Joko olette aloittaneet pikkulintujen tai muiden eläinten talviruokinnan?

Vierailija

Juuri virittelin tali-siemenseosmakkaran ja palloja, ajattelin käydä myös kaupasta tarvikkeet ja tehdä siemenseoskakkuja itse. Jos ihraa ei ole saatavilla, voi seoksen tehdä 50/50-suhteella öljystä ja kookosrasvasta.

http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/talviruokinta.shtml

Sivut

Kommentit (23)

Vierailija

Joo, hiirille laitoin myrkkylaatikot syötteineen jo muutamia viikkoja sitten.

Lintuja en ole ruokkinut, koska ne sotkevat paikat, jos niitä ruokkii.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Joo, hiirille laitoin myrkkylaatikot syötteineen jo muutamia viikkoja sitten.

Lintuja en ole ruokkinut, koska ne sotkevat paikat, jos niitä ruokkii.

Meillä laitetaan perinteiset hiirenloukut. Mutta lintuja ei vielä ruokita, pitää olla maa kunnolla jäässä ennen kuin aloitetaan. 

Vierailija

Lintujen sotkut jäävät vähiksi, jos ei ihan ikkunalaudalle ruokia laita. Pihalle voi vaikka (metallisen/muovisen) tolpan nokkaan laittaa syöttölaudat tai omenalohkoja, puiden oksille kaataa rasva-siemenseosta.Kannattaa tarjoilla sellaisia siemeniä, joista ei jää siemenroskaa. ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, hiirille laitoin myrkkylaatikot syötteineen jo muutamia viikkoja sitten.

Lintuja en ole ruokkinut, koska ne sotkevat paikat, jos niitä ruokkii.

Meillä laitetaan perinteiset hiirenloukut. Mutta lintuja ei vielä ruokita, pitää olla maa kunnolla jäässä ennen kuin aloitetaan. 

Itsekkin yritin aluksi pyytää loukuilla, mutta kun yhdellä loukulla saa vain yhden hiiren kerrallaan. Parhaimmillaan minulla oli ullakolla kuusi loukkua pyynnissä ja aamulla oli neljässä hiiri ja kahdesta muusta oli viety syötti. Siiryin myrkkyyn ja rapina loppui.

-1-

Vierailija

Kyllä ollaan aloitettu jo. Tikat tuli pari viikkoa sitten kattomaan joten silloin oli pakko laittaa. Ne ei turhaan tule, vasta sitten kun niiltä ruoka on loppu. 

Nyt on tikat, oravat, mustarastaat, närhet ja kaikki ne pienet ruokailemassa. 

Espoossa asutaan. 

Vierailija

Eilen laitoin auringonkukansiemenistä ja rasvapähkinämakkaran. Nyt odottelen lintuja. On ollut kylmää mutta yöllä lauhtui ja nyt sataa vettä. Eiköhän ruoka maistu! Saatan laittaa pähkinää myös erilliselle automaatille. Talipalloja rivät menneet viime vuonna kaupaksi, joten en tarjoa niitä nyt lainkaan. 

Vierailija

En ole, enkä ala. Minusta luonto saa tulla toimeen omalla meiningillä. Ja joo, ollaan tuhottu tipujenkin asuinalueita, mutta kyllä niitä vielä Suomessa piisaa. En halua "kesyttää ja opettaa" luonnon eläimiä.

Vierailija

Ihminen on myös tuhonnut paljon sitä luontaista ympäristöä, jossa linnut olisivat muuten selvinneet.

Talviruokinnan merkitys

Suomen runsaasta 240 pesimälajista noin 70 jää sinnittelemään meille talveksi. Kylmyys, lyhyt valoisa aika, lumi ja jää heikentävät lintujen ravinnonsaantimahdollisuuksia. Talvehtiminen pesimäseuduilla voi kuitenkin olla linnuille turvallisempaa kuin raskaalle ja vaaralliselle muuttomatkalle lähteminen.

Ihmisen tarjoama talviruokinta auttaa monen talvehtivan linnun selviytymisessä kevääseen. Paljon energiaa sisältävä ruoka auttaa lintuja kestämään koviakin pakkasia. Esimerkiksi sinitiainen joutuu tankkaamaan moninkertaisesti oman painonsa verran ruokaa selvitäkseen hengissä pakkasyön yli. Lisäksi talven aikana hyvin ruokaa saaneet linnut ovat paremmassa kunnossa keväällä pesimäajan kynnyksellä.

Talviruokinnan vaikutukset näkyvät linnustossamme: talitiainen, sinitiainen ja viherpeippo ovat runsastuneet moninkertaisesti viime vuosikymmenten aikana ilmeisesti paljolti talviruokinnan vuoksi. Ruokintojen ansiosta myös yhä useampi mustarastas pystyy talvehtimaan Suomessa. Talviruokinta lienee vaikuttanut myös pikkuvarpusen runsastumiseen.

Talviruokinnalla käyvä lajisto on runsastunut viime vuosina ja ruokintaa hyödyntävät yhä enemmän myös puukiipijä, tikli, pikkukäpylintu, pyrstötiainen ja käpytikka. Takatalven iskiessä ruokinnalla näkee myös kevätmuutolta kotiutuneita punarintoja, kottaraisia, peippoja ja järripeippoja. Metsälinnuistamme kuusitiainen, hömötiainen, töyhtötiainen ja närhi varastoivat ruokaa talven varalle jo syksyllä, mutta vierailevat myös ahkeraan ruokintapaikoilla kovien pakkasten aikaan.

Uhanalaisista lajeista valkoselkätikka on saanut apua metsiin viedyistä läskinpaloista. Valkoselkätikka ja lukemattomat muut metsälintulajimme kärsivät sopivien ruokailu- ja pesimäalueiden puutteesta. Syynä on linnuille luontaisen monipuolisen metsäluontoympäristön häviäminen ja köyhtyminen.

Vierailija

Meillä päin linnut hyökkäsivät ruokien kimppuun vauhdilla. Ihan selvästi oli jo korkea aika aloittaa. Taidan lähteä saman tien kauppaan hakemaan ruokinta-automaatin irrallisille siemenille ja pähkinöille.

On muuten totta, että kaupan talipallot menevät hunosti kaupaksi, mutta sellainen pitkä makkara kyllä kepaa.

ap eteläisestä Lapista

Vierailija

Laitan joka päivä auringonkukan siemeniä ja pähkinöitä ulos pensaiden alle, puiden juurille ym paikkoihin. Joskus heitän ruokaa ikkunasta maahan sellaiseen kohtaan, jossa niistä ei aiheudu haittaa ihmisille. Aikaisemmin pidin pieniä automaatteja ikkunalla, mutta naapuri rupesi valittamaan niistä ja olen sen takia ruokintakiellossa. Uusi ruokintapaikka on kuitenkin hakusessa talveksi. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi on eläimiä auttaa kuin ihmisiä. 

Niin on, vanhukset kuolkoon korsuihinsa ja alkkikset ojiin.

 

Ihmisillä on sossu mutta eläimillä ei. Kuka siis tarttee avun? 

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat