lannoitus. Lannotteiden tuottaminen taas on jälleen yksi suuri ympäristökuormitus.
Mun käsittääkseni kaikki poltetaan samassa pöntössä. Mulla menee sekajätteisiin kaikki
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun käsittääkseni kaikki poltetaan samassa pöntössä. Mulla menee sekajätteisiin kaikki
Onneksi käsityksesi on väärä; kaikkea ei todellakaan polteta samassa pöntössä. Faktoihin tutustumisen voit aloittaa vaikkapa täältä:
https://www.kuusakoski.com/fi/finland/
Lajittelen mahdollisuuksien mukaan. Eli komposti on pihalla, mutta muulle ei kertakaikkisesti ole tilaa pienenpienessä kodissa toistaiseksi, keittiöremontin jälkeen mahtuu jo useampi roska-astiakin. Myönnän myös muiluttaneeni roska-astiassa rakennusjätettä pois pienissä määrin kerrallaan. Laattoja, gyprocin palasia, laminaattia silputtuna, milloin mitäkin pientä.
Höpö höpö. Olet ollut katselemassa jotakin muuta, mutten kaatopaikkajätteen lajittelua.