Miten saisin itseni taas tästä surkeuden alhosta pois?

Vierailija

Välillä tulee näitä surkeushuippuja, kun kieriskelen paskassa olossa ja surkeudessa ja ääni vaan toistelee pääni sisällä miten mahdan ollakaan ruma ja vastenmielinen, en kelpaa, minua ei kukaan, ikinä, halua, en muista miltä tuntuu kun mies haluaa minua jne.

Ed kerran meillä oli seksiä kesäkuussa enkä tajua miten mies voi olla haluamatta, koskaan. Miten se voi olla niin ettei halua ruveta lääppimään, koskettelemaan, halua panna, minä en ymmärrä:´( ei sillä toista naistakaan ole, sen tiedän. Tämä on ollut tällaista kohta 10v, en kyllä varmaksi muista mutta useita useita vuosia kuitenkin. Ahdistaa, täytin juuri 40v ja olen kuin kuiva muumio sillä saralla. Harmi vain etten oikeasti ole kuiva, olisi helpompaa niin.

Papa-kokeeseenkin tuli kutsu, mutta mitä minä siellä, menen sitten jos/kun huvittaa ja maksan sen omasta pussistani, nyt silläkään ei ole kummemmin väliä, eihän tätä alapäätä enää mihnkään edes tarvita, ei lisääntymiseen eikä seksiin.

;´(

Kommentit (3)

Vierailija

Kuule, sääli on sairautta. Opettele rakastamaan itseäsi ja ota elämäsi ohjat omiin käsiisi, ei ole kenenkään toisen tehtävä tehdä sinua onnelliseksi vaan olet itse oman onnesi seppä. Ryhdistäydy. Tänään on loppuelämäsi ensimmäinen päivä, miten sen käytät?

Vierailija

Et kuitenkaan sitten halua vaihtaa miestä? Miksi sinä ajattelet että vika on sinussa, kun selvästi se joka haluaa poikkeuksellisen vähän seksiä on mies, "vika" siis on lähinnä hänessä. 

Itse olen 41 ja pidän todennäköisenä etten koskaan enää tule harrastamaan seksiä. Enkä ole 8 vuoteen harrastanut, en eron jälkeen. Mutta tässä on se ero, että minä en ole kovin seksuaalinen ihminen enkä kaipaa sitä, kun taas sinulle ap vaikuttaa tekevän tosi pahaa henkisesti tuo kun joudut olemaan ilman.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat