pitäiskö mun hakea psyykenlääkkeet "näön vuoksi"?
Mulle on määrätty essitalopraami psykiatrin toimesta lyhyen tapaamisen päätteeksi. Mulla on keskivaikea masennus ja traumaperäinen stressireaktio. Kontakti psykiatriselle poliklinkalle harvakseltaan ja psykoterapia yksityisellä. Tuo psykiatri kirjoitti mulle b-lausunnon, että pääsen kelan tukemaan p sykoterapiaan. Otin reseptin, mutta en oo hakenut lääkettä enkä tahdo sitä syödä, koska mun mielestä masennus on normaali reaktio mun tilanteessa ja terapia on mulle paras hoito. En tiedä onko kuitenkaan kovin hedelmällistä alkaa väittelemään. Sehän näkyy kai omakannasta, olenko reseptiä hakenut. Mitä olette mieltä?
Kommentit (22)
Minulle määrättiin tuota essitalopramia ja sen ohella diapam tarvittaessa. Lääkäri käski aloittaa varovasti sen essitalopramin kanssa. Otin puolikkaan tabletin, ja siitä seurasi varmaan kolmen tai neljän tunnin ajaksi jokin ihan järkyttävän krapulan kaltainen junttura päähän. Sitä on vaikea kuvailla mitenkään sanoin, mutta olo oli ihan hirveä. Sanoin tästä lääkärille ja totesin, ettei kyllä kiinnosta käyttää tuollaista lääkettä, vaikka olo paranisikin pidemmän käytön jälkeen.
Ei kaikki lääkkeet tuota iloa edes narkkareille :) ap (20? ap myös)