Lue keskustelun säännöt.
Kaveri odottaa yh:na yllätyskaksosia, haluaa vaan yhden vauvan, onko mitään mahdollisuutta
01.11.2015 |
"sopia", ihan laillisesti tietenkin, että minä ja mieheni voisimme adoptoida vauvoista toisen? Tai edes, että se sijoitettaisiin meille?
Kaverini tosiaan on raskaana jostain yhden yön säädöstä, harkitsi aborttia, päätti pitää lapsen. Ultra paljasti kaksoset. Mitä pidemmälle raskaus edenny, sen varmempi hän on siitä että ei halua kahta vaan korkeintaan yhden kanssa voimavarat riittää.
Mulla ja miehellä lapsettomuushoitoja 2v tuloksetta taustalla.
Tää tilanne tuntuu jotenkin... Jostain ylhäältä päin järjestetyltä suorastaan <3
Kaveri sanoi, et haluaisi "antaa" lapsista toisen meille.
Miten tämä olisi mahdollista byrokratian kautta?
Avoin adoptio, sijoitus, tmv?
Osaako kukaan asioista oikeasti tietävä vastata. Kuinka paljon biologinen äiti saa päättää tässä asiassa?
Kommentit (146)
Miksei kaksosia saisi erottaa toisistaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka äiti kestäisi henkisesti sitä että joutuisi jatkuvasti tapaamaan adoptioon antamaansa lasta, samalla itse huolehtien siitä lapsesta jonka päätti pitää?
Jos olisin bioäidin tilanteessa ja päättäisin antaa lapseni teille, luultavasti samalla katkaisisin välit teihin. Ainakin joksikin aikaa, haluaisin itse toipua rauhassa ja totutella uuteen elämään.
http://www.pelastakaalapset.fi/toiminta/lastensuojelutyo/adoptiot/kansa…
Ei taida onnistua toi ap:n ja kaverinsa miettimä järjestely. Linkissä lähinnä kv-adoptiosta mutta kait tuosta jonkun kuvan saa, millainen adoptioprosessi tulee olemaan.
Sun kannattais nyt vaan kannustaa ja rohkaista ystävää pitämään molemmat lapset. Hän varmaan epäröi ja miettii omia voimavaroja ja sen takia puhuu lapsesta luopumisesta. Voitte olla tukena. Toivottavasti saatte omia lapsia vielä.
Huono provo. Ei missään nimessä suositeltava ratkaisu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
http://www.pelastakaalapset.fi/toiminta/lastensuojelutyo/adoptiot/kotim…
Adoptioprosessin läpikäyminen edessä jos edes harkitsee adoptoimista. Ihan tuollain omalla päätösellä ei lasta saa tuosta noin vain adoptoitua. (Miksi mä edes vastaan tähän ketjuun kun provotutka piippaa..)
Jos lapsen saatte, välit täytyy katkaista ystäväänne.
Kenenkään kannalta ei ole hyvä ratkaisu olla paljon tekemisissä toistenne kanssa tuossa tilanteessa. Ajan kuluessa tilanne voi muuttua, mutta mikään ystäväperhekuvio ei teidän kohdallanne toimi. Kuvittele nyt asiaa lastenkin kannalta.
"Äiti antoi minut pois ja halusi pitää vain siskoni, mutta silti me nähdään päivittäin"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksette yrittäisi saada adoptiolasta ns tavallista reittiä? Teidän suunnitelmanne on totta vie naiivi. Tai provo.
Adoptoikaa molemmat tai ei kumpaakaan. Jos tuo nyt ylipäätään onnistuisi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei ole provo, niin nyt ap alas sieltä pilvilinnoista. Ensinnäkin käsittääkseni Suomessa adoptio ei onnistu noin. Viranomaiset etsivät lapselle vanhemmat. Bioäiti ei valitse itse vanhempia, vaikka häntä kuultaisiinkin vanhempien valinnassa. En myöskään usko, että bioäiti kykenee pitämään toisen lapsista, vaikka kuinka olisi aina halunnut tytön. Ainakaan ei voi tavata säännöllisesti pois annettua lasta. Ajattelitteko kertoa pojalle, että hänet on adoptoitu siltä kivalta perhetutulta, jolla on samanikäinen tytär? Miltähän pojasta tuntuu, kun selviää, että hänet annettiin pois? Omasta mielestäni kaksosia ei saa erottaa tuolla tavalla. En osaa perustella, mutta se vaan tuntuu väärältä.
Kuulostaa kyllä siltä, että puhuisitte jostain kissan- tai koiranpennuista. Kuulostaa oikeasti tosi sairaalta suunnitelmalta.
Mulle tulee vähän sellainen "mitä jos" mieleen. Kuvitellaan, että aikaa kuluu ja lapset alkavat olla tarhaiässä. Heistä tulisi varmasti ystävät, koska tekin olette ystäviä. Entä jos lapsien äiti alkaakin katua päätöstään, ja teille tulee epämiellyttäviä tilanteita sen takia. Ystävyytenne voi joutua koetukselle. Ja lapset: autuaan tietämättä leikkivät keskenään, eivätkä tiedä olevansa sisaruksia. En sano, etteikö tuosta voisi koitua myös paljon iloa ja rakkautta teille kaikille, mutta uskon että tässä on enemmän ongelmia kuin hyviä hetkiä. Toivottavasti tilanne ratkeaa niin, että kaikilla on hyvä olla :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa ihan koiranpentukaupalta! "Ota sinä tämä niin minä otan tämän naaraspuolisen".
Siis ymmärrän että ajatuksen tasolla loistojuttu, niin teidän kuin lasten kannalta.
Mutta ei kannata aliarvioida niitä hormoneja. Ne on jalostunut vain ja ainoastaan siihen, että äiti pitää huolen lapsistaan. Ainakin teidän pitäisi synnytyksen jälkeen pitää taukoa ystävyydestä, hänellä on nimittäin oikeus (käsittääkseni) alkaa katumaan ja puolivaivaton pikkuvauvavaihe voi herättää halun ottaa pikkuprinssi kotiin. Ystävyyden kannalta ei kannata huolehtia, se menee kuitenkin jos hän päättää perua suunnitelman.
Älkää nyt ainakaan ilman ammattiapa
Näin itse kaksosena tuntuu julmalta ajatukselta erottaa sisarukset. Itselläni on ainakin niin vahva side kaksoseeni.
Luulen kyllä että tämä on provo, eihän Suomessa adoptio tuolla lailla toimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millä perusteella ottaisitte adoptioon toisen? Lapsia sijoitetaan VAIN jos asiat ovat todella huonosti (usein liiankin myöhään), jos asiat olisivat todella huonosti niin millä perusteella YH saisi pitää yhden mutta toiselle etsittäisiin sijaisperhe?
Vierailija kirjoitti:
Millä perusteella ottaisitte adoptioon toisen? Lapsia sijoitetaan VAIN jos asiat ovat todella huonosti (usein liiankin myöhään), jos asiat olisivat todella huonosti niin millä perusteella YH saisi pitää yhden mutta toiselle etsittäisiin sijaisperhe?
Kysehän ei ole sijoituksesta/sijaisperheestä vaan adoptiosta. Kyllä on mahdollista antaa toinen lapsista adoptioon jos niin haluaa. Tai vaikka molemmat. Mikään laki ei kiellä eikä estä.
Joo elikkäs lapsi pidetään viimeiseen asti vanhempien kanssa, ellei äiti sano ettei pysty olemaan toisen kanssa. Silloin ehdotetaan ensin kaikkia maailman toimia ja vihoviimeisenä sijoitus jos äiti sitä vaatimalla vaatii. Silloinkin hän ottaa riskin, että myös toisen lapsen kohdalla pohditaan jotain, koska vauvan antaminen pois on merkki mielen ongelmista. Jos poika olisi ollut teillä välillä, eli olisitte toimineet vaikkapa tukiperheenä tai lyhytaikaisen sijoituksen merkeissä lapsen kanssa tekemisissä (jos äiti kieltäytyisi kaikista muista toimista) niin voisi olla pieni mahdollisuus että saisitte hänet tämän prosessin päätteeksi.
Ennen tuota hänen äitinsä olisi ehtinyt kiintyä poikaan niin, ettei varmasti enää suostu siihen.
Miksi ette kokeilisi tuota tukiperhe/sijoitustoimintaa jollekin muulle perheelle? Moni lapsi joudutaan sijoittamaan laitosmaisiin paikkoihin, koska perheitä ei ole tarpeeksi. Kaikkien perheiden tilanne ei koskaan parane, joten pysyvä sijoituskin voi olla mahdollinen. Tähän nykyskenaarioon ei kenenkään kannata käyttää aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Joo elikkäs lapsi pidetään viimeiseen asti vanhempien kanssa, ellei äiti sano ettei pysty olemaan toisen kanssa. Silloin ehdotetaan ensin kaikkia maailman toimia ja vihoviimeisenä sijoitus jos äiti sitä vaatimalla vaatii. Silloinkin hän ottaa riskin, että myös toisen lapsen kohdalla pohditaan jotain, koska vauvan antaminen pois on merkki mielen ongelmista. Jos poika olisi ollut teillä välillä, eli olisitte toimineet vaikkapa tukiperheenä tai lyhytaikaisen sijoituksen merkeissä lapsen kanssa tekemisissä (jos äiti kieltäytyisi kaikista muista toimista) niin voisi olla pieni mahdollisuus että saisitte hänet tämän prosessin päätteeksi.
Ennen tuota hänen äitinsä olisi ehtinyt kiintyä poikaan niin, ettei varmasti enää suostu siihen.
Miksi ette kokeilisi tuota tukiperhe/sijoitustoimintaa jollekin muulle perheelle? Moni lapsi joudutaan sijoittamaan laitosmaisiin paikkoihin, koska perheitä ei ole tarpeeksi. Kaikkien perheiden tilanne ei koskaan parane, joten pysyvä sijoituskin voi olla mahdollinen. Tähän nykyskenaarioon ei kenenkään kannata käyttää aikaa.
niinjoo terv. sosionomiopiskelija.
Vierailija kirjoitti:
Joo elikkäs lapsi pidetään viimeiseen asti vanhempien kanssa, ellei äiti sano ettei pysty olemaan toisen kanssa. Silloin ehdotetaan ensin kaikkia maailman toimia ja vihoviimeisenä sijoitus jos äiti sitä vaatimalla vaatii. Silloinkin hän ottaa riskin, että myös toisen lapsen kohdalla pohditaan jotain, koska vauvan antaminen pois on merkki mielen ongelmista. Jos poika olisi ollut teillä välillä, eli olisitte toimineet vaikkapa tukiperheenä tai lyhytaikaisen sijoituksen merkeissä lapsen kanssa tekemisissä (jos äiti kieltäytyisi kaikista muista toimista) niin voisi olla pieni mahdollisuus että saisitte hänet tämän prosessin päätteeksi.
Ennen tuota hänen äitinsä olisi ehtinyt kiintyä poikaan niin, ettei varmasti enää suostu siihen.
Miksi ette kokeilisi tuota tukiperhe/sijoitustoimintaa jollekin muulle perheelle? Moni lapsi joudutaan sijoittamaan laitosmaisiin paikkoihin, koska perheitä ei ole tarpeeksi. Kaikkien perheiden tilanne ei koskaan parane, joten pysyvä sijoituskin voi olla mahdollinen. Tähän nykyskenaarioon ei kenenkään kannata käyttää aikaa.
Tätä hain takaa.
35
Älä kannusta ystävääsi luopumaan lapsestaan, vaan tarjoa tukesi. Sinä toivot niin paljon lasta, ettet nyt näe miten typerältä kuulostat.
Miltä sinusta tuntuisi, jos sinut olisi annettu vauvana pois, mutta muut olisi saaneet jäädä vanhempiesi luokse?
http://www.pelastakaalapset.fi/toiminta/lastensuojelutyo/adoptiot/kansa…
Ei taida onnistua toi ap:n ja kaverinsa miettimä järjestely.