Karmeimmat työpaikan pikkujoulut?

Vierailija kirjoitti:

Nää kaikki on just semmosia, että en tasan mene yksinkään pikkujouluihin. Mieluummin olen kotona rauhassa ja hiljaisuudessa, kun katselen kännisekoilevia työkavereita. Ihan kaikkea ei tartte kaikista tietää. Oon tietysti se tylsä tyyppi kun en lähde mukaan, mutta siinäpähän olen sitten.

Oiski oikeesti kivoja pikkujouluja mutta kun ne on AINA niitä ryyppäjäisiä....

No vaihtoehto on sitten jotain ankeaa ja kiusallista. Itse mieluummin menen alkollisiin juhliin, jossa kuitenkin ihmiset osaavat käyttäytyä.

Yksi firman pikkujouluun osallistuneista kuoli..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli talvisota-aiheiset pikkujoulut, johtajat asiaankuuluvissa asuissa, kenttätelttoja sisällä ja musiikkiesiintyjänä korsuorkesteri. Letkajenkkaa.Kaikki ihan työpaikan lounasravintolassa.

Miten letkajenkka liittyy talvisotaan?

Kyllä sota-aikanakin tanssittiin, kylläkin salaa. Ja koska paketteja ei ollut vaan tansseja oli esim silloilla, kaikissa suomalaisissa tansseissa pompitaan koska jalat eivät luistaneet hiomattomalla puulla.

Lisää tarinoita!

Kerron eilisestä muutaman vuoden päästä, tänään ei vielä pysty ja tutut tunnistaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli talvisota-aiheiset pikkujoulut, johtajat asiaankuuluvissa asuissa, kenttätelttoja sisällä ja musiikkiesiintyjänä korsuorkesteri. Letkajenkkaa.Kaikki ihan työpaikan lounasravintolassa.

Miten letkajenkka liittyy talvisotaan?

Kyllä sota-aikanakin tanssittiin, kylläkin salaa. Ja koska paketteja ei ollut vaan tansseja oli esim silloilla, kaikissa suomalaisissa tansseissa pompitaan koska jalat eivät luistaneet hiomattomalla puulla.

Jep mutta Letkis oli hitti joskus 60-luvulla (?). Siitä tuli maailmanluokan suomalainen hitti.

Talvisota käytiin -39-40.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työkaveri hukkui kotimatkalla.

Sama juttu meillä.

Siis hukkui johonkin vesistöön vaiko katosi matkan varrelle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli talvisota-aiheiset pikkujoulut, johtajat asiaankuuluvissa asuissa, kenttätelttoja sisällä ja musiikkiesiintyjänä korsuorkesteri. Letkajenkkaa.Kaikki ihan työpaikan lounasravintolassa.

Miten letkajenkka liittyy talvisotaan?

Kyllä sota-aikanakin tanssittiin, kylläkin salaa. Ja koska paketteja ei ollut vaan tansseja oli esim silloilla, kaikissa suomalaisissa tansseissa pompitaan koska jalat eivät luistaneet hiomattomalla puulla.

Jep mutta Letkis oli hitti joskus 60-luvulla (?). Siitä tuli maailmanluokan suomalainen hitti.

Talvisota käytiin -39-40.

Näinpä. Jenkka on kehittynyt sottiisista, joka tuli Suomeen 1800-luvulla. Sehän on sellainen hyppyjä sisältävä polkan tapainen tanssi. Letkajenkka on nimensä mukaisesti letkassa eli jonossa kädet edellä olevan lanteilla tanssittu tanssi, esikuvina conga line ja bunny hop. Se tuli 60-luvulla ja linnan juhlissakin mentiin letkajenkkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisen osuus oli jaoteltu, ja minä jouduin maksamaan Visa creditillä 85 euroa omista ruuista ja juomista, koska minulla ei ollut tilillä niin paljon käyttörahaa.

Pomo selvästi reilukerhon jäsen, mutta 85 euroa/pää ei kyllä ole "sikamaisen kallista". 

T. 250 euron lasku vähän samanlaisessa tilanteessa... ;)

Just olin sanomassa, että 85 euroa kolmen ruokalajin illallisesta juomineen kuulostaa erittäin edulliselta!

 

 

No, ehkä kirjoittaja ei ole yhtä varakas kuin te, tai hän on vaikkapa päätoiminen opiskelija.

Minulle esimerkiksi 85 euroa olisi " sikamaisen kallis" lasku pelkästään yhdestä ravintolakäynnistä, se on kuitenkin minun tuloillani koko viikon ruokabudjetti. Eli sen jälkeen saisi todellakin kiristellä vyötä.

 

Ravintolan hintataso määräytyy muiden vastaavien ravintoloiden suhteen. Ei jonkun random-mamman lompakon paksuuden mukaan.

Av-palstan Einstein iski jälleen. Miltähän tuntuisi olla näin pihalla koko ajan. 

Nyt ketjuun pikkujoulu-kokemuksia eikä vääntöjä ravintolahinnoista. Kyseinen tapaus on voinut olla 16 vuotta sitten, paikka tosiaan on voinut olla vaikka Amarillo, jos joku siitä ilahtuu. Pointti on se, että vaikka olettaisi työnantajan tarjoavan vaikka yhden joulutortun, tulee ikävänä yllätyksenä jos siitä onkin otettu hintana kolme euroa palkasta.

Yksi työkaveri vaimoineen oli tullut pikkujoulujen tapaamispaikalle noin tunnin ennen muita ja avannut ilman lupaa piikin työnantajan laskuun.

Olivat jo aika tuiterissa, kun muut tulivat ja juopuivat tietty lisää illan aikana.

Siirryimme myöhemmin hienoon ravintolaan (muut suht selvinä). Erittäin juopunut työkaveri tilasi pihvin, jota kovaäänisesti haukkui sitkeäksi, sylki sen lautaselle, meinasi tiputtaa lasit lattialle jne. Muut häpesivät hänen käytöstään. Vaimonsa myös rääkyi kovaäänisesti.

Jouduin lopuksi kyyditsemään tämän pariskunnan kotia, koska olin autolla ja asuin heitä lähellä. Pelkäsin, että toinen oksentaisi autoon, kun alkoi olla sammumispisteessä.

utyryu kirjoitti:

Miten te jaksatte olla työpaikoissa, joissa on niin sietämätöntä väkeä ettei heidän kanssaan voi edes juhlia pikkujouluja? Meillä on väkeä parikymppisistä viisikymppisiin ja kaikki osaavat käyttäytyä pikkujouluissa, vaikka toki mielellään humallutaan kuten minä tahansa ravintolailtana. Kaikilla on kivaa ja ihan aidosti on mukava vaihtaa vapaalle työkavereiden kanssa ja heittää läppää. Firmakin toki tarjoaa aina mukavat puitteet, ankeana ei tarvitse olla.

Meillä on sama. Firman keski-ikä n. 35v, porukkaa vähän reilu sata henkilöä tällä hetkellä ja firman juhliin osallistuu yleensä noin 70-80 hlöä. Kaikilla on juhlavat vaatteet, ei mitään roiskeläppämekkoja naisilla tai farkkuja miehillä. Ruokailu on aina 3 ruokalajin illallinen juomineen pöytiin tarjoiltuna, lisäksi on jotain ohjelmaa ja musiikkia (bändi tai dj), kaikki tanssivat heti ensi sävelistä lähtien. Hyvä fiilis, jatkot yleensä baarissa, kukaan ei ole koskaan nolannut itseään tai käynyt painamassa työkavereita (ainakaan juhlien aikana, baarin jälkeisestä yöstä en sitten tiedä :D ).

Vierailija kirjoitti:

Siis oikeastiko vielä on pikkujouluja joissa jengi ördäilee tuolla tavoin?

Meillä pidetään hauskaa ja skumppapullot poksuu, mutta KUKAAN ei ole konttauskunnossa vaan iloisessa nosteessa ja yöksi kotiin omin jaloin ja iloisin mielin.

Ainakin meillä. Juomien takia sinne mennään. Ei kylläkään örvelletä, mutta jokainen on todella humalassa ja hauskaa on. Ensiksi aloitetaan rualla, saunalla ja juomalla. Siitä baariin ja aamuyöstä kotiin. Pelkkiä miehiä firmassa.. Itsellä pikkujoulujen jälkeinen lauantai on ainoa krapulapäivä vuodessa.

45 v työmies kirjoitti:

Menimme mökille keskelle Korpea ja rupesime juomaan alkoholia runsaasti ja taisin sammua jossakin vaiheessa iltaa ja aamulla heräsin housut kintuissa ja jotakin valkoista nestettä huulillani ja ympäri kehoani

se oli sitä Ingmanin "Kerrrrrmaaa" =)

Ne joihin ex-mieheni osallistui ja palasi kotiin tyhjä kortsupaketti taskussaan, eli jäi kiinni pettämisestä. 

Vierailija kirjoitti:

utyryu kirjoitti:

Miten te jaksatte olla työpaikoissa, joissa on niin sietämätöntä väkeä ettei heidän kanssaan voi edes juhlia pikkujouluja? Meillä on väkeä parikymppisistä viisikymppisiin ja kaikki osaavat käyttäytyä pikkujouluissa, vaikka toki mielellään humallutaan kuten minä tahansa ravintolailtana. Kaikilla on kivaa ja ihan aidosti on mukava vaihtaa vapaalle työkavereiden kanssa ja heittää läppää. Firmakin toki tarjoaa aina mukavat puitteet, ankeana ei tarvitse olla.

Meillä on sama. Firman keski-ikä n. 35v, porukkaa vähän reilu sata henkilöä tällä hetkellä ja firman juhliin osallistuu yleensä noin 70-80 hlöä. Kaikilla on juhlavat vaatteet, ei mitään roiskeläppämekkoja naisilla tai farkkuja miehillä. Ruokailu on aina 3 ruokalajin illallinen juomineen pöytiin tarjoiltuna, lisäksi on jotain ohjelmaa ja musiikkia (bändi tai dj), kaikki tanssivat heti ensi sävelistä lähtien. Hyvä fiilis, jatkot yleensä baarissa, kukaan ei ole koskaan nolannut itseään tai käynyt painamassa työkavereita (ainakaan juhlien aikana, baarin jälkeisestä yöstä en sitten tiedä :D ).

Pikkujouluissa on 70-80 henkilöä ja kaikki tanssivat heti ensi sävelistä lähtien. Todella uskottavaa.

Vuosituhannen vaihteessa olin alle kolmekymppinen, työskentelin erään pörssiyhtiön pääkonttorissa ja kuuluin juhlatoimikuntaan. Pikkujoulujen aikaan meillä oli isot yt:t käynnissä, juhlat päätettiin järjestää aika pienellä budjetilla, ensin oltiin jopa koko pikkujoulujen järkkäämistä vastaan ( kun muutenkin on kurjaa, niin lisätään kurjuutta eikä järkätä bileitä... missä logiikka??! ) No siis, juhlat järjestettiin firman ruokalassa ja juhlatoimikunta vastasi alkoholien hankinnasta. Muistan vielä kun eräs johdon sihteereistä sanoi että n. Puoli pulloa viiniä juotavaa per henkilö... ollaan konsernin väkeä eikä me ryypätä jne. Yritin siinä porukan nuorimpana että eikös sitä juomaa nyt voisi piiiiiikkasen enempi hommata. Mutta muu porukka teki päätöksen että mennään parilla kolmella ravintola-annoksella..

No, arvaatte varmaan miten kävi. Niin me akateemiset konsernin puku -ja jakkupukupellet oltiin täysin kysiintyneitä firman yt-neuvotteluista ja juomat loppuivat alle kahdessa tunnissa!! Onneksi juhlat olivat alkaneet joskus viideltä niin että alkot olivat vielä auki. Muistan kun controller lähti taksilla lähiaikoon hakemaan laatikkokaupalla viiniä...

siellä toimaria myöten tanssittiin pöydillä loppuilta ja viini virtasi. Hauskat bileet jotka meinasi loppua katastrofaalisesti... siis onhan viinan loppuminen noin varhaisessa vaiheessa katastrofi 😁ainakin joillekin...

Meillä on suht pieni työyhteisö, n. 15 henkeä, eikä mitään muuta yhteistä kuin työ ja siitä nyt ei koko iltaa viitsi puhua. Porukassa muutama absolutisti ja suurin osa juo sivistyneesti sen lasillisen ruuan kanssa. Meitä on sitten 4-5, jotka yritetään pysyä koko ilta kevyessä ei-nolostuttavassa hiprakassa ja keksiä edes jotain puheenaihetta ettei kaikki vaan tuijota lautasiaan. Puitteet on aina hienot eikä rahaa säästellä, yleensä kolmen ruokalajin illallinen jossain oikeasti hyvässä ravintolassa, mutta se tunnelma... Käy vähän sääliksi pomoa. Parin viikon päästä taas edessä, ei paljon huvittaisi, ei varmaan ketään.

Tämä tapahtui urani alussa. Vedin vahingossa hirveät kännit firman pikkujouluissa. Ilta sujui kuitenkin hauskoissa tunnelmissa, kunnes... kuulin väärin, mitä minulle entuudestaan tuntematon kollega sanoi. Loukkaannuin, suutuin ja sanoin todella ikävästi ”takaisin” ja arvostelin samalla hänen antavaa asuaan. Sen jälkeen taisin etuilla firman taksijonossa. Loppuyöstä kaaduin vielä sen verran, että murtuma tuli. Kyllä hävetti mennä töihin... Nopeasti vaihtui työpaikka. Otin kerrasta opikseni ja firman pikkujouluissa örveltäminen loppui siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

utyryu kirjoitti:

Miten te jaksatte olla työpaikoissa, joissa on niin sietämätöntä väkeä ettei heidän kanssaan voi edes juhlia pikkujouluja? Meillä on väkeä parikymppisistä viisikymppisiin ja kaikki osaavat käyttäytyä pikkujouluissa, vaikka toki mielellään humallutaan kuten minä tahansa ravintolailtana. Kaikilla on kivaa ja ihan aidosti on mukava vaihtaa vapaalle työkavereiden kanssa ja heittää läppää. Firmakin toki tarjoaa aina mukavat puitteet, ankeana ei tarvitse olla.

Meillä on sama. Firman keski-ikä n. 35v, porukkaa vähän reilu sata henkilöä tällä hetkellä ja firman juhliin osallistuu yleensä noin 70-80 hlöä. Kaikilla on juhlavat vaatteet, ei mitään roiskeläppämekkoja naisilla tai farkkuja miehillä. Ruokailu on aina 3 ruokalajin illallinen juomineen pöytiin tarjoiltuna, lisäksi on jotain ohjelmaa ja musiikkia (bändi tai dj), kaikki tanssivat heti ensi sävelistä lähtien. Hyvä fiilis, jatkot yleensä baarissa, kukaan ei ole koskaan nolannut itseään tai käynyt painamassa työkavereita (ainakaan juhlien aikana, baarin jälkeisestä yöstä en sitten tiedä :D ).

Pikkujouluissa on 70-80 henkilöä ja kaikki tanssivat heti ensi sävelistä lähtien. Todella uskottavaa.

Ymmärrän, että on vaikea uskoa, jos on tottunut jurottajiin ja örvellyspikkujouluihin :) Olen itsekin osallistunut ex-puolison firman pikkujouluihin monta kertaa, kun oli avec-juhlat ja ne oli kyllä sellaiset junttibileet aina. Ihan hirveä kontrasti oman firman juhliin. Naiset oli just sellaisissa astetta liian tiukoissa leopardimekoissa ja alkudrinksulle (kl 18.30) tultiin jo ristiaskelilla. Miehillä t-paitaa, farkkua ja nahkaliiviä. Voi hyvä luoja..