Karmeimmat työpaikan pikkujoulut?

Aikana vuosituhannen alku. Firman pikkujoulut olivat edenneet jo ruokailun jälkeiseen toimintaan. Kännikaraokea, mutapainia tupakkapaikalla, seksiä parissakin työhuoneessa. Kaiken kruunasi yksinään, itkien, solimio otsalle sidottuna löysää kulliaan vatkaava toimitusjohtaja. Tasan ei käynyt seuralaisten jako. Maanantaita piristi kopiokoneella vedetty sarja keskimittaisesta mulkusta. Kuvia oli noin riisillinen ympäri toimistoa. Juhannuksen alla yritysvierailulla olleet asiakkaat löysivät vuosikirjan välistä kuivatun kondomin. Ei tullut kauppoja.

Vierailija kirjoitti:

Apua! :D Onhan noita tullut nähtyä, mokia lähinnä. Karmeita lähinnä siksi koska väki vetää liikaa viinaa eikä kykene enää normaaliin kommunikaatioon alkuillan jälkeen.

- vanhempi 55+ mies alkoi kännissä suudella 20v harjoittelijatyttöä, loppuillan etsi tätä ravintolasta kun kuvitteli pääsevänsä pukille, samaan aikaan kun tuo harjoittelijatyttö paneskeli naistenvessassa about samanikäisen harjoittelijamiehen kanssa :D Noille 55+ ja 20+ miehille tuli aamuyöstä kännitappelu tuosta tytöstä, samaan aikaan se tyttö lähti kolmannen miehen mukaan eikä nuo kaksi huomanneet mitään.

- eräs toinen 20+ harjoittelijatyttö päätyi laivaristeilyllä 45v talousjohtajan hyttiin, miehen paita oli ihan huulipunassa ja housut rikki haaroista ja kynsien jälkiä niskassa. Mietittiin että mitäköhän avovaimonsa mahtaa sanoa kun mies lähtee kotiin.

-miespuolinen työkaveri nro1 lähti kännissä kuljettamaan buffetista suurta keittokattilaa meidän pöytään, ja kompastui ja kaatoi sen kuuman keiton keskelle pöytää josta se roiskui meidän muiden päälle. Sain siitä roiskeita polville ja käsilaukulle, istuin sivummalla. 

-miespuolisella  työkaverilla nro2 oli kuski, ja he kyyditsivät naispuolisen kollegan samalla kotiin, tämä naispuolinen kollega oli ollut tosi kännissä eikä huomannut riisuneensa korkokenkänsä matkalla kotiin. Toinen kengistä oli jäänyt sinne auton takapenkille, ja ilmeisesti toinen jonnekin kadulle. Maanantai-aamuna tuo miespuolinen työkaveri tuli töihin silmä mustana, vaimonsa oli nyrkittänyt naamaan kun oli luullut että hänellä on ollut vieras nainen jonka kanssa muhinoinut takapenkillä koska oli löytänyt sen korkkarin sieltä seuraavana päivänä. Tuo mies oli muutenkin istunut etupenkillä ja naiskollega oli vallannut takapenkin nuokkumista varten. Näin kuski oli todistanut :)

-miespuolinen kollega nro3 kierteli pitkin ravintolaa puku päällä, katosi välillä ja palasi ilman päällyshousuja. Oli niin kännissä ettei saanut sanaa suustaan. Me yritettiin etsiä niitä sen housuja joka paikasta vessoja myöten mutta mistään ei löytynyt. Laitettiin hänet taksiin ja lähetettiin kotiin ilman housuja.

-miespuolinen kollega nro4 on aina ollut niin kiltti ja hiljainen työpaikalla, mutta kun sai viinaa niin alkoi karjua täysillä että hän on Suomen kovin seksipeto ja antaa kaikille naisille monta orkkua peräkkäin :D Hyppäsi lavalle huutamaan jotain Frederikin kappaletta vaikka bändi soitti jotain aivan muuta, tanssi hetken kuin mielipuoli kädet viuhtoen ja polvet melkein leukaan osuen, ja sammui lopulta nurkkaan.

Eiks nää ollut ihan normi pikkujoulut :D Tutun kaavan mukaan tahti vaan kiihtyy loppua kohti. Ja seuraava maanantai töissä onkin se karmea osuus..

Näitä tulee tänne huomenna lisää...tänään pikkujouluilta.

Vierailija kirjoitti:

Työkaveri oli edellisenä päivänä suuttunut kaikille. Syynä taisi olla, että kaapissa ei ollut oikeanlaista maitoa (Eila rasvaton), koska se oli loppunut eikä pomo ollut ehtinyt kauppaan. Mökötti koko pikkujouluillan mielenosoituksellisesti. Ei osallistunut mihinkään, koska koki, että häntä vihataan ja häntä ei arvosteta. Kaikki siksi, kun oli sininen maito eikä rasvaton. Veti kyllä siis muutenkin hernepellon nenään vähän joka päivä, mutta tuo maitoasia oli paha.

Ootkohan ollu siskoni kanssa samassa työpaikassa? En ole enää tekemisissä koko muijan kanssa. Täysin epävakaa. Välillä mukana läpän heitossa ja sitten ihan yhtäkkiä muuttuu myrskyn merkiksi kun ”hänestä tehdään pilkkaa”. Menettänyt työpaikoissa aina välit ihmisiin koska juurikin kahvimaidon puuttuminen on suora osoitus työkaverilta että haluaa näyttää siskolleni paikkansa ja osoittaa olevansa itse yläpuolella. Niin kipeää että en kestänyt enää vaikka kuinka on lähisukua. Onnea vaan kaikille jotka kestävät häntä joka päivä työpaikalla!

Vierailija kirjoitti:

Tästä tulee pitkä romaani :D

Olin valmistumiseni kynnyksellä kansainvälisessä firmassa trainee-ohjelmassa ja saimme toisen traineen kanssa osallistua osastomme pikkujouluihin. Pikkujoulut järjestettiin toisessa maassa tasokkaassa ravintolassa ja reissuun sisältyivät tietenkin lennot ja hotellit. Olimme innoikkaina odottaneet reissua tämän toisen traineen kanssa ja jutelleet mm pukukoodista yms. Lentokentällä kaikki vaikutti vielä lupaavalta - kilistelimme Suomen tiimin kanssa kuohuvaa ennen koneeseen nousua. Koneessakin taisin yhden juoman juoda. Saavuttuamme määränpäähämme huomasin tämän toisen traineen olevan jo aika tuiskeessa - no ei siinä, vielä olisi onneksi runsaasti aikaa valmistautua hotellilla illallista varten ja selvittää hieman humaltuneen päätä. 

Hotellilla minulle selvisi, että huonekaverini aikomuksena ei ollutkaan pään selvitys, koska näähän on pikkujoulut. En tiedä, millaisiksi hän oli kuvitellut tämänkaltaisia firman pikkujouluja, mutta lentolaukusta esiin kaivautui maailman minimittaisin syväänuurrettu glittermekko ja oikein kunnon platformilla varustetut korkokengät. Työpaikallamme oli melko tiukka pukukoodi ja esimerkiksi miehet olivat aina töissä puvut päällä. Olin itse tulkinnut soveliaan asun pikemminkin kauniiksi juhlamekoksi kuin bilemekoksi ja näin olivat pukeutuneet myös muut naiset. 

Siinä sitten lähdimme seurueemme kanssa läheiseen loungebaariin tapaamaan muiden maiden tiimejä ja nauttimaan yhdet juomat ennen ravintolaan siirtymistä. Tämän toisen traineen esiintyminen oli jo sillä kohtaa luokkaa "ooooooh I'm soooooooo superduperglaaaaaad that I finallyyyyyyyy met youuuu", mutta vielä hän sentään pysyi omilla jaloillaan. Ravintolassa en itse saanut koskaan pääruokaa nenäni eteen, sillä heti alkuruuan jälkeen tämä toinen trainee oksensi ensin vesikarahviin, jonka jälkeen syliinsä ja hänet potkittiin ravintolasta ulos. Huonekaverina minusta tehtiin luonnollisesti hänelle saattaja hotellille. Loppuseurue sai onneksi jäädä pienen neuvottelun jälkeen illallistamaan ravintolaan, mikä oli kyllä todella ihme. 

Olin todella vihainen siitä, että tämä toinen pilasi meidän maineemme ja kaikkien pikkujoulutunnelman, mutta todellinen märkä rätti päin kasvoja tuli siitä, että tietysti yrityksessä alkoi leviämään juorut sen ja sen osaston harjoittelijan pikkujouluista. Meitä oli tietysti todellisuudessa kaksi, mutta noin suuressa yrityksessä ei nyt valtaosa ollut perillä yhden osaston trainee-ohjelmaan osallistujista, joten todella nolotti esitellä itseään tai lähettää sähköpostiviestin allekirjoituksen välityksellä tieto, että tämä nyt tod näk oli se mokannut trainee...

Voi apua, eeiii... Mulle tuli tästä ihan järkyt myötähäpeät :( Varmaan pahemmin kuin mistään tämän ketjun tarinoista.

Itse en ole vielä ollut karmeissa pikkujouluissa, mutta omalla työpaikallani on nämä juhlat tulossa ensi viikolla. Katsotaan sitten, tuleeko tarinoita tänne kerrottavaksi.

Itselläni kamalinta on vuosittaiset pikkujoulut aina. Lähinnä siksi, että työkaverit eivät ymmärrä, että en halua juoda alkoholia. Vihaan sitä oloa, mikä tulee kun pää on sekaisin eikä ajatus kulje kunnolla. Tai sitä, kun seuraavana päivänä ei saa mitään aikaiseksi väsymyksen ja krapulan vuoksi. Itseä ei muiden juominen haittaa mutta todellakin haittaa se, kun kaksikymmentä ihmistä tulee kukin kolme kertaa illan aikana kysymään, että miksi etä juo, onko mies kieltänyt juomasta, ota nyt huikka, tässä ois vähän jallua otas nyt tästä. Uskokaa jo ihmiset, että jotku osaa pitää hauskaa ilman alkoholia. 

Vierailija kirjoitti:

Itselläni kamalinta on vuosittaiset pikkujoulut aina. Lähinnä siksi, että työkaverit eivät ymmärrä, että en halua juoda alkoholia. Vihaan sitä oloa, mikä tulee kun pää on sekaisin eikä ajatus kulje kunnolla. Tai sitä, kun seuraavana päivänä ei saa mitään aikaiseksi väsymyksen ja krapulan vuoksi. Itseä ei muiden juominen haittaa mutta todellakin haittaa se, kun kaksikymmentä ihmistä tulee kukin kolme kertaa illan aikana kysymään, että miksi etä juo, onko mies kieltänyt juomasta, ota nyt huikka, tässä ois vähän jallua otas nyt tästä. Uskokaa jo ihmiset, että jotku osaa pitää hauskaa ilman alkoholia. 

Sama täällä! Nuorena otin useinkin aikamoiset kännit, mutta nyt ei kiinnosta. Eikä varsinkaan työkavereiden kanssa! En tykkää siitä sekavasta olosta enkä siitä, että teen tai puhun typeriä, joita joudun sitten katumaan ja murehtimaan jälkikäteen. Eli joku kontrollintarve siis.

Alkosta tulee turhia kaloreita ja se on myrkky. Humala on myrkytystila.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni kamalinta on vuosittaiset pikkujoulut aina. Lähinnä siksi, että työkaverit eivät ymmärrä, että en halua juoda alkoholia. Vihaan sitä oloa, mikä tulee kun pää on sekaisin eikä ajatus kulje kunnolla. Tai sitä, kun seuraavana päivänä ei saa mitään aikaiseksi väsymyksen ja krapulan vuoksi. Itseä ei muiden juominen haittaa mutta todellakin haittaa se, kun kaksikymmentä ihmistä tulee kukin kolme kertaa illan aikana kysymään, että miksi etä juo, onko mies kieltänyt juomasta, ota nyt huikka, tässä ois vähän jallua otas nyt tästä. Uskokaa jo ihmiset, että jotku osaa pitää hauskaa ilman alkoholia. 

Minä olen ratkaissut juomaongelmani niin, että ”unohdan” lasin juomineen johonkin pöydän kulmalle tai kaadan kaiken vessassa viemäriin. Siideripullon tai oluttölkin voi tyhjentää vessassa ja täyttää vedellä. Näin näyttää siltä, että juo, koska kulkee tölkki kädessään juttelemassa, eikä silloin kukaan tule vääntämään siitä, että PAKKO JUODA, mikset juo, otatästä tuon sulle gintonicin.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni kamalinta on vuosittaiset pikkujoulut aina. Lähinnä siksi, että työkaverit eivät ymmärrä, että en halua juoda alkoholia. Vihaan sitä oloa, mikä tulee kun pää on sekaisin eikä ajatus kulje kunnolla. Tai sitä, kun seuraavana päivänä ei saa mitään aikaiseksi väsymyksen ja krapulan vuoksi. Itseä ei muiden juominen haittaa mutta todellakin haittaa se, kun kaksikymmentä ihmistä tulee kukin kolme kertaa illan aikana kysymään, että miksi etä juo, onko mies kieltänyt juomasta, ota nyt huikka, tässä ois vähän jallua otas nyt tästä. Uskokaa jo ihmiset, että jotku osaa pitää hauskaa ilman alkoholia. 

Tuo on ärsyttävää. Itsekin juon melko hillitysti ja HITAASTI - sama olut saattaa olla kädessäni tunnin pari. Minuakin ihmiset usein hoputtavat juomaan lisää ja viimeksi kuukausi sitten olin bileissä, joissa join jälleen yhtä samaa juomaa melko pitkään. Muuan puolituttuni tuli kettuilemaan "älä vaan sano että toi on se sama juoma joka sulla oli kaksi tuntia sitten, mä menen ostamaan sulle toisen!"

Rasittavaa! Mitä kenenkään juomiset toisille kuuluvat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti: 

Vierailija kirjoitti: 

Vierailija kirjoitti:Jokaisen osuus oli jaoteltu, ja minä jouduin maksamaan Visa creditillä 85 euroa omista ruuista ja juomista, koska minulla ei ollut tilillä niin paljon käyttörahaa.

Pomo selvästi reilukerhon jäsen, mutta 85 euroa/pää ei kyllä ole "sikamaisen kallista". 

T. 250 euron lasku vähän samanlaisessa tilanteessa... ;)

Just olin sanomassa, että 85 euroa kolmen ruokalajin illallisesta juomineen kuulostaa erittäin edulliselta!

 

 

Ihan oikeasti? Me käytiin just syömässä lauantaina. Alkupalat reilu kymppi, pääruoka 25,90 ja jälkiruoka jotain 7€. Otettiin puoliksi pullo punaviiniä, mikä teki 17€ per nenä. Tuosta puuttuu kahvi ja konjakki, niistä en välitä. Pointtina vaan, että alle 60 eurolla saa ihan hyvin alkupalat, pääruuan ja jälkkärin sekä viinin! Ja minusta se on kallista. Itse en käy syömässä tuolla tavalla kuin synttäreitteni kunniaksi. Pyörtyisin, jos oma lasku olisi 85 euroa!

Kävittekö Rossossa vai peräti Amarillossa?

Toisille ilmeisesti ravintolan hinnasto kertoo sen tasosta. Helposti nenästä vedettäviä.

Vierailija kirjoitti:

Jaa pahin pikkujoulumuistosi. Mikä meni pieleen, itsellä tai muilla tai järjestelyissä?

Ketjun aloittavan olis hyvä kertoo omat kokemukset ensin, eikä kysellä muilta.

Tää tyyli ärsyttää aina.

Minulla oli kolmena vuotena hyvät kokemuksen ns. panopikkujouluista. Firmassa oli lähinnä minua 10 - 20 vuotta vanhempia naisia. Muutaman naisen kanssa pikkujoulujen ilta ja aamuyö oli melkoista irstailua. Nämä naiset eivät paljoa ujostelleet. Kerran pantiin pomon työpöydällä, että pöydän jalat alkoivat heilumaan. Harmi, kun en ehtinyt osallistumaan, kuin kolmeen pikkujouluun, koska jouduin muuttamaan toisella puolelle Suomea. Tapasin kerran kaksi näista naisista myöhemmin.

Vierailija kirjoitti:

Kerron karmeimmista pikkujoulujärjestelyistä, itse juhlat oli lopulta ihan onnistuneet.

Kuuluin yliopistossa ainejärjestön hallitukseen ja järkkäsin pikkujouluja muutaman muun kanssa. Ylioppilaskunta omisti baarin, jossa jokainen ainejärjestö sai pitää kerran vuodessa ilmaiseksi yksityistilaisuuden. No toki päätimme ottaa ilmaisen tilan vastaan, ja varasimme hyvissä ajoin baarin pikkujoulujamme varten eräälle marraskuiselle torstaille. Noh, noin pari viikkoa ennen juhliamme baarista ilmoitettiin, että he ovatkin päättäneet ottaa Jenni Vartiaisen esiintymään siksi illaksi ja ovet ovat toki sitten avoinna yleisölle. Ainejärjestöllemme luvattiin liput puoleen hintaan, mutta eiväthän ne ole mitkään pikkujoulut, jos porukkaa vaan hajaantuu sinne keikkayleisön sekaan. Päätimme, että pitäkää tunkkinne ja soitimme erääseen paikkakunnalla toimivaan ravintolaketjuun, josta järjestyi heti kiva yksityiskabinetti eräästä yökerhosta.

Noh, viisi päivää ennen pikkujoulujamme tuon yökerhon alakerrassa toimiva pitseriayrittäjä päätti tehdä vakuutuspetoksen ja poltti pitseriansa ja samalla sen yökerhon. Siinä meni sit meidän pikkujoulukabinetti. Tapauksessa myös kuoli ihmisisä, mikä on vielä karmeampaa kuin meidän pikkujoulujen peruuntuminen.

Ravintolaketju järjesti meille neljän päivän varoitusajalla tilat toisesta baarista ja juhlat saatiin juhlittua. Pisteet heille.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pizzeria_Julietin_tuhopoltto

Vierailija kirjoitti:

Naisvaltainen työpaikka ja pihi järjestäjä. Syötiin taukotilassa järjestäjän itsensä keittämää riisipuuroa, jälkkäriksi joulutorttu (1 kpl per hlö) ja kuppi kahvia, omakustannehintaan. Taustalla soi Vesa-Matti Loirin joululauluja. Mantelin puurosta saanut voitti rasian Juhlapöydän konvehteja.

Kuulostaa ihan oman työharjottelupaikkani pikkujouluilta muutama vuosi sitten!

Nämä "kivat pikku pikkujoulut" olivat juuri tuollaiset, ja järjestettiin kesken työpäivän, pikaisesti iltapäiväkahviaikaan. :D

Muistaakseni yritettiin järjestää työt niin, että suunnilleen kaikki ehtisivät samaan aikaan paikalle (muutaman varmaan piti silti jäädä eri osastoille "vahtiin", pakostakin). No sehän tiesi kauheaa ahtautta, kuumuutta, raittiin hengitysilman puutetta ja puuro- & kahvijonoja taukotilassa! :D Kaikkea muuta kuin kivaa... :/

Erään sairaalan laboratorio oli näiden ikimuistoisten pikkujoulujen pitäjä. ;)

Pomo tarjosi vessassa nuuhkittavaksi sihteerin pikkuhousuja. Jos ei nuuhkaissuut "shaatat HIK! shaada potkut.."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni kamalinta on vuosittaiset pikkujoulut aina. Lähinnä siksi, että työkaverit eivät ymmärrä, että en halua juoda alkoholia. Vihaan sitä oloa, mikä tulee kun pää on sekaisin eikä ajatus kulje kunnolla. Tai sitä, kun seuraavana päivänä ei saa mitään aikaiseksi väsymyksen ja krapulan vuoksi. Itseä ei muiden juominen haittaa mutta todellakin haittaa se, kun kaksikymmentä ihmistä tulee kukin kolme kertaa illan aikana kysymään, että miksi etä juo, onko mies kieltänyt juomasta, ota nyt huikka, tässä ois vähän jallua otas nyt tästä. Uskokaa jo ihmiset, että jotku osaa pitää hauskaa ilman alkoholia. 

Tuo on ärsyttävää. Itsekin juon melko hillitysti ja HITAASTI - sama olut saattaa olla kädessäni tunnin pari. Minuakin ihmiset usein hoputtavat juomaan lisää ja viimeksi kuukausi sitten olin bileissä, joissa join jälleen yhtä samaa juomaa melko pitkään. Muuan puolituttuni tuli kettuilemaan "älä vaan sano että toi on se sama juoma joka sulla oli kaksi tuntia sitten, mä menen ostamaan sulle toisen!"

Rasittavaa! Mitä kenenkään juomiset toisille kuuluvat?

Miksi tuollaiset raivoraittiit uskovaiset tulevat normaalien ihmisten bileisiin nyrpistelemään norsunvttunaamaansa alkoholijuomien edessä?? Pysykää niissä raamattukekkereissänne!

Olin joskus muinoin aika naisvaltaisella alalla ja lähdimme työporukalla pikkujouluristeilylle. Kaikki muut naiset olivat pynttäytyneet viimeisen päälle. Itselläni oli kyllä siistit, mutta enemmänkin arkiset vaatteet. En ole koskaan ollut mikään laittautuja. Pomo alkoi sitten muutaman drinksun jälkeen avautumaan ja huutelemaan kaikkien kuullen että "kuka ei kuulu joukkoon" Ja sanoi suoraan päin näköä että olen ruma kun en näe vaivaa itseni eteen. Noh olin nuori ja hoikka sekä urheilullinen. Sanoja taas selvästi pyylevä keski-iän kriisissä kärvistelevä sammakkonaama. Pahalta tuo kuitenkin tuntui eikä toiste tullut osallistuttua.

Olin lukuvuoden pituisessa työpestissä eräällä koululla. Pikkujoulut olivat yhdessä paikkakunnan ravintolassa heti koulupäivän päätteeksi perjantaina.

- NIIIN tylsää! :O Vaivaantunutta keskustelua, tikusta asiaa ja tekohauskaa - tiedättehän.

Ohjelmana olli vain ruokailua, ja meille oli varattu pieni, ahdistva kabinetti, jossa sitten olimme ihan keskenämme kollegoiden kanssa. Niiden samojen naamojen, joita katseltiin arkena töissäkin jo ihan tarpeeksi! :D

Jostain kummasta työkavereilla oli minusta ilmeisesti sellainen luulo, että olen kova ryyppäämään, vaikka en juo alkoholia ollenkaan! :'( Tämä voi johtua siitä, että tuolloinen mieheni oli pahasti alkoholisoitunut, kulki kylillä kapakoissa, oli kaikki vapaansa päissään jne. Pikkukaupungissa juorut kulkevat, miehen tavat helposti liitetään myös avovaimoon, "rikkinäinen puhelin" tuo lisää vettä myllyyn jne... Loppupäätelmä on sitten se, että molemmathan ovat tietysti alkoholisteja, pakostakin! :O

Arvatkaa, vahdattiinko minua henkeä pidätellen, että mitä tilaan ruoan kanssa juomaksi..? :O :D :D No toki vahdittiin!!! :D

Vieressä istuva kollega tilasi juuri minua ennen ruokajuoman, ja oikein merkitsevästi pohjusti, että minäpä taidankin kyllä ottaa ihan ison annoksen viiniä ruoan kanssa! :O Ja tilasi jonkin viinin - ihan vain siksi, että minäkin uskaltaisin tilata alkoholia ja todistaisin näin koko porukalle, että olen itseasiassa alkoholisti! ;) :D

Noh, minähän tilasin ruokajuomaksi vettä, kuten aina muutenkin ravintolassa, ja kuten kotonakin juon aina vettä ruoan kanssa. :)

Lähdin paikalta heti ruoat syötyämme, (ihan oikeasta) syystä, että meillä oli miehen kanssa muutakin sovittua/pakollista menoa sille päivälle, ja olimme miehen kanssa sopineet hänen tulevan minua hakemaan heti, kun olemme pikkujouluporukan kanssa syöneet.

Huh, mikä helpotus, että pääsin pois noista jäykistä pahanmielen juhlista! :O

Voin vain arvata, mitn siellä on spekuloitu, että oli pakko lähteä, jottei ratkeaisi... Tai että oli kiire miehen kanssa kostean viikonlopun viettoon! :D :D :D Mutta siinäpä vaan: pientä piristystä noihin tylsiin ja ohjelmattomiin pikkujouluihin, juorujen kautta edes. ;)

Vierailija kirjoitti:

Pomo tarjosi vessassa nuuhkittavaksi sihteerin pikkuhousuja. Jos ei nuuhkaissuut "shaatat HIK! shaada potkut.."

No huh!!! Tosi kiva pomo! :D

Rumis kirjoitti:

Olin joskus muinoin aika naisvaltaisella alalla ja lähdimme työporukalla pikkujouluristeilylle. Kaikki muut naiset olivat pynttäytyneet viimeisen päälle. Itselläni oli kyllä siistit, mutta enemmänkin arkiset vaatteet. En ole koskaan ollut mikään laittautuja. Pomo alkoi sitten muutaman drinksun jälkeen avautumaan ja huutelemaan kaikkien kuullen että "kuka ei kuulu joukkoon" Ja sanoi suoraan päin näköä että olen ruma kun en näe vaivaa itseni eteen. Noh olin nuori ja hoikka sekä urheilullinen. Sanoja taas selvästi pyylevä keski-iän kriisissä kärvistelevä sammakkonaama. Pahalta tuo kuitenkin tuntui eikä toiste tullut osallistuttua.

Jumantsuikka, aika törkee... Ihan imbes-illi. Sitä joskus ihmettelee, että miten ne kaikkein tyhmimmät ja tolloimmat ihmiset päätyvätkin pomoiksi!