Karmeimmat työpaikan pikkujoulut?

ison talon pikkujoulut.

jokainen omalla rahalla. etukäteen piti ilmoittautua ja maksaa ruokamaksu 15 euroa. Juhlat alkoivat klo 16. Työvuoroni päättyi klo 17, pääsin juhliin 17.15 ja kaikki ruuat olivat jo syöty ja korjattu pois.

Kysyin keittiöstä onko mahdollisuus saada mitään, vastattiin ei koska ruuat olivat loppuneet, oli perjantai eikä heillä ollut mitään myytävää.

Juttelin hetken muutaman kollegan kanssa, tuli niin kova nälkä, olin kotimatkalla 17.45.

Tänä vuonna en ilmoittautunut.

Kyllä se oli aika karmeeta, että pomo ei ollut muistanut kertoa meidän rakennuksen väelle pikkujouluista :(

Vierailija kirjoitti:

Tästä on jo aikaa, silloin erään suuren suomalaisen terveyspalveluja tarjoavan ketjun töissä. Hallintoylilääkäri antoi minulle ja työtoverilleni tehtäväksi järjestää kunnon pikkujoulut alueemme suosittuun hiihtokeskukseen (paljon ohjelma- ja ravintolatarjontaa). Tarkoitus oli, että henkilökunta kolmesta kaupungista tulisi samaan juhlaan.

Valmisteltiin sitten kaikki, bookattiin ravintola, kierrätettiin menuehdotukset ja kerättiin osanottajalistat, saatiin valita orkesteri ja esiintyjä (stand-uppia), järjestettiin ja varattiin bussikuljetukset kaikille työyksiköille jne..jne.. Paljon työtä varsinaisen työn lisäksi. Sitten, ehkä reilu viikko ennen h-hetkeä, pidettiin firman yhden uudistetun toimitilan avajaisia ja siellä tämä hallintoylilääkäri puheessaan toivotti samalla kaikki tervetulleiksi "näihin pikkujouluihin, jotka ovat juuri tässä ja nyt, samassa tilaisuudessa, siirtykää noutopöydän ääreen hetken kuluttua..." WTF?

Äijä ei ollut sanallakaan maininnut meille, että hän itse oli järkännytkin asian näin. Minä ja työtoveri kiehuttiin hiljaisesti penkeissämme kun tajuttiin, että meidän yli käveltiin nyt täysin kylmästi, kaikki suunnitelmat ja järjestelyt turhaa, kauhea homma perua koko paletti jne..

No, mul**u se tyyppi olikin, en pitkään enää siinä firmassa viihtynyt. Tämä pomo oli sellainen despootti, että yhden vaivaisen lampun vaihtamiseenkin piti herra isopomolta kysyä lupa. Ja kerran muistan hänen selventäneen meille sairaanhoitajille toimenkuvaamme: "Ainoa syy siihen, miksi olette täällä töissä, on että teidän tulee tuottaa mahdollisimman paljon voittoa osakkeenomistajille.". Jep, tottahan se.

Pelottava mies terveyspalveluyrityksen aluejohdossa. Mihin jäi tavoite tuottaa laadukkaita terveydenhuoltopalveluja asiakkaille? Siinä arvomaailmassa ei ollut hyvä tehdä työtä.

Tämä. Muistakaapa ihmiset tämä arvomaailma, kun varaatte aikaa sinne paljon kehutulle yksityiselle tiettyihin firmoihin. Ja toivottakaa rahoillenne hyvää matkaa veroparatiisiin. 

7 ihmisen työtiimi, 1 työntekijä niin allerginen kalalle ettei kestä edes hajua, 1 ei voi syödä kalaa, 2 inhoaa kalaa. Pikkujoulut oli sitten kalaravintolassa. Ja paikkaahan ei voinut pomon mukaan muuttaa koska hän pitää kalasta.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Omalla kohdallani naisvaltaisen alan pirskeet kyllä alkoivat ihan hyvin; oltiin hyvällä porukalla hyvässä ravintolassa syömässä (olin silloin siellä ekaa kertaa, ja olen käynyt toistekin, kun oli niin tunnelmallinen ja hyvä paikka), mutta sen jälkeen rojahtikin niin että rytisi. Tokihan siinä ruuan päätteeksi alkoivat  kollegat puhua, että jatkoillehan mennään, niinkuin joka vuosi. Olin ekaa vuotta firmassa, mutta monet hauskat tarinat olin aina kaikista yhteisistä pirskeistä ja jatkoista kuullut, joten toki olin ihan messissä, että mihin mennään. No näillä "kokeneemmilla" oli jo paikka tiedossa, joten ei kun retkueen perässä uuteen kohteeseen.

Kauhukseni löysimme itsemme varmaan kaupungin onnettomimmasta karaoke-baarista, jossa oli juuri sisään purjehtineen työporukkamme lisäksi vain pari ympärikännistä baarikukkasta, ja muutama keski-ikäinen tai sen ylittänyt mies, jotka toki alkoivat sillä silmällä katsella, kun nuoria kauniita naisia tuli baarin täydeltä. Yksi niistä toi tarjottimellisen jotain epäilyttäviä vaaleita juomia meille ihan kutsumatta pöytään, että ottakaapas tytöt siitä. Kukaan ei uskaltanut koskea niihin, joten herra lähti kohta tarjottimensa kanssa kumoamaan niitä yksin viereiseen pöytään.... Siinä sitten yksi sun toinen työkaveri lähti aivan into piukeana valitsemaan karaokebiisejä, ja ihan onnellisia olivat siitäkin, että hanasta sai kaljaa. Itse olen enemmän kuivempien siidereiden ystävä, enkä kaljaa juo lainkaan. Jouduin tyytymään siihen makeimpaan ja halvimpaan upcideriin, kun mitään muuta ei baarissa ollut kuin sitä, kaljaa ja väkeviä. Sitä sitten kakistelin pari lasia alas kuunnellen kollegoiden nuotin vierestä laulamista, kunnes keksin puolen yön maissa jonkun tekosyyn, että pitääkin lähteä jo kotiin, "tosi sääli, kun oli niin kivaakin". Eniten riepoi jälkikäteen, että kivenheiton päässähän olisi ollut tosi laadukas oluthuone missä olin käynyt aiemminkin, missä olisi voinut jatkaa iltaa samoilla tiimoilla kuin ravintolassa (hyvä seura, tunnelma, laadukas valikoima yms), vaan ei. Karaokea oli päästävä laulamaan. Ensi kerralla taidan jättää jatkot väliin jonkun tekosyyn varjolla.

 

 

Ei pahalla, mutta oluthuoneet on ehkä tylsimpiä baareja. Itsekin menisin mieluummin kuuntelemaan kehnoja karaoke-esityksiä.

kyllä ja nimenomaan pikkujouluissa. Oluthuoneella käydään sitten oluen ystävien  kanssa.

Noh.. Firman pikkujoulut olivat päivä Tallinnassa ja päivä sujui hyvin, kunnes paluumatkalla saatiin työkaverin kanssa älytön idea alkaa juomaan Koskenkorvaa siiderillä blandattuna. No paluumatka kesti sen pari tuntia ja sinä aikana oli tullut juotua jo niin paljon, että sammuin laivan vessaan ja lopulta heräsin Ruoholahdesta bussipysäkiltä yltä päältä oksennuksessa eikä harmainta hajua, miten olin sinne satamasta päätynyt. Joku nainen tuli auttamaan pysäkillä ja kysyi, että kenet voisi soittaa hakemaan mut sieltä pois. Pyysin sitten silloisen ihastukseni paikalle. Hän oli aivan raivoissaan, kun en edes muistanut kotiosoitettani. Matkustettiin sitten bussilla läpi Helsingin ja minä yltä päältä oksennuksessa ja ihastukseni häpesi silmät päästään. Joo -ei mennyt ihan putkeen.

Vierailija kirjoitti:

Mun kohdalle ei ole osunut mitään suurempia katastrofeja, mitä nyt joku tappelu, josta pari joutui sairaalaan, mutta oli niin äijäala, ettei siitäkään kauaa jaksettu puhua.

Itsekin olin aikanaan ns. äijäalalla duunissa, jonka pikkujoulu-traditioihin kuului a) nyrkkitappelut, b) vähintään pari putkaan lähtijää ja c) niiden harvojen naispuolisten siivoojien nussiminen.

Se siitä.

Useampi vuosi sitten, kun burleski tuli ns. muotiin, pikkujoulut järjestänyt porukka tilasi esiintymään burleskiryhmän. Kyse ei ollut "tavallisista, rehevistä naisista, jotka ottavat vähän sukkaa pois" vaan stripparin näköisistä tytöistä jotka strippasivat melkein täydellisesti nakusilleen.

Hieman väkinäistä oli naisosallistujilla moisen esityksen aikana..

Yhdeltä ei-kovin-pidetyltä pomolta varastettiin hänen saunassa ollessaan vaatteet pukutiloista, huusi sitten pää punaisena eteisessä pikkuinen pyyhe päällä perse vilkkuen :D

Firma sellainen, millä useita eri toimipaikkoja Suomessa. Suurin osa työntekijöistä 18-25-vuotiaita. Innolla odotettiin pikkujouluja. Muilla toimipisteillä ne oli aina railakkaita ja hauskoja juhlia, joissa viinaa virtasi, tai vaihtoehtoisesti hauskoja urheiluhenkisiä juttuja.

Meidän toimipisteen pomo sattui valitettavasti olemaan himouskovainen tiukkapipo, mikä sitten aikalailla pilasi koko pikkujoulut. Ensin keilattiin, mikä oli ihan ok, sitten mentiin johonkin kokoustilaan syömään. Mitään alkoholia ei saatu ja ruoka oli jotain huonoa makaronilaatikkoa pahvilautasilta. Olisipa edes muutama drinkkililppu ollut, kun oikeastaan kaikki pomoa lukuunottamatta sitä odotti ja halusi.  Mutta koska pomon mielestä viina on syntiä, niin ei missään nimessä. Olisipa se alkoholin puuttuminen edes näkynyt sitten vaikka laadukkaampana ruokatarjoiluna, tai aktiviteettina, mutta ei.

Istuttiin ruuan jälkeen hiljaa kädet ristissä ja pyöriteltiin peukaloita. Musiikkia ei saanut soittaa, vaikka vehkeet siihen olisi tilassa ollut. Mitään jälkiruokaa ei tarjottu. Mitään ohjelmaa ei ollut. Pikkusen kuivahko tunnelma.

Pomo siinä sitten pitää kuivan puheen työasioista ja siinä sivulauseessa haukkuu yhden työntekijän, joka tippalinssissä tuijottaa ikkunasta ulos. Muut on hiljaa vaivaantuneita. Yksi kysyy vielä tilannetta pahentaen, että mistä ja kestä tässä siis on kyse. Pomo ilmoittaa tilavuokran kestävän klo 22 asti. Lähdettiin baariin melkein heti, kun kehdattiin, oltiin vielä n tunti istuttu vaivaantuneessa hiljaisuudessa laskemassa kattopaneelien määrää.

Vierailija kirjoitti:

Karmeat näistä pikkujouluista teki oma mokailuni. Join tolkuttomat kännit, otin vielä jotain nenän kautta otettavaa huumettakin kun joku tarjosi ja kännipäissä kiinnosti kokeilla, ja lopputulos: herään seuraavana iltapäivänä työpaikan virkistystilojen suihkun lattialta, spermaa reisillä ja alakroppa paljaana. 

Painajainen ei tähän lopu. Seuraavana maanantaina alushousuni on laitettu nuppineulalla työpaikan ilmoitustaululle kommentilla, että "jollain oli villit pikkujoulut". Sitten paljastui, että olin sekstaillut pomoni kanssa, joka on paitsi naimisissa, niin hänen vaimonsa on samassa työpaikassa, vaan korkeammassa asemassa. Vaimo ei tiennyt asiasta vielä, mutta tämä pomoni ihastui minuun ja alkoi flirttailla niin kovin selvin päin arjessakin, että vaimo alkoi epäillä ja inhota minua, ja lopulta minun oli pakko vaihtaa työpaikkaa.

Kuulostaa mukavalta tuo pomo (ja muu työyhteisö) jos jättää toisen tuolla tavalla sammuneena johonkin suihkun lattialle...

Minuun salaa ihastunut mies haki tanssimaan. Ikinä en ollut ko. ihmisen kanssa puhunut, mutta hänpä tiesi minusta kaikenlaista. No eipä siinä mitään, kyllähän minä tanssimaan lähden, kun haetaan ja jos hakija pysyy omin jaloin pystyssä. No tällä oli pystyssä vähän muutakin ja sen todella tunsi, kun mies likisteli ihan huolella. Itse en oikein lämmennyt tälle ja irrottauduin kappaleen päätyttyä kohteliaasti. Vaan miespä ei oikein tajunnut ja juoksi perässä etsimässä minua ja yritti houkutella mukaansa. Kävi toisaalta reppanaa vähän sääliksi, kun oli niin kovasti pettynyt, kun piti ilmaista melko suoraan, että ei tosiaan kiinnosta, jotta tajusi. Toisaalta kyseessä oli ukkomies, joten eipä tuota tarvinnut oikeasti sääliä. Noloa oli kohdata työpaikan käytävillä jälkeenpäin.

Nuorena tyttönä toimistohommissa Helsingin keskustassa:

Luulisi että olisi tuolla sijainnilla ollut helppo valita vaikka mimmoinen paikka pikkujoulun viettoon, mutta ei. Pikkujoulut vietettiin toimitusjohtajan kotona (50-luvun rintamamiestalo, ei järin aistikkaasti tai edes kodikkaasti sisustettu) jonne koko toimiston kööri joutui ahtautumaan aviosiippojensa ja teini-ikäisten lastensa kanssa.

Syötiin K-kaupan kuivia pipareita ja pullaa, juotiin alkoholitonta glögiä, teetä tai kahvia. Yritettiin jutustella vaivaantuneesti. Luulin, että se oli pohjanoteeraus. Sitten olikin aika laulaa ja tanssia, mentiin käsikädessä piirileikkiä ympäri alakertaa ja laulettiin "Kulkuset, kulkuset.."

Poikaystävä sanoi, että enemmin ampuu itsensä kun menee sinne enää uusiksi.

Pahinta oli se, että toiminnanjohtaja kyllä näki selvästi, kuinka vaisua ja noloa porukka oli, mutta silti hommaa oltiin jatkettu jo vuosia. Ilmeisesti oli kivaa kyykyttää ihmisiä.

Jaa-a. Terveiset vaan, jos joku tuttu on ollut samoissa bileissä. Eikä nämä edes olleet kamalan hirveät.

Pomo oli ilmoittanut hyvissä ajoin, että mitään pikkujouluja ei kannata odottaa, koska taloustilanne on niin pers... siis huono. No, me perustettiin oma työryhmä, joka meni esittämään, että pidetään juhlat toimistolla, järjestetään oma ohjelma ja tarjoamiset nyyttäreinä. Että just sen takia halutaan juhlia, koska kaikki on muuten niin ankeeta.

Ja näinhän me tehtiin. Johto tuli sen verran vastaan, että osti trivial pursuitin ja tarjosi ruokaa, kahvia ja joulupipareita. Ja boolia.

Vieraileva konsultti halusi sitten illan aikana avautua seksielämästään eli siitä, miten tyydyttää vaimonsa. Lähin esimieheni sai jonkun ihme itsesäälikohtauksen ja vollotti jonkun lapsuuden lemmikin perään.

TJ hermostui, kun ei menestynyt muistipelissä ja alkoi viskoa ja repiä niitä kortteja (no ei onnistunut, koska olivat muovitettua pahvia) paha vaan, että se oli mun tuoma peli. Piti mennä väliin pelastamaan, koska kotona lapset tykkäsivät siitä.

Tässä vaiheessa olin jo siirtynyt vesilinjalle, koska alkoi näyttää siltä että osa porukasta saattaisi tarvita lastenvahtia ja taksintilaajaa vähän ajan päästä.

Sitten TJ tuumasi, että lähdetään lähibaariin jatkoille! Hän tarjoaa! Ja taksia odotellessa se kaulaili mua ja kehui että olen tosi hyvä tyyppi vaikka en edustakaan hänen naismakuaan.

Kaksi viikkoa myöhemmin sain lähteä parin muun tyypin kanssa uudenvuodenaattoa viettämään ihan ilman työ- tai takaisintulovelvoitetta. Puoli vuotta vielä ja firma oli nurin.

Aika pohjanoteeraus oli ne, kun pienen toimiston omistaja vei meidät ihan vaan lounaalle kesken työpäivän.

Tosin kukaan meistä ei edes olisi halunnut lähteä mitään iltaa viettämään sen ihmisen kanssa. Joten ehkä tässä kaikki voitti.

Ei nämä muuten karmeat olleet, mutta sen pikkupomon iskuyritys "kerro, miten sun mies sua pahoinpitelee, niin mä hyvinpitelen sua". Siis mitä vit? Joo, ei  mennyt järin hyvin parisuhteessa, mutta... No, ehkä se tarkoittikin juuri sitä henkistä pahoinpitelyä.

Plus tappeluita on tullut nähtyä, mutta sekään ei ole niin hirveää kuin se, että iso mies alkaa itkeä!

Vierailija kirjoitti:

Firma sellainen, millä useita eri toimipaikkoja Suomessa. Suurin osa työntekijöistä 18-25-vuotiaita. Innolla odotettiin pikkujouluja. Muilla toimipisteillä ne oli aina railakkaita ja hauskoja juhlia, joissa viinaa virtasi, tai vaihtoehtoisesti hauskoja urheiluhenkisiä juttuja.

Meidän toimipisteen pomo sattui valitettavasti olemaan himouskovainen tiukkapipo, mikä sitten aikalailla pilasi koko pikkujoulut. Ensin keilattiin, mikä oli ihan ok, sitten mentiin johonkin kokoustilaan syömään. Mitään alkoholia ei saatu ja ruoka oli jotain huonoa makaronilaatikkoa pahvilautasilta. Olisipa edes muutama drinkkililppu ollut, kun oikeastaan kaikki pomoa lukuunottamatta sitä odotti ja halusi.  Mutta koska pomon mielestä viina on syntiä, niin ei missään nimessä. Olisipa se alkoholin puuttuminen edes näkynyt sitten vaikka laadukkaampana ruokatarjoiluna, tai aktiviteettina, mutta ei.

Istuttiin ruuan jälkeen hiljaa kädet ristissä ja pyöriteltiin peukaloita. Musiikkia ei saanut soittaa, vaikka vehkeet siihen olisi tilassa ollut. Mitään jälkiruokaa ei tarjottu. Mitään ohjelmaa ei ollut. Pikkusen kuivahko tunnelma.

Pomo siinä sitten pitää kuivan puheen työasioista ja siinä sivulauseessa haukkuu yhden työntekijän, joka tippalinssissä tuijottaa ikkunasta ulos. Muut on hiljaa vaivaantuneita. Yksi kysyy vielä tilannetta pahentaen, että mistä ja kestä tässä siis on kyse. Pomo ilmoittaa tilavuokran kestävän klo 22 asti. Lähdettiin baariin melkein heti, kun kehdattiin, oltiin vielä n tunti istuttu vaivaantuneessa hiljaisuudessa laskemassa kattopaneelien määrää.

Tuo joka kysyi kenestä on kyse on kunnon oikean elämän trolli :DD Kunnon kalastelija.

Vierailija kirjoitti:

Yrityskauppojen myötä työpaikalleni tuli Aasiasta nuoria (nuorennäköisiä) aasialaisnaisia. No tietysti meidän ukot olivat kaikki näiden tyttösten perään ja meidän akkojen ilta meni sitten ilkeitä juorutessa ja juotiin itsemme tosi humalaan, että edes jotain lohtua saisimme. Hyi, mokomat pikkuhuorat eivät juoneet kuin vettä ja alkoholittoman drinkin! H..o kun vihaan niitä!!!

Lohtu, lohtu.. kylläpä kävi köpelösti. Ehkä teidänkin olisi pitänyt tilata vaan vettä. ;-D

Vierailija kirjoitti:

Yhdeltä ei-kovin-pidetyltä pomolta varastettiin hänen saunassa ollessaan vaatteet pukutiloista, huusi sitten pää punaisena eteisessä pikkuinen pyyhe päällä perse vilkkuen :D

En nyt keksinyt, että mikä kohta tuossa oli karmeaa :DD

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Naisvaltainen työpaikka ja pihi järjestäjä. Syötiin taukotilassa järjestäjän itsensä keittämää riisipuuroa, jälkkäriksi joulutorttu (1 kpl per hlö) ja kuppi kahvia, omakustannehintaan. Taustalla soi Vesa-Matti Loirin joululauluja. Mantelin puurosta saanut voitti rasian Juhlapöydän konvehteja.

 

 

Meillä sama viime vuonna, ja kaikkien pakko osallistua, koska oli työaikaa ja sosiaalitilassa! Kuinka noloa! Ollaakohan samassa firmassa töissä... :D

Jos oli työaikaa, niin kai sitten palkka juoksi koko kärsimysnäytelmän ajan? Jos ei, niin itse olisin todennus soronnoo ja lähtenyt kotiin.