Turhauttavaa kun en saa ikinä kokea ns. elokuvarakkautta
Onko sellaista edes olemassa? Olen 27, takana kaksi pidempää parisuhdetta. Molemmat ensimmäisen vuoden jälkeen tylsiä kuin mitkä, minun tunteeni hiipuu kaveritasolle ja kun olen 3 vuotta asunut kuin kämppis niin en näe muuta vaihtoehtoa kuin päättää suhteen. Olen varmaan lukenut liikaa romanttisia kirjoja, nykyään tuntuu etten edes halua miestä kun parisuhteeni eivät ole samanlaisia kuin kirjoissa ja elokuvissa.
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Minusta ongelmana on miesten komeus. Ei sillä ole niin väliä onko mies romanttinen vai ei, mutta jos se olisi EDES komea?! Ihan itkettää kun kävelee sinkkunaisena kaduilla ja katsoo miltä miehet näyttää. Naiset on yleisellä tasolla kauniimpia ja laitetumpia.
Tai sitten naiset ovat nirsompia.
Vierailija kirjoitti:
Mitä se elokuvarakkaus on. Munkin naapuria kun kattoo niin ylipainonen muija ja autonrassaajamies :DD Ompa Titanicia tuossa pariskunnassa.
No onpahan ainakinpelastusrengas omasta takaa. :-D
Mietitäänpäs oikeasti. Elokuvissa kuvataan yleensä sitä rakastumista. Sitä kamppailua, että miten valloitan tämän maailman ihanimman ja fiksuimman ihmisen sydämen sanomalla juuri ne oikeat sanat juuri oikeaan aikaan. Miten sitten tulee joku kaamea väärinymmärrys tai paljastuu joku hirvittävä luuranko jonkun kaapista ja miten sitten sen kanssa opetellaan elämään. Erotaan ja räydytään kauheissa tuskissa. Ollaan menossa naimisiin jonkun uuden, yhdentekevän tyypin kanssa, kunnes sitten tajutaan, että sehän se onkin. Ja matkustetaan maan ääriin hirveällä kiireellä, koska se toinen on juuri astumassa koneeseen, jolla lentään Timbuktuun loppuiäksi ja sitten kuitenkin ehditään. Elokuva loppuu siihen, että suudellaan myrskyisästi lentokentällä ja sanotaan, et: "It was always you!". Eikö niin?
Mut kuvataanko sitä, mitä tämän jälkeen tapahtui? Ei kuvata. Ei kuvata sitä, kun näidenkin rakastuminen muuttuu rakastamiseksi, huuma muuttuu arjeksi, jota haluaa elää sen oman rakkaan ihmisen rinnalla. Paahtaa aamulla paahtoleipää, pestä toisenkin pyykit, imuroida kynnenroskat lattialta (jotka se aina!! jättää siihen). Ja niin edelleen. Arki on tylsää eikä elokuvahetkiä ole usein. On itsestä kiinni, kuinka usein. Eikä se ole suureellista ja erityistä vaan se voi olla ihan pieni hetki perjantai iltana kun huomaat, että toinen on ostanut kaappiin sun lempisuklaata, siis ajatullut sua silloinkin kun ette ole olleet yhdessä. Se on elokuva hetki oikeassa elämässä ja sitä kannattaa tavoitella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ongelmana on miesten komeus. Ei sillä ole niin väliä onko mies romanttinen vai ei, mutta jos se olisi EDES komea?! Ihan itkettää kun kävelee sinkkunaisena kaduilla ja katsoo miltä miehet näyttää. Naiset on yleisellä tasolla kauniimpia ja laitetumpia.
Tai sitten naiset ovat nirsompia.
Ei, vaan miehet rumia.
Ei ole ihan tuulesta temmattu tämä "kauniimpi sukupuoli", jolla viitataan naisiin. Naiset edes yrittävät (meikki, vaatteet, hoikka paino), miehet ei jaksa mitään =(
No mä oon vaihtanut rakkauden ja himon vihantunteeksi. Hyvin sujuu, mitä nyt välillä räjähtelee pää. Sinkkunainen olen siis ja vihaan jokaista miest' joka tulee vastaan. Hyvin mennyt
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ihan tuulesta temmattu tämä "kauniimpi sukupuoli", jolla viitataan naisiin. Naiset edes yrittävät (meikki, vaatteet, hoikka paino), miehet ei jaksa mitään =(
En nyt ihan allekirjoittaisi kohtia "vaatteet, hoikka, paino". Pitäisiköhän sitä meikata sitten...
Olen kokenut sellaisen kahdesti - vieläpä saman ihmisen kanssa:) Tosin väliä oli lähes 20v.
Lisäksi vielä yksi tapaaminen kaupassa elokuvatyyliin joka johti vuoden laastarisuhteeseen:)
Todellinen olemassaoleva suhteeni on silti parempi kuin nuo em, liian raastavia, liikaa tunteita, liikaa intohimoa! Tällainen tasainen rakkaus on parempaa!
Minä olen kokenut sen tai siis koen. Tunne on molemminpuolinen ja äärimmäisen vahva. Olosuhteet ovat olleet huonot, mutta tunne on ja säilyy. Joskus toivoisi, että olisi aikanaan tyytynyt vähempään - jos tämä päättyy, en näe tulevaisuutta millään tavalla... Eli puolensa ja puolensa.
Vierailija kirjoitti:
No miten itse olet panostanut siihen, että romantiikka pysyy suhteessa yllä? Eihän se yksin miehen vastuulla ole.
Niin, sehän on yhteispeliä niin kuin parisuhde yleensäkin. Jos jää odottamaan, että se toinen tarjoaa huikeita "elokuvaromantiikka-elämyksiä" niin ihan varmasti on tylsää ja saa todennäköisesti odotella pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Mitä se elokuvarakkaus on. Munkin naapuria kun kattoo niin ylipainonen muija ja autonrassaajamies :DD Ompa Titanicia tuossa pariskunnassa.
Pidä vaan naapuri suus kiinni ja lopeta se mun autonrassaaja mieheni vokottelu mun selän takana. Meillä leiskuu kyllä. T:Ylipainoinen muija
Minusta ongelmana on miesten komeus. Ei sillä ole niin väliä onko mies romanttinen vai ei, mutta jos se olisi EDES komea?! Ihan itkettää kun kävelee sinkkunaisena kaduilla ja katsoo miltä miehet näyttää. Naiset on yleisellä tasolla kauniimpia ja laitetumpia.