Virpominen ja trick or treat-kierrokset ovat kerjäämistä
Palstalla on paljon puhuttu nyt Halloweenin aikaan USA:sta tulleesta trick or treat-karkinkerjäyskierroksista. Mielestäni sekä suomalainen virpominen ja Jenkeistä joihinkin perheisiin omaksuttu karkki vai kepponen-kiertely ovat ärsyttäviä kerjuuperinteitä.
Itselläni on kaksi lasta (6v ja 9v) ja kumpikaan ei ole käynyt kerjäämässä ovelta ovelle. Lapset ovat käyneet virpomassa vain isovanhemmillaan.
Mielestäni molemmat perinteet ovat rasittavia, jos käydään koputtelemassa tuntemattomien oville. Itse ainakin haluan viettää palmusunnuntaiaamun rauhassa ilman tuntemattomia, karkkia kerjääviä ja ovikelloa soittelevia lapsia.
Ystäväni mielestä olen huono äiti, ja lapset katkeroituvat tästä. En vaan halua, että lapset myöskään kohtaavat vihamielistä kohtelua tuntemattomilta. Mitä mieltä te olette? Käykö teidän lapset virpomassa/karkkikierroksella tuntemattomilla?
Kommentit (37)
Yhteisöllisyys on todella tiukilla ap:n kaltaisilla ihmisillä...
Kyse on leikistä, lasten leikistä. On outoa niuhottamista kuvitella, että sitä harrastettaisiin ansaintatarkoituksessa, josta on kerjäämisessä kysymys.
Virpomisvitsoihin uppoaa ainakin meillä parikin kymppiä silkkaa pätäkkää joka vuosi, mutta virpomispalkkiot ovat tyyppiä 30 sentin muna tai muutama konvehti. Ei sitä siis todellakaan ansaintamielessä tehdä, vaan jotta lapset oppisivat juhlaperinteitä, heillä olisi kivaa puuhaa ja naapurit ilahtuisivat näteistä vitsoista.
No, onneksi meillä ei ole ap:n kaltaisia riivinrautoja naapureina.
Vierailija kirjoitti:
Yhteisöllisyys on todella tiukilla ap:n kaltaisilla ihmisillä...
Kyse on leikistä, lasten leikistä. On outoa niuhottamista kuvitella, että sitä harrastettaisiin ansaintatarkoituksessa, josta on kerjäämisessä kysymys.
Virpomisvitsoihin uppoaa ainakin meillä parikin kymppiä silkkaa pätäkkää joka vuosi, mutta virpomispalkkiot ovat tyyppiä 30 sentin muna tai muutama konvehti. Ei sitä siis todellakaan ansaintamielessä tehdä, vaan jotta lapset oppisivat juhlaperinteitä, heillä olisi kivaa puuhaa ja naapurit ilahtuisivat näteistä vitsoista.
No, onneksi meillä ei ole ap:n kaltaisia riivinrautoja naapureina.
Ärsyttää, kun lapset tulevat kerjuulle tuntemattomille ja sunnuntaiaamupäivällä. Tuttujen virpominen on sitten asia erikseen.
-ap
On käynyt virpomassa tuttuja. Itse en oo ihan hirveen ihastunut, mutta omissa tutuissa on kyllä niitäkin jotka tykkäävät. Osa näistä on aika yksinäisiä. Meillä on onneksi tuntemattomat virpojat aina kysyneet saako virpoa, joskus on jouduttu sanomaan ei kun ei ole muistettu varata mitään. Joillekin kyllä kelpasi viinirypäleet kun sanoin et muuta ei valitettavasti ole mut jos ne kelpaa niin saa virpoa.
Olis hyvä jos olis jotkut koodit siitä keitä sopii virpoa tai ketkä viettää Halloweeniä. Tyyliin kummitus- tai noita-koriste ovessa = ok käydä, muuten ei.
Vierailija kirjoitti:
On käynyt virpomassa tuttuja. Itse en oo ihan hirveen ihastunut, mutta omissa tutuissa on kyllä niitäkin jotka tykkäävät. Osa näistä on aika yksinäisiä. Meillä on onneksi tuntemattomat virpojat aina kysyneet saako virpoa, joskus on jouduttu sanomaan ei kun ei ole muistettu varata mitään. Joillekin kyllä kelpasi viinirypäleet kun sanoin et muuta ei valitettavasti ole mut jos ne kelpaa niin saa virpoa.
Olis hyvä jos olis jotkut koodit siitä keitä sopii virpoa tai ketkä viettää Halloweeniä. Tyyliin kummitus- tai noita-koriste ovessa = ok käydä, muuten ei.
Äh, siis en oo hirveen ihastunut tuntemattomien virpomiseen yms.
Ihan samaa mieltä. Virpomaan saa mennä, mutta vain tutuille.
Vierailija kirjoitti:
Yhteisöllisyys on todella tiukilla ap:n kaltaisilla ihmisillä...
Kyse on leikistä, lasten leikistä. On outoa niuhottamista kuvitella, että sitä harrastettaisiin ansaintatarkoituksessa, josta on kerjäämisessä kysymys.
Virpomisvitsoihin uppoaa ainakin meillä parikin kymppiä silkkaa pätäkkää joka vuosi, mutta virpomispalkkiot ovat tyyppiä 30 sentin muna tai muutama konvehti. Ei sitä siis todellakaan ansaintamielessä tehdä, vaan jotta lapset oppisivat juhlaperinteitä, heillä olisi kivaa puuhaa ja naapurit ilahtuisivat näteistä vitsoista.
No, onneksi meillä ei ole ap:n kaltaisia riivinrautoja naapureina.
En ole koskaan ymmärtänyt, miksi tuntemattomien aikuisten pitäisi osallistua lasteni leikkeihin. Tai kääntäen: miksi tuntematon aikuinen ei saisi leikkiä sinun lapsellasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteisöllisyys on todella tiukilla ap:n kaltaisilla ihmisillä...
Kyse on leikistä, lasten leikistä. On outoa niuhottamista kuvitella, että sitä harrastettaisiin ansaintatarkoituksessa, josta on kerjäämisessä kysymys.
Virpomisvitsoihin uppoaa ainakin meillä parikin kymppiä silkkaa pätäkkää joka vuosi, mutta virpomispalkkiot ovat tyyppiä 30 sentin muna tai muutama konvehti. Ei sitä siis todellakaan ansaintamielessä tehdä, vaan jotta lapset oppisivat juhlaperinteitä, heillä olisi kivaa puuhaa ja naapurit ilahtuisivat näteistä vitsoista.
No, onneksi meillä ei ole ap:n kaltaisia riivinrautoja naapureina.
Ärsyttää, kun lapset tulevat kerjuulle tuntemattomille ja sunnuntaiaamupäivällä. Tuttujen virpominen on sitten asia erikseen.
-ap
Kuten sanoin, kerjääminen tarkoittaa ansaintamielessä ihmisiltä anelemista. Millä logiikalla se on kerjäämistä, jos omat kulut ovat isommat kuin saadut palkkiot?
Mikä siinä sinua ärsyttää, jos ovikelloasi rimpauttaa tuntematon lapsi? kerro. Eihän siinä tarvitse lasta sisälle päästää, eikä ovea avata ollenkaan, jos ei halua.
Vai harmittaako, jos ei ole muistanut varata pieniä virpomispalkkoja?
Vierailija kirjoitti:
Yhteisöllisyys on todella tiukilla ap:n kaltaisilla ihmisillä...
Kyse on leikistä, lasten leikistä. On outoa niuhottamista kuvitella, että sitä harrastettaisiin ansaintatarkoituksessa, josta on kerjäämisessä kysymys.
Virpomisvitsoihin uppoaa ainakin meillä parikin kymppiä silkkaa pätäkkää joka vuosi, mutta virpomispalkkiot ovat tyyppiä 30 sentin muna tai muutama konvehti. Ei sitä siis todellakaan ansaintamielessä tehdä, vaan jotta lapset oppisivat juhlaperinteitä, heillä olisi kivaa puuhaa ja naapurit ilahtuisivat näteistä vitsoista.
No, onneksi meillä ei ole ap:n kaltaisia riivinrautoja naapureina.
Meillä on lapsilla sellainen hauska yhteisöllinen tapa, että jouluaattona käydään nappaamassa naapureilta lahjasäkit/lahjakorit oven ulkopuolelta ennen pukin tuloa. Kun on nopea, saa aika mukavasti tavaraa. Leikkiähän se vain on, kaikille hauskaa eikä siitä kukaan loukkaannu, jos oman lapsen lahjat meni muille.
Vierailija kirjoitti:
On käynyt virpomassa tuttuja. Itse en oo ihan hirveen ihastunut, mutta omissa tutuissa on kyllä niitäkin jotka tykkäävät. Osa näistä on aika yksinäisiä. Meillä on onneksi tuntemattomat virpojat aina kysyneet saako virpoa, joskus on jouduttu sanomaan ei kun ei ole muistettu varata mitään. Joillekin kyllä kelpasi viinirypäleet kun sanoin et muuta ei valitettavasti ole mut jos ne kelpaa niin saa virpoa.
Olis hyvä jos olis jotkut koodit siitä keitä sopii virpoa tai ketkä viettää Halloweeniä. Tyyliin kummitus- tai noita-koriste ovessa = ok käydä, muuten ei.
Hyvä idea! Joskus jouduin laittamaan "ei virpojia, kiitos"-lapun oveen kun unohdin ostaa karkkeja. Kuitenkin tuntemattomillekin virpojille pitää olla mielestäni kohtelias, en ymmärrä aikuisia ihmisiä jotka huutavat lapsille virpomisen takia.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteisöllisyys on todella tiukilla ap:n kaltaisilla ihmisillä...
Kyse on leikistä, lasten leikistä. On outoa niuhottamista kuvitella, että sitä harrastettaisiin ansaintatarkoituksessa, josta on kerjäämisessä kysymys.
Virpomisvitsoihin uppoaa ainakin meillä parikin kymppiä silkkaa pätäkkää joka vuosi, mutta virpomispalkkiot ovat tyyppiä 30 sentin muna tai muutama konvehti. Ei sitä siis todellakaan ansaintamielessä tehdä, vaan jotta lapset oppisivat juhlaperinteitä, heillä olisi kivaa puuhaa ja naapurit ilahtuisivat näteistä vitsoista.
No, onneksi meillä ei ole ap:n kaltaisia riivinrautoja naapureina.
Ärsyttää, kun lapset tulevat kerjuulle tuntemattomille ja sunnuntaiaamupäivällä. Tuttujen virpominen on sitten asia erikseen.
-ap
Kuten sanoin, kerjääminen tarkoittaa ansaintamielessä ihmisiltä anelemista. Millä logiikalla se on kerjäämistä, jos omat kulut ovat isommat kuin saadut palkkiot?
Mikä siinä sinua ärsyttää, jos ovikelloasi rimpauttaa tuntematon lapsi? kerro. Eihän siinä tarvitse lasta sisälle päästää, eikä ovea avata ollenkaan, jos ei halua.
Vai harmittaako, jos ei ole muistanut varata pieniä virpomispalkkoja?
En ole ap, mutta en todellakaan halua tuntemattomia pentuja aamuisin oveni taakse ovikelloa rämpyttämään.
t. vuorotyöläinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteisöllisyys on todella tiukilla ap:n kaltaisilla ihmisillä...
Kyse on leikistä, lasten leikistä. On outoa niuhottamista kuvitella, että sitä harrastettaisiin ansaintatarkoituksessa, josta on kerjäämisessä kysymys.
Virpomisvitsoihin uppoaa ainakin meillä parikin kymppiä silkkaa pätäkkää joka vuosi, mutta virpomispalkkiot ovat tyyppiä 30 sentin muna tai muutama konvehti. Ei sitä siis todellakaan ansaintamielessä tehdä, vaan jotta lapset oppisivat juhlaperinteitä, heillä olisi kivaa puuhaa ja naapurit ilahtuisivat näteistä vitsoista.
No, onneksi meillä ei ole ap:n kaltaisia riivinrautoja naapureina.
Ärsyttää, kun lapset tulevat kerjuulle tuntemattomille ja sunnuntaiaamupäivällä. Tuttujen virpominen on sitten asia erikseen.
-ap
Kuten sanoin, kerjääminen tarkoittaa ansaintamielessä ihmisiltä anelemista. Millä logiikalla se on kerjäämistä, jos omat kulut ovat isommat kuin saadut palkkiot?
Mikä siinä sinua ärsyttää, jos ovikelloasi rimpauttaa tuntematon lapsi? kerro. Eihän siinä tarvitse lasta sisälle päästää, eikä ovea avata ollenkaan, jos ei halua.
Vai harmittaako, jos ei ole muistanut varata pieniä virpomispalkkoja?
Voisihan siellä ovella olla vaikka aikuinen rahaa vaatimassa. Tuntemattomat lapset oven takana saa minut aina kysymään, että kenen lapsi olet, tietääkö vanhempasi, että olet niin nälissäsi, että kerjäät ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteisöllisyys on todella tiukilla ap:n kaltaisilla ihmisillä...
Kyse on leikistä, lasten leikistä. On outoa niuhottamista kuvitella, että sitä harrastettaisiin ansaintatarkoituksessa, josta on kerjäämisessä kysymys.
Virpomisvitsoihin uppoaa ainakin meillä parikin kymppiä silkkaa pätäkkää joka vuosi, mutta virpomispalkkiot ovat tyyppiä 30 sentin muna tai muutama konvehti. Ei sitä siis todellakaan ansaintamielessä tehdä, vaan jotta lapset oppisivat juhlaperinteitä, heillä olisi kivaa puuhaa ja naapurit ilahtuisivat näteistä vitsoista.
No, onneksi meillä ei ole ap:n kaltaisia riivinrautoja naapureina.
En ole koskaan ymmärtänyt, miksi tuntemattomien aikuisten pitäisi osallistua lasteni leikkeihin. Tai kääntäen: miksi tuntematon aikuinen ei saisi leikkiä sinun lapsellasi?
Se on sääntöjen mukaan tapahtuvaa sosiaalista toimintaa siinä missä ihmisten tervehtiminen tai oven aukaiseminen muille.
Lapsille on tapana sallia vähän erityyppistä toimintaa kuin aikuisille. Koska he ovat lapsia, ja heitä halutaan kasvattaa yhteisönä, ei pelkästään yksilöinä.
Jos jollain pipo puristaa niin, ettei halua huomioida lapsia lainkaan, voi oveen panna vaikka lapun, että "ei virpojia, kiitos".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteisöllisyys on todella tiukilla ap:n kaltaisilla ihmisillä...
Kyse on leikistä, lasten leikistä. On outoa niuhottamista kuvitella, että sitä harrastettaisiin ansaintatarkoituksessa, josta on kerjäämisessä kysymys.
Virpomisvitsoihin uppoaa ainakin meillä parikin kymppiä silkkaa pätäkkää joka vuosi, mutta virpomispalkkiot ovat tyyppiä 30 sentin muna tai muutama konvehti. Ei sitä siis todellakaan ansaintamielessä tehdä, vaan jotta lapset oppisivat juhlaperinteitä, heillä olisi kivaa puuhaa ja naapurit ilahtuisivat näteistä vitsoista.
No, onneksi meillä ei ole ap:n kaltaisia riivinrautoja naapureina.
Ärsyttää, kun lapset tulevat kerjuulle tuntemattomille ja sunnuntaiaamupäivällä. Tuttujen virpominen on sitten asia erikseen.
-ap
Kuten sanoin, kerjääminen tarkoittaa ansaintamielessä ihmisiltä anelemista. Millä logiikalla se on kerjäämistä, jos omat kulut ovat isommat kuin saadut palkkiot?
Mikä siinä sinua ärsyttää, jos ovikelloasi rimpauttaa tuntematon lapsi? kerro. Eihän siinä tarvitse lasta sisälle päästää, eikä ovea avata ollenkaan, jos ei halua.
Vai harmittaako, jos ei ole muistanut varata pieniä virpomispalkkoja?
Voisihan siellä ovella olla vaikka aikuinen rahaa vaatimassa. Tuntemattomat lapset oven takana saa minut aina kysymään, että kenen lapsi olet, tietääkö vanhempasi, että olet niin nälissäsi, että kerjäät ruokaa.
Ai meinaat, että ihan on sama asia... Sulla vippaa pääkopasta. Toivottavasti ole palstan vaki-vela, etkä oikeasti pienten lasten äiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteisöllisyys on todella tiukilla ap:n kaltaisilla ihmisillä...
Kyse on leikistä, lasten leikistä. On outoa niuhottamista kuvitella, että sitä harrastettaisiin ansaintatarkoituksessa, josta on kerjäämisessä kysymys.
Virpomisvitsoihin uppoaa ainakin meillä parikin kymppiä silkkaa pätäkkää joka vuosi, mutta virpomispalkkiot ovat tyyppiä 30 sentin muna tai muutama konvehti. Ei sitä siis todellakaan ansaintamielessä tehdä, vaan jotta lapset oppisivat juhlaperinteitä, heillä olisi kivaa puuhaa ja naapurit ilahtuisivat näteistä vitsoista.
No, onneksi meillä ei ole ap:n kaltaisia riivinrautoja naapureina.
Ärsyttää, kun lapset tulevat kerjuulle tuntemattomille ja sunnuntaiaamupäivällä. Tuttujen virpominen on sitten asia erikseen.
-ap
Kuten sanoin, kerjääminen tarkoittaa ansaintamielessä ihmisiltä anelemista. Millä logiikalla se on kerjäämistä, jos omat kulut ovat isommat kuin saadut palkkiot?
Mikä siinä sinua ärsyttää, jos ovikelloasi rimpauttaa tuntematon lapsi? kerro. Eihän siinä tarvitse lasta sisälle päästää, eikä ovea avata ollenkaan, jos ei halua.
Vai harmittaako, jos ei ole muistanut varata pieniä virpomispalkkoja?
Voisihan siellä ovella olla vaikka aikuinen rahaa vaatimassa. Tuntemattomat lapset oven takana saa minut aina kysymään, että kenen lapsi olet, tietääkö vanhempasi, että olet niin nälissäsi, että kerjäät ruokaa.
Ai meinaat, että ihan on sama asia... Sulla vippaa pääkopasta. Toivottavasti ole palstan vaki-vela, etkä oikeasti pienten lasten äiti.
Kyllä se on sama asia. Meillä ei lapset kiertele ovelta ovelle käsi ojossa, koska osaan itse ostaa heille niin suklaamunat kuin muutkin karkit. Eivät yksinkertaisesti ymmärrä, miksi pitää rimputella muiden ovikelloja ja pyytää herkkuja, kun niitä on kotona ja niitä saa kaupasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteisöllisyys on todella tiukilla ap:n kaltaisilla ihmisillä...
Kyse on leikistä, lasten leikistä. On outoa niuhottamista kuvitella, että sitä harrastettaisiin ansaintatarkoituksessa, josta on kerjäämisessä kysymys.
Virpomisvitsoihin uppoaa ainakin meillä parikin kymppiä silkkaa pätäkkää joka vuosi, mutta virpomispalkkiot ovat tyyppiä 30 sentin muna tai muutama konvehti. Ei sitä siis todellakaan ansaintamielessä tehdä, vaan jotta lapset oppisivat juhlaperinteitä, heillä olisi kivaa puuhaa ja naapurit ilahtuisivat näteistä vitsoista.
No, onneksi meillä ei ole ap:n kaltaisia riivinrautoja naapureina.
En ole koskaan ymmärtänyt, miksi tuntemattomien aikuisten pitäisi osallistua lasteni leikkeihin. Tai kääntäen: miksi tuntematon aikuinen ei saisi leikkiä sinun lapsellasi?
Se on sääntöjen mukaan tapahtuvaa sosiaalista toimintaa siinä missä ihmisten tervehtiminen tai oven aukaiseminen muille.
Lapsille on tapana sallia vähän erityyppistä toimintaa kuin aikuisille. Koska he ovat lapsia, ja heitä halutaan kasvattaa yhteisönä, ei pelkästään yksilöinä.
Jos jollain pipo puristaa niin, ettei halua huomioida lapsia lainkaan, voi oveen panna vaikka lapun, että "ei virpojia, kiitos".
Joku virpominen ei ole sääntöjen mukaan tapahtuvaa sosiaalista toimintaa, jos suurin osa yhteisöstä ei sitä hyväksy. Kuten nykyisin on, harva meistä on aidosti ilahtunut kerjäläisistä ovellaan. Enkä ymmärrä, millaiseen yhteisöön lapsiasi olet kasvattamassa, jos uhkailu ja kerjääminen ovat osa yhteisösi kulttuuria. Lapsia kannattaa kasvattaa nimenomaan yksilöinä, jolloin he voivat kyseenalaistaa heille "lankeavat" toimintatavat ja voivat ylittää ryhmäpaineen sanomalla, että eivät lähde kiertelemään vieraiden ihmisten oville.
Meillä pikkukylässä varsinkin vanhemmat ihmiset kysyy etukäteen, että tuleehan lapset virpomaan. Käydään myös tutuilla virpomassa, ei tuntemattomilla. Kyse on todellakin pienen pienestä kylästä. Halloween-kierrosta ei ole täällä ole.
Ei mielestäni mitenkään kerjäämistä, jokainen saa olla antamatta tai antaa niitä herkkuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteisöllisyys on todella tiukilla ap:n kaltaisilla ihmisillä...
Kyse on leikistä, lasten leikistä. On outoa niuhottamista kuvitella, että sitä harrastettaisiin ansaintatarkoituksessa, josta on kerjäämisessä kysymys.
Virpomisvitsoihin uppoaa ainakin meillä parikin kymppiä silkkaa pätäkkää joka vuosi, mutta virpomispalkkiot ovat tyyppiä 30 sentin muna tai muutama konvehti. Ei sitä siis todellakaan ansaintamielessä tehdä, vaan jotta lapset oppisivat juhlaperinteitä, heillä olisi kivaa puuhaa ja naapurit ilahtuisivat näteistä vitsoista.
No, onneksi meillä ei ole ap:n kaltaisia riivinrautoja naapureina.
Meillä on lapsilla sellainen hauska yhteisöllinen tapa, että jouluaattona käydään nappaamassa naapureilta lahjasäkit/lahjakorit oven ulkopuolelta ennen pukin tuloa. Kun on nopea, saa aika mukavasti tavaraa. Leikkiähän se vain on, kaikille hauskaa eikä siitä kukaan loukkaannu, jos oman lapsen lahjat meni muille.
Aahhaha, meillä taas on ostettu konekivääri, jolla aiomme ampua kaikki, jotka astuvat tontin rajan sisäpuolelle. Poliisit, postinkantajat, kerjääjät kaikki. VAIN tutut saavat lähestyä, kunhan muistavat lähettää ilmoituksen saapumisestaan neljänä kappaleena kirjallisesti kuukautta aikaisemmin.
Miinoja olen myös harkinnut ostaa.
Onhan se nyt saatanasta, jos ei millään toisten Yksityisyyttä kunnioiteta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteisöllisyys on todella tiukilla ap:n kaltaisilla ihmisillä...
Kyse on leikistä, lasten leikistä. On outoa niuhottamista kuvitella, että sitä harrastettaisiin ansaintatarkoituksessa, josta on kerjäämisessä kysymys.
Virpomisvitsoihin uppoaa ainakin meillä parikin kymppiä silkkaa pätäkkää joka vuosi, mutta virpomispalkkiot ovat tyyppiä 30 sentin muna tai muutama konvehti. Ei sitä siis todellakaan ansaintamielessä tehdä, vaan jotta lapset oppisivat juhlaperinteitä, heillä olisi kivaa puuhaa ja naapurit ilahtuisivat näteistä vitsoista.
No, onneksi meillä ei ole ap:n kaltaisia riivinrautoja naapureina.
En ole koskaan ymmärtänyt, miksi tuntemattomien aikuisten pitäisi osallistua lasteni leikkeihin. Tai kääntäen: miksi tuntematon aikuinen ei saisi leikkiä sinun lapsellasi?
Se on sääntöjen mukaan tapahtuvaa sosiaalista toimintaa siinä missä ihmisten tervehtiminen tai oven aukaiseminen muille.
Lapsille on tapana sallia vähän erityyppistä toimintaa kuin aikuisille. Koska he ovat lapsia, ja heitä halutaan kasvattaa yhteisönä, ei pelkästään yksilöinä.
Jos jollain pipo puristaa niin, ettei halua huomioida lapsia lainkaan, voi oveen panna vaikka lapun, että "ei virpojia, kiitos".
Joku virpominen ei ole sääntöjen mukaan tapahtuvaa sosiaalista toimintaa, jos suurin osa yhteisöstä ei sitä hyväksy. Kuten nykyisin on, harva meistä on aidosti ilahtunut kerjäläisistä ovellaan. Enkä ymmärrä, millaiseen yhteisöön lapsiasi olet kasvattamassa, jos uhkailu ja kerjääminen ovat osa yhteisösi kulttuuria. Lapsia kannattaa kasvattaa nimenomaan yksilöinä, jolloin he voivat kyseenalaistaa heille "lankeavat" toimintatavat ja voivat ylittää ryhmäpaineen sanomalla, että eivät lähde kiertelemään vieraiden ihmisten oville.
Sinähän et kyllä tiedä, moniko tykkää virpomisesta ja moniko ei. Oven avaaminen on hyvä mittari - jos ei halua antaa suklaamunaa virpojalle, oven voi pitää kiinni.
Minä en edelleen pidä kerjäämisenä sitä, kun lapsi antaa kalliisti koristellun vitsan virvottavalle ja saa rahallisesti vähempiarvoisia virpomispalkkioita. Ylipäätään en arvioisi siinä rahallisia arvoja, koska kyse on leikistä, johon voi vapaaehtoisesti ryhtyä tai olla ryhtymättä. Aina kysytään lupa virpomiselle.
Halloween-kiertelyä ei ainakaan meillä täällä stadissa ole lainkaan näkynyt. Joten en ota kantaa mainitsemaasi "uhkailuun", joka kumminkin on vain lause, eikä sitä toteuteta.
Lapset saavat aina itse päättää, virpovatko vai eivät. Lupa kysytään aina virvottavalta. Missä siinä olikaan se ryhmäpaine? Sun pääkopassa kaiketi lähinnä.
Olen ihan samaa mieltä, ei meidänkään lapsi saa lähteä kerjäämään. Karkkia saa kotona ja pukeutua saa, mutta en halua että lapseni häiritsee tuntemattomia tai pahoittaa mielensä töykeästä käytöksestä.