Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Humalainen äiti pilasi veljeni häät

Vierailija

Olen niin vihainen nyt, veljestä puhumattakaan.

No, äitimme (alkoholisti) oli aloittanut tissuttelun jo aamupäivästä kun laitoimme juhlapaikkaa valmiiksi. Kävi muka huomaamattomasti hanaviinillään. Ei muistanut kumpi oli harjoituskakku ja kumpi oikea niin oli leikannut palan oikeasta kakusta itselleen. Se saatiin onneksi paikattua suht. ok-näköiseksi.

Kun itse juhla alkoi, kaatoi tarjottimen jossa oli alkumaljoja. Ei siinä, kyllä juomaa riitti mutta siivottavaa tuli. Lasit juhlapaikan joten ne täytyi korvata. Isämme siis rahoitti häät ja hääpaikan yhdessä morsiamen isän kanssa. 

Kun hääkuvaaja tuli, äiti oli jo aika hyvässä tuiterissa, kuvaaja ei olisi saanut kuvata muita kuin häntä tai sitten veljeäni. Rääkyi "Ei sitä morsianta tarvitse koko ajan kuvata, ei se siitä kuvaamalla paremmaksi muutu" vaikka veljen vaimo oli tosi nättinä. Eli halusi selkeästi vain loukata tai sitten ei enää tajunnut mitä puhui.

No, äidin sisko alkoi olla samanmoisessa kunnossa ja heille tuli riitaa jostain pikkuasiasta, äiti heitti tätiä päähän viinilasilla (ihan kun niitä ei olisi hajotettu jo tarpeeksi...) Ei onneksi sentään tikkejä tarvittu, laastareilla pärjättiin.

Lopulta ennen puheita ja ohjelmanumeroja sammui juhlapaikan sohvalle siihen kaikkien nähtäville, josta hänet sitten kannettiin autoon nukkumaan.

Oli vielä aamulla vannonut kuinka voi sitten ottaa päävastuun juhlapaikan siivoamisesta.

Jos joskus menen naimisiin niin pidän sitten jotkut perkeleen alkoholittomat häät tai jätän äidin kutsumatta!

Sivut

Kommentit (26)

Vierailija

Alkoholistin lapsena ei ole helppoa...

Meillä se on isä, jota ei enää ole vuosiin haluttu mihinkään perhetapahtumiin juurikin alkoholismin vuoksi... Humalassa sittn puhuu kovaäänisesti joko rasistisia tai seksijuttuja, ja haukkuu kaikki pystyyn kun ketään ei yllättäen hänen "huumorinsa" naurata. Haastaa myös tahallaan riitaa muiden kanssa.

Tuntui kurjalta kun edes naimisiinmennessä (oli pienet maistraattihäät) ei voinut isää kutsua, kun sinnekin olisi tullut humalassa ja käytöksellään pilannut häät.

Vuosia aiemmin yritin kutsua isän valmistujaisiini, mutta jo aamupäivästä hänelle soittaessani hänelle puhe sammalsi tuttuun tyyliin... Sopersin, että eikö nyt olisi voinut tätä yhtä päivää olla juomatta, niin haukkui pystyyn ja löi luurin korvaan. Tästä sitten itkin meikit poskille ja oli todella "mukava" päivä sitten kaikenkaikkiaan...

Sisareni ylppäreissä tokkaroi niin ikään vahvassa humalassa, mikä oli todella noloa. 

Ei ole helppoa ei...

Vierailija

Niin, ja yritti tyrkyttää väkisin isällemme viinaa vaikka isä ollut 15 vuotta raitis. He ovat siis eronneet aikaa sitten äidin alkoholismin takia. Sipisi minulle "Kaadetaan hei "Karin" pommaciin vähän väkevää kun se on niin vakavana, rentoutuis vähän"

Sanoin että sen jos teet niin lennät koko häistä ulos. Olisi pitänyt heittää joka tapauksessa.

Ap

Vierailija

1, ikävää että muutkin kärsineet vastaavasta käytöksestä. Äitiäkään ei juuri muihin juhliin kutsuta, kun vain lähimpien, koska "on pakko" mutta sen olen päättänyt että omiin häihini äiti joko jättää tulematta tai on juomatta.

Ap

Vierailija

Pahoittelut, että tuollaista on, kurjaa kaikille. Voin kuvitella, miltä morsiamesta tuntuu, kun hänen elämänsä tärkein päivä on kyseessä. Ja häät pilaa anoppi! Ottakaa morsio lämpimästi vastaan sukuun tuon jälkeen, ettei tule välirikkoja anoppinsa takia.

Vierailija

Onpa ikävää.

Olin lähes 20-vuotta sitten ystäväni häissä. Hän oli etukäteen hermoillut alkoholisti-isänsä käytöstä ja ylipäätään sitä tuleeko isä häihin. Isän piti taluttaa morsian alttarille. No, isä tuli, talutti ja käyttäytyi kaikin puolin mallikkaasti, vaikka taisi muistaakseni vähän juodakin. Olin todella iloinen ystäväni puolesta.

Joskus näinkin!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Onpa ikävää.

Olin lähes 20-vuotta sitten ystäväni häissä. Hän oli etukäteen hermoillut alkoholisti-isänsä käytöstä ja ylipäätään sitä tuleeko isä häihin. Isän piti taluttaa morsian alttarille. No, isä tuli, talutti ja käyttäytyi kaikin puolin mallikkaasti, vaikka taisi muistaakseni vähän juodakin. Olin todella iloinen ystäväni puolesta.

Joskus näinkin!

No, onneksi joillekin alkoholisteille se lapsen tärkeä päivä menee kerrankin viinan edelle.

Marla

Otan osaa.

Meillä ei nimenomaisesta syystä kutsuttu paikalle kuin  valittu väki, ei miehen isää Yy:tä, eikä hänen setäänsä Zz:aa eikä sen myötä hänen isän puolen sukuaankaan kuin äitinsä puolelta,  eikä enoani xx:sää, joilla tunnettu ottaa liikaa viinaa-ja haastaa riitaa-ongelma.

Miehen setä zz taas on rosvo, ei häpeä edes omalta suvulta varastaa, mistä syystä mummon raha-asioita hoitaa mieheni. Kävimme 200 km päästä hakemassa mummon häihin pari päivää ennen tilaisuutta, emmekä voineet edes etukäteen kertoa, mihin tilaisuuteen hänet haimme, koska oli riski, että hän juoruaa pojilleen. Hän luuli tulevansa viikonlopun viettoon. Hän pääsikin sitten häihin äitini mummojenkuljetus-kyydissä.

Kutsuessakin piti miettiä, että kuka juoruaa kenellekin ja joillekin piti suoraan soittaa, ja sanoa, että sille tyypille ei saa kertoa, emme halua häntä häihin.  Onneksi mun tätini, mummoni ja serkkuni osasivat pitää suunsa supussa, sillä heillä oli kokemusta enon  xx käytöksestä juhlissa.

Häät sujui sitten hyvin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa ikävää.

Olin lähes 20-vuotta sitten ystäväni häissä. Hän oli etukäteen hermoillut alkoholisti-isänsä käytöstä ja ylipäätään sitä tuleeko isä häihin. Isän piti taluttaa morsian alttarille. No, isä tuli, talutti ja käyttäytyi kaikin puolin mallikkaasti, vaikka taisi muistaakseni vähän juodakin. Olin todella iloinen ystäväni puolesta.

Joskus näinkin!

No, onneksi joillekin alkoholisteille se lapsen tärkeä päivä menee kerrankin viinan edelle.

Melkein itku pääsi, kun tämän luin. Oma isäni oli myös alkoholisti. Tuli silti häihini ja oli täysin vesiselvänä. Kun hänet kutsuin, ehdoksi laitoin, ettei sitten juo häissä tippaakaan alkoholia. Jännitin vielä hääpäivänä, tuleeko isäni ollenkaan paikalle. Mutta niin vain ajeli 300 kilometriä suuntaansa päivän aikana, että sai olla paikalla tyttärensä häissä. Todellakin arvostin sitä, että hän piti lupauksensa ja sitä, että pystyin säilyttämään jonkinmoiset välit isääni alkoholismista huolimatta, kunnes hän pari vuotta sitten kuoli.

Vierailija

Kyllä se on niin että suvun juopot pilaavat juhlat kuin juhlat. Meillä on nykyään tapana että juhlissa ei alkoholia tarjota. Myöhemmin kun vieraat ovat lähteneet otetaan lähipiirin kanssa maljoja. Lähipiirillä tarkoitan mukavia ihmisiä jotka kaikki eivät ole sukulaisia. Ei tule mitään kun ihmiset ottavat ilmaista viinaa tietenkin kaksin käsin ja alkavat riitelemään, oksentelemaan ja sammumaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa ikävää.

Olin lähes 20-vuotta sitten ystäväni häissä. Hän oli etukäteen hermoillut alkoholisti-isänsä käytöstä ja ylipäätään sitä tuleeko isä häihin. Isän piti taluttaa morsian alttarille. No, isä tuli, talutti ja käyttäytyi kaikin puolin mallikkaasti, vaikka taisi muistaakseni vähän juodakin. Olin todella iloinen ystäväni puolesta.

Joskus näinkin!

No, onneksi joillekin alkoholisteille se lapsen tärkeä päivä menee kerrankin viinan edelle.

Mieheni ensimmäinen lapsi ja appiukon eka lapsenlapsi kastettiin ilman vaaria. Koska ehdoksi laitettiin että paikalle tullaan selvinpäin tai ei ollenkaan, hän katsoi parhaaksi jäädä kotiin ryyppäämään. Voin kuvitella mieheni pettymyksen ja surun.

Että ei se lapsen suuri päivä mene viinan edelle, ainakaan kaikilla.

Vierailija

Eihän tuossa ole mitään ihmeellistä. Mietin, onko juttu provo? Alkoholistin lapsen luulisi ymmärtävän, että tuolainen käytös on juuri sitä normaalia alkoholistin käytöstä. 

T- aikuinen alkoholistin lapsi

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

1, ikävää että muutkin kärsineet vastaavasta käytöksestä. Äitiäkään ei juuri muihin juhliin kutsuta, kun vain lähimpien, koska "on pakko" mutta sen olen päättänyt että omiin häihini äiti joko jättää tulematta tai on juomatta.

Ap

Valitettavasti siinä ei taida pätkääkään auttaa, vaikka pitäisit alkoholittomat häät. Äidilläs on sitten vaan oma pullo mukana... Enkä usko, että jättäisi tulematta häihinkään, ellette sitten osaa pitää koko hääjuhlan ajankohtaa salassa.

Ainut keino lienee se, että sovit jo etukäteen jonkun raavaan juhlavieraan kanssa merkistä, jonka antamisen jälkeen tämä käy poistamassa äitisi juhlapaikalta ja tarpeeksi kauas.

Olen itse ollut kaasona häissä, joissa oli vastaavanlainen ongelma. Häät olivat alkoholittomat ja morsiamen äidille oli hyvissä ajoin ilmoitettu, että yhtään jos juo, niin lentää pihalle. Noh, äidillä oli sitten toki oma pullo mukana, joka otettiin välittömästi pois. Toinen pullo oli jossain pensaassa jemmassa ja piankos äiti oli jo hyvässä nousuhumalassa. Siinä vaiheessa varta vasten paikalle pyydetty kaapinkokoinen mies nappasi äidin autoonsa ja lähti ajelulle :-) Toki siinäkin pieni näytelmä saatiin aikaan, kun äiti huusi ja kirkui kaikki mahdolliset manaukset, mutta sen jälkeen juhla saatiin loppuun kommelluksitta.

Ja miksi oltiin näin napakoita? Koska toisen tyttären häissä kyseinen äiti päätti juovuspäissään stripata keskellä kakkupöytää ja sai tosiaan otettua aivan kaikki vaatteensa pois, ennenkuin saatiin se siitä pöydältä alas ja takahuoneeseen piiloon...

Vierailija

Kyllä tekee aina pahaa lukea näitä tarinoita, joissa vanhemmille ei lasten onni ja tärkeät päivät merkitse mitään. Itsellä oma narsistiäitini (jolla alkoholi -ja lääkeongelmaa) yritti moneen otteeseen pilata hääni, paria päivää ennen häitä kävi vielä fyysisesti minun kimppuun, jolloin pikkuveljeni (huumeongelmainen ihminen, jonka kanssa ei ollut tekemisissä) hakkasi hänet. Estimme mieheni kanssa käymästä pahemmin (olen varma että jos emme olisi olleet välissä, olisi mahdollisesti ollut tilanteessa ruumis). Noh, kuinka äitini tämän asian hoiti? Pidätytti veljeni lisäksi mieheni, jota syyttää avunannosta pahoinpitelyyn. Häät saatiin pidettyä, päivä oli kaunis ja meille rakkaita ihmisiä paljon paikalla, mutta hankala oli nauttia hääpäivästä kaiken tuon jälkeen.

Luonnollisesti emme ole enää perheeni kanssa tekemisissä, tapahtuneesta on pari vuotta. Olen raskaana, enkä tiedä, tietääkö lapsuudenperheeni asiasta, mutta onneksi ei ole ainakaan minun korvaan kuulunut mitään. En voisi koskaan kuvitella päästäväni heitä lähelle perhettäni. Olen kiitollinen ja liikuttunut, että kaikesta huolimatta olin edelleen se miniä jonka mieheni perhe halusi perheeseen ja meillä on lämpimät ja läheiset välit kaikkien kanssa. On kiitollinen olo nykyisestä elämästäni, nykyisestä perheestäni ja ystävistäni.

Vierailija

Olimme menossa mieheni kanssa naimisiin. Annoin veljelleni (joka on narkomaani) 2 vaihtoehtoa. Joko tulee selvinpäin tai ei ollenkaan. Ei näkynyt. Ja hyvä niin. Kunnioitti kuitenkin siskonsa pyyntöä olla tulematta jos on jotain ottanut.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Jos joskus menen naimisiin niin pidän sitten jotkut perkeleen alkoholittomat häät tai jätän äidin kutsumatta!

Minusta on hätkähdyttävää, että suunnittelet jatkossakin eläväsi alkoholistin ehdoilla. Silmäsi eivät ole vielä avautuneet sille vaihtoehdolle, että voit lyödä välit poikki ja elää sellaista elämää kuin itse haluat.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat