Olen muutaman vuoden

Ollut monesti aloittamassa tänne keskustelua mieleen putkahtaneista aiheista, mutta lopulta olen pyyhkinyt tekstin pois, kun ajattelen ettei ketään kiinnosta mielipiteeni. No tuskinpa tämäkään. Mutta kirjoitin kuitenkin, kun tunnen oloni erittäin yksinäiseksi. Elämäni muuttui yllättäen täysin. Menetin työpaikkani, terveyteni(liikuntakykyni) ja rakkaista harrastuksista jouduin luopumaan samalla menetin "ystäväni " kun minusta ei heille ole enää mitään hyötyä. Olo on välillä erittäin kurja. En selviä kaikista arjen askareista ilman apua. Onneksi minulla on ihanat lapset joiden takia jaksan. Nyt osaan arvostaa elämää ja terveyttä, enkä enää ymmärrä ihmisiä, jotka lehtien palstoilla valittavat koiran pa*koista. Kuuluin ennen myös itse näihin koiran pa*kasta valittajiin. Hei nauttikaa joka hetkestä, kun olette terveitä! Koskaan ei tiedä mitä päivä tuo tullessaan. Mukavaa päivää! :)