Lue keskustelun säännöt.
Elämä hajalla - en usko et kellään muulla menee huonommin.
26.10.2015 |
-salasuhde loppui kuukausi sitten
- yritän etsiä uutta enkä erota huonosta liitosta
- en tiedä mikä on ratkaisu (muu kuin ranteet auki)
Kommentit (22)
Ai, minä kun luulin että täällä on jotain oikeasti kamalaa kuten työ mennyt, läheiset kuolleet tai kadonneet ympäriltä, ehkä päihderiippuvuus. Mutta sitten onkin vaan jotain tavanomaisia pettämissekoiluita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähde hyväntekeväisyystyöhän johonkin kehitysmaahan niin ehkä tulee jotain realismia sunkin elämään. Ainakin saisit pää sieltä omasta perseestä pois...
Ja varmaan maailmalta löytyy aina sullekin jotain pantavaa.
Ei kannata tuolla tavalla provosoida jos haluat lohdun sanoja tai apua...
Miten kiltistä perheenäidistä tuli tämmönen paska?
ap
Minulta katkesi lyijykynästä terä ja kaadoin vahingossa kahviin piimää maidon sijasta! Repikää siitä, valittajat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuosta ei tosiaan voi huonommaksi mennä. Provoja kirjoittelemassa AV-palstalla, siinä koko elämän suola. Poloinen.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata tuolla tavalla provosoida jos haluat lohdun sanoja tai apua...
Ehkä niile ei ole tarvetta vaan mua pitää hakata seinää vasten että tajuan todellisuuden. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuosta ei tosiaan voi huonommaksi mennä. Provoja kirjoittelemassa AV-palstalla, siinä koko elämän suola. Poloinen.
Voi voi kun olisinkin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Miten kiltistä perheenäidistä tuli tämmönen paska?
ap
Älä dramatisoi. Olet vain tavanomainen luuseri, jolla ei ole rohkeutta jättää sitä miestä, vaikka tiedät että se pitäisi tehdä. Niinpä haet itsellesi lohtua sivusuhteista, ja ehkä lopulta haet niistä myös rohkeutta tehdä lopulta se repäisy irti huonosta nykyisestä parisuhteesta. Tuo on vain inhimillistä heikkoutta, ei mitään kauhean dramaattista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainahan voit jättää lapset jonkun aikuisen kasvatettavaksi (esimerkiksi näiden isän) ja muuttaa vuokralle johonkin neukkukuutioon. Voit sitten toteuttaa seksuaalisia tarpetasi vaikka lähikuppilan asiakaspiirissä.
Sama vika, sama ajoitus (kuukausi). Olo totaalisen rikki sala(netti)suhteen päättymisen jälkeen, lähinnä ikävä ja viha vuorottelevat. Elämä toivottavasti voittaa, vaikka välillä onkin ollut itsetuhoisia ajatuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hä? Kuule, sullahan on aika pienet ongelmat. Sorry, ei ole tarkoitus vähätellä, toki kukin kokee omat ongelmansa subjektiivisesti - mutta minusta on todella tyhmää edes yrittää vertailla omia ongelmiaan muihin. AINA löytyy jostain joku, jolla menee vielä heikommin, eikä se ole mikään syy vähätellä kenenkään probleemoita.
Esim. meillä: mies syöpähoitojen takia todennäköisesti loppuelämänsä sairaseläkkeellä, tulotaso menossa erittäin huonoon suuntaan miehen mielialasta puhumattakaan (syöpä onneksi näillä näkymin voitettu, hoidot vaan invalidisoivat). Toisella lapsella lievä autismi, toisella skitsofrenia-oireita ja tutkimukset alussa. Siskolla rintasyöpä, itselläkin oireita ja tutkimukset alussa. Äidillä alzheimer, ja hoito alkaa olla vaikea järjestää, koska isä yhdeksänkymppinen. Töissä kauhea tilanne ja minut on alennettu/palkkaa leikattu.
JOS tässä voisikin miettiä vaan ihmissuhdekiemuroita, niin olisi ihanaa!
Neuvo ap:lle ja muille: menkää hoitoon! :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama vika, sama ajoitus (kuukausi). Olo totaalisen rikki sala(netti)suhteen päättymisen jälkeen, lähinnä ikävä ja viha vuorottelevat. Elämä toivottavasti voittaa, vaikka välillä onkin ollut itsetuhoisia ajatuksia.
Sitä saa mitä tilaa. Paha saa palkkansa ja sitä rataa.
Miten te kuvittelette saavanne elämässä jotakin hyvää osaksenne, kun itse toimitte petturimaisesti, valehdellen salaten, kieroillen? Suorastaan imette puoleenne epäonnea ja pahaa. Ruvetkaa elämään muita kunnioittaen ja itsellennekin oikeudenmukaisesti, niin hyvä tulee hyvän luo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama vika, sama ajoitus (kuukausi). Olo totaalisen rikki sala(netti)suhteen päättymisen jälkeen, lähinnä ikävä ja viha vuorottelevat. Elämä toivottavasti voittaa, vaikka välillä onkin ollut itsetuhoisia ajatuksia.
Sitä saa mitä tilaa. Paha saa palkkansa ja sitä rataa.
Miten te kuvittelette saavanne elämässä jotakin hyvää osaksenne, kun itse toimitte petturimaisesti, valehdellen salaten, kieroillen? Suorastaan imette puoleenne epäonnea ja pahaa. Ruvetkaa elämään muita kunnioittaen ja itsellennekin oikeudenmukaisesti, niin hyvä tulee hyvän luo.
Samoin minäkin ajattelin, mutta sitten kun se rakkaus iskee, niin sille ei voi järjellä yhtään mitään... se on menoa, kunnes järki taas voittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama vika, sama ajoitus (kuukausi). Olo totaalisen rikki sala(netti)suhteen päättymisen jälkeen, lähinnä ikävä ja viha vuorottelevat. Elämä toivottavasti voittaa, vaikka välillä onkin ollut itsetuhoisia ajatuksia.
Sitä saa mitä tilaa. Paha saa palkkansa ja sitä rataa.
Miten te kuvittelette saavanne elämässä jotakin hyvää osaksenne, kun itse toimitte petturimaisesti, valehdellen salaten, kieroillen? Suorastaan imette puoleenne epäonnea ja pahaa. Ruvetkaa elämään muita kunnioittaen ja itsellennekin oikeudenmukaisesti, niin hyvä tulee hyvän luo.
Mä en ole koskaan uskonut tuohon. Niin paljon on nähty sitä, että kieroileva ja manipuloiva menestyy, ja taas hyvä ja oikeudenmukainen saa paskaa elämältä niskaan aina vaan. Mutta niinhän se Job jo Raamatussa taisi ihmetellä ja kysellä Jumalalta, että miksi väärämielinen ja paha menestyy, mutta oikeamielinen saa kärsiä - saamatta vastausta...
Mulla oli sama tilanne n 2,5 vuotta sitten. Rakastin yhtä miestä kuin hullu ja meillä oli todella ihanaa. Olen raskaan elämän elänyt ja siltikin silloin tuntui, et en selviä tästä! Itkin silmät päästäni.
Minulla ja miehelläni meni todella huonosti ja miehen kostonhimon sekä joidenkin läheisten painostuksen vuoksi roikuin todella huonossa parisuhteessa. Erosin pian, sain jostain voimaa.
Elän yksin ja elämä ei todellakaan ole herkkua! Mutta joskus on vain kynnettävä pohjia myöten. Asioita on myös laitettava oikeaan kontekstiin. Miesten perään ei kannattaisi itkeä liian pitkään.
Juu, 2 lasta on.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli sama tilanne n 2,5 vuotta sitten. Rakastin yhtä miestä kuin hullu ja meillä oli todella ihanaa. Olen raskaan elämän elänyt ja siltikin silloin tuntui, et en selviä tästä! Itkin silmät päästäni.
Minulla ja miehelläni meni todella huonosti ja miehen kostonhimon sekä joidenkin läheisten painostuksen vuoksi roikuin todella huonossa parisuhteessa. Erosin pian, sain jostain voimaa.
Elän yksin ja elämä ei todellakaan ole herkkua! Mutta joskus on vain kynnettävä pohjia myöten. Asioita on myös laitettava oikeaan kontekstiin. Miesten perään ei kannattaisi itkeä liian pitkään.
Juu, 2 lasta on.
Ei elämä ole yhtä orgasmia, vaikka haluaisikin. Olen oppinut kuitenkin sen, että ymmärrän niitä, jotka RAKKAUDEN takia pettää. En ymmärrä niitä, jotka pelkän panetuksen takia pettää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli sama tilanne n 2,5 vuotta sitten. Rakastin yhtä miestä kuin hullu ja meillä oli todella ihanaa. Olen raskaan elämän elänyt ja siltikin silloin tuntui, et en selviä tästä! Itkin silmät päästäni.
Minulla ja miehelläni meni todella huonosti ja miehen kostonhimon sekä joidenkin läheisten painostuksen vuoksi roikuin todella huonossa parisuhteessa. Erosin pian, sain jostain voimaa.
Elän yksin ja elämä ei todellakaan ole herkkua! Mutta joskus on vain kynnettävä pohjia myöten. Asioita on myös laitettava oikeaan kontekstiin. Miesten perään ei kannattaisi itkeä liian pitkään.
Juu, 2 lasta on.
Ei elämä ole yhtä orgasmia, vaikka haluaisikin. Olen oppinut kuitenkin sen, että ymmärrän niitä, jotka RAKKAUDEN takia pettää. En ymmärrä niitä, jotka pelkän panetuksen takia pettää.
Pitkässä parisuhteessa ollut nainen hakee usein arvostusta ja ihan kosketusta. Nykyajan nuoret vain ihan sekoilevat. Lapsettomat kolmekymppiset pettävät "kun elämä on tylsää ja suhde on tylsä".
Olet oikeassa, kenelläkään ei mene huonommin.