Anoppi änkeämässä synnärille, puheli siihen tyyliin..

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrättekö te jankkaajat ollenkaan, että jos tuore äiti on huonossa kunnossa niin ei jaksa välttämättä vieraita, varsinkaan miehen puolen sukua? Jos ei millään mene ymmärrykseen, niin auttaako se mielikuva että entä jos mies olisikin todella huonossa kunnossa eikä halua anoppiansa yms sukua pyörimään paikalle, onko tämä yhtään ymmärrettävämpää niin?

Ymmärrän tämän oikein hyvin. Ja se tuore äiti ymmärtää, että ne miehen sukulaiset ei ole myöhemminkään kovin toivottuja olemaan vauvan/taaperon lähellä, joten äiti ei oleta, että miehen suku toimii ilmaisina lapsenhoitajina. Me olemme jokainen ajoittain vähän heikommassa kunnossa, ja jos miehen äiti ei jaksa ottaa vauvaa yökylään, niin miniähän varmaan ymmärtää.

 

 

Niin? Kyllä meilläpäin käytetään ihan mietitään ensisijaisesti maksullisia lastenhoitajia esim. MLL:ltä, mutta jos esim. anoppi haluaa sen ajan viettää lapsenlapsensa kanssa aikaa niin sekin sopii. 

Vai oletko nyt niitä, jotka ajattelevat että jos ei heti synnärille pääse katsomaan, niin ei haluta nähdä lapsenlasta sitten koskaan? Itsehän siinä pelissä vaan häviät, samoin lapsesta voi tuntua kurjalle kun mummo ei halua nähdä. Mutta sillehän ei vanhemmat mitään voi, jos mummo päättää tuolla tavalla tehdä. 

Eiköhän se miniän asenne jatku myöhemminkin: isän vanhemmat eivät kelpaa sairaalaan vauvaa katsomaan, isän vanhemmat eivät ole mitään. Paitsi sitten, kun halutaan omaa aikaa ja ryhdytään tavallasi itkemään, että on se kurjaa, kun mummo ei halua nähdä. Käykö mielessä, että myös mummolle on kurjaa, jos ei saa nähdä poikansa lasta siellä synnärillä vain siksi, että miniä päättää, että vauvaa ei isän suvulle näytetä?

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Erittäin hyvin sanottu. Mutta näille palstan mummoille ne isoäitien oikeudet vauvaan tuntuvat olevan paljon isommat tärkeydessään, kuin mitä on äidin paranemisaika ja perheen yhteinen rauhoittumisaika synnytyksen jälkeen.

Oikeasti: se vauva ei karkaa mihinkään, vaikka antaisitte äidille rauhan parantua. 

Ei nyt aivan noinkaan. Jos siellä sairaalassa ei jakseta vieraita, niin sitten ei jakseta ja sinne ei vieraat sitten tule. Mutta tuo että "mun vanhemmat saa tulla, miehen ei", on ihan älyttömän lapsellista ajattelua. Totta kai varmaan jokainen nainen tuntee olonsa luontevammaksi omien vanhempien seurassa mutta kun nyt ei ole kyse siitä äidistä vaan vauvasta. 

Eli naisella ei ole oikeutta omaan toipumismukavuuteen, koska hän on saanut vauvan?

Että on ihan ok synnytyksen jälkeen toimia niin, ettei tuore äiti varmasti tunne oloaan hyväksi ja turvalliseksi?

Ja mikähän osuus noillakin voisi olla synnytyksen jälkeiseen masennukseen, oletkos miettinyt?

Antakaa nyt herranjumala niille perheille aikaa ja rauhaa, se oikeuden toimia miten itse parhaimmalta tuntuu. Se vauva ei karkaa mihinkään, vaikket nytjustheti pääse sitä näkemään.

Tai miksikäs isä ei sitä voisi käydä jossain yleisessä tilassa esittelemässä vanhemmilleen, silläaikaa kun vaimo lepäilee sairaalahuoneessaan? Eihän sen vauvan tarvitse joka minuutti olla äidissään kiinni.

Osaatko lukea? Jos äiti haluaa toipua ilman yleisöä, niin aivan täysin ok. Mutta tuo isovanhempien eriarvoistaminen tässä oli se juttu.

Tässähän nyt tuntuu olevan isona ongelmana se, että anopin on tavattava lapsenlapsensa minuutti syntymän jälkeen, aivan sama missä kunnossa tuore äiti on ja haluaako tämä vieraita. Tuo eriarvoistamiskortti kiskaistiin peliin mukaan, kun ei keksitty muutakaan vasta-argumenttia.

Häh? Ei keksitty muutakaan vasta-argumenttia? Kyllä tuo on ihan pätevä argumentti, että vauvaan nähden kaikki isovanhemmat ovat samanarvoisia.1 Kyllä sille anopille voi aivan hyvin sanoa, että sinne sairaalaan ei nyt tulla. Mutta tuo vaan kun esimerkkinä käytetään aina niitä miehen puolen sukulaisia, että niitä ei nyt sinne sairaalaan haluta. Äidin puolen sukulaiset tuntuvat olevat tervetulleita (useammankin vastaajan mielestä).

Niin, varmaankin juuri sen äidin kunnon takia. Jos tuore äiti ei jaksa ottaa vieraita, joiden kanssa ei voi olla rennosti, niin miten se edistää hänen toipumistaan jos siihen kuitenkin pakotetaan koska lapsi?

Ja edelleen, ok jos tuossa tilanteessa isä käy näyttämässä vauvaa vanhemmilleen jossain sairaalana muissa tiloissa.

Niin. Samaan mieltä. Täällä kun vaan useammat jankkaavat sitä, miten äidin puolen sukulaiset ovat tervetulleita sinne sairaalaan mutta miehen ei. Kaikissa sairaaloissa on tosiaan noita päivähuoneita tai vaikka käytävätilaa sen verran, että esittelyn voi kyllä hoitaa siellä.

 

 

Totta kai ainakin omalla kohdallani on tervetulleita, kunhan se vierailu tehdään minun, eli synnyttäjän jaksamisen mukaan. Jos olen kipeä, enkä halua siihen sängyn äärelle muita kuin ehkä omia perheenjäseniäni pikavisiitille, niin silloin appivanhempien on syytä tätä kunnoittaa ja hoitaa vauvatreffit jossain muussa sairaalan huoneessa (yleiset tilat löytynee aikalailla kaikista lapsivuodeosastoista?).

Siitä taas en todellakaan tykkäisi, että tuppauduttaisiin siihen minua ja heikkoa tilaani töllistelemään vastoin tahtoani.

Sun omat perheenjäsenet on tuossa vaiheessa oma mies ja lapset. Vai ovatko omat vanhempasi ja sisaruksesi sinulle perhettä, jota haluat tavata ja mies kuuluu nyt siihen perheeseen? Hänen vanhempiensa pitää ymmärtää, että poika on nyt ihan toisen perheen jäsen.

Eiköhän jokainen anoppi ymmärrä, että se on miniän lapsi siihen asti, kunnes isyys on tunnustettu.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrättekö te jankkaajat ollenkaan, että jos tuore äiti on huonossa kunnossa niin ei jaksa välttämättä vieraita, varsinkaan miehen puolen sukua? Jos ei millään mene ymmärrykseen, niin auttaako se mielikuva että entä jos mies olisikin todella huonossa kunnossa eikä halua anoppiansa yms sukua pyörimään paikalle, onko tämä yhtään ymmärrettävämpää niin?

Ymmärrän tämän oikein hyvin. Ja se tuore äiti ymmärtää, että ne miehen sukulaiset ei ole myöhemminkään kovin toivottuja olemaan vauvan/taaperon lähellä, joten äiti ei oleta, että miehen suku toimii ilmaisina lapsenhoitajina. Me olemme jokainen ajoittain vähän heikommassa kunnossa, ja jos miehen äiti ei jaksa ottaa vauvaa yökylään, niin miniähän varmaan ymmärtää.

Niin? Kyllä meilläpäin käytetään ihan mietitään ensisijaisesti maksullisia lastenhoitajia esim. MLL:ltä, mutta jos esim. anoppi haluaa sen ajan viettää lapsenlapsensa kanssa aikaa niin sekin sopii. 

Vai oletko nyt niitä, jotka ajattelevat että jos ei heti synnärille pääse katsomaan, niin ei haluta nähdä lapsenlasta sitten koskaan? Itsehän siinä pelissä vaan häviät, samoin lapsesta voi tuntua kurjalle kun mummo ei halua nähdä. Mutta sillehän ei vanhemmat mitään voi, jos mummo päättää tuolla tavalla tehdä. 

 

 

Eiköhän se miniän asenne jatku myöhemminkin: isän vanhemmat eivät kelpaa sairaalaan vauvaa katsomaan, isän vanhemmat eivät ole mitään. Paitsi sitten, kun halutaan omaa aikaa ja ryhdytään tavallasi itkemään, että on se kurjaa, kun mummo ei halua nähdä. Käykö mielessä, että myös mummolle on kurjaa, jos ei saa nähdä poikansa lasta siellä synnärillä vain siksi, että miniä päättää, että vauvaa ei isän suvulle näytetä?

Sinulla on kyllä niin marttyyriasenne, etten ihmettele jos sinua ei kummemin haluta poikasi perheeseen kylään. Asiat on nyt selitetty täällä niin moneen kertaan, mutta jos haluat kaivautua tuohon itsesäälisi niin voit tietty niinkin tehdä jos se kivalta tuntuu.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Erittäin hyvin sanottu. Mutta näille palstan mummoille ne isoäitien oikeudet vauvaan tuntuvat olevan paljon isommat tärkeydessään, kuin mitä on äidin paranemisaika ja perheen yhteinen rauhoittumisaika synnytyksen jälkeen.

Oikeasti: se vauva ei karkaa mihinkään, vaikka antaisitte äidille rauhan parantua. 

Ei nyt aivan noinkaan. Jos siellä sairaalassa ei jakseta vieraita, niin sitten ei jakseta ja sinne ei vieraat sitten tule. Mutta tuo että "mun vanhemmat saa tulla, miehen ei", on ihan älyttömän lapsellista ajattelua. Totta kai varmaan jokainen nainen tuntee olonsa luontevammaksi omien vanhempien seurassa mutta kun nyt ei ole kyse siitä äidistä vaan vauvasta. 

Eli naisella ei ole oikeutta omaan toipumismukavuuteen, koska hän on saanut vauvan?

Että on ihan ok synnytyksen jälkeen toimia niin, ettei tuore äiti varmasti tunne oloaan hyväksi ja turvalliseksi?

Ja mikähän osuus noillakin voisi olla synnytyksen jälkeiseen masennukseen, oletkos miettinyt?

Antakaa nyt herranjumala niille perheille aikaa ja rauhaa, se oikeuden toimia miten itse parhaimmalta tuntuu. Se vauva ei karkaa mihinkään, vaikket nytjustheti pääse sitä näkemään.

Tai miksikäs isä ei sitä voisi käydä jossain yleisessä tilassa esittelemässä vanhemmilleen, silläaikaa kun vaimo lepäilee sairaalahuoneessaan? Eihän sen vauvan tarvitse joka minuutti olla äidissään kiinni.

Osaatko lukea? Jos äiti haluaa toipua ilman yleisöä, niin aivan täysin ok. Mutta tuo isovanhempien eriarvoistaminen tässä oli se juttu.

Tässähän nyt tuntuu olevan isona ongelmana se, että anopin on tavattava lapsenlapsensa minuutti syntymän jälkeen, aivan sama missä kunnossa tuore äiti on ja haluaako tämä vieraita. Tuo eriarvoistamiskortti kiskaistiin peliin mukaan, kun ei keksitty muutakaan vasta-argumenttia.

Häh? Ei keksitty muutakaan vasta-argumenttia? Kyllä tuo on ihan pätevä argumentti, että vauvaan nähden kaikki isovanhemmat ovat samanarvoisia.1 Kyllä sille anopille voi aivan hyvin sanoa, että sinne sairaalaan ei nyt tulla. Mutta tuo vaan kun esimerkkinä käytetään aina niitä miehen puolen sukulaisia, että niitä ei nyt sinne sairaalaan haluta. Äidin puolen sukulaiset tuntuvat olevat tervetulleita (useammankin vastaajan mielestä).

Niin, varmaankin juuri sen äidin kunnon takia. Jos tuore äiti ei jaksa ottaa vieraita, joiden kanssa ei voi olla rennosti, niin miten se edistää hänen toipumistaan jos siihen kuitenkin pakotetaan koska lapsi?

Ja edelleen, ok jos tuossa tilanteessa isä käy näyttämässä vauvaa vanhemmilleen jossain sairaalana muissa tiloissa.

Niin. Samaan mieltä. Täällä kun vaan useammat jankkaavat sitä, miten äidin puolen sukulaiset ovat tervetulleita sinne sairaalaan mutta miehen ei. Kaikissa sairaaloissa on tosiaan noita päivähuoneita tai vaikka käytävätilaa sen verran, että esittelyn voi kyllä hoitaa siellä.

Totta kai ainakin omalla kohdallani on tervetulleita, kunhan se vierailu tehdään minun, eli synnyttäjän jaksamisen mukaan. Jos olen kipeä, enkä halua siihen sängyn äärelle muita kuin ehkä omia perheenjäseniäni pikavisiitille, niin silloin appivanhempien on syytä tätä kunnoittaa ja hoitaa vauvatreffit jossain muussa sairaalan huoneessa (yleiset tilat löytynee aikalailla kaikista lapsivuodeosastoista?).

Siitä taas en todellakaan tykkäisi, että tuppauduttaisiin siihen minua ja heikkoa tilaani töllistelemään vastoin tahtoani.

 

 

Sun omat perheenjäsenet on tuossa vaiheessa oma mies ja lapset. Vai ovatko omat vanhempasi ja sisaruksesi sinulle perhettä, jota haluat tavata ja mies kuuluu nyt siihen perheeseen? Hänen vanhempiensa pitää ymmärtää, että poika on nyt ihan toisen perheen jäsen.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan sairasta millainen yleisötapahtuma tuosta synnytyksestä on tehty. Minä en ainakaan sinne saliin halua tasan ketään, edes omaa miestäni, kun makaan siellä vittu leväällään verta vuotavana ja huudan kurkku suorana. Synnytys on itselleni yksityisasia ja haluan hoitaa sen kätilön kanssa, enkä kaipaa mitään kannustusjoukkoja. Sitten saavat tulla katsomaan vauvaa, kun olen saanut puettua ja vauva on pesty.

n38v, rv20

Lapsen syntymä on siis niin yksityinen asia, että edes lapsen isällä ei ole oikeutta olla paikalla?

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Erittäin hyvin sanottu. Mutta näille palstan mummoille ne isoäitien oikeudet vauvaan tuntuvat olevan paljon isommat tärkeydessään, kuin mitä on äidin paranemisaika ja perheen yhteinen rauhoittumisaika synnytyksen jälkeen.

Oikeasti: se vauva ei karkaa mihinkään, vaikka antaisitte äidille rauhan parantua. 

Ei nyt aivan noinkaan. Jos siellä sairaalassa ei jakseta vieraita, niin sitten ei jakseta ja sinne ei vieraat sitten tule. Mutta tuo että "mun vanhemmat saa tulla, miehen ei", on ihan älyttömän lapsellista ajattelua. Totta kai varmaan jokainen nainen tuntee olonsa luontevammaksi omien vanhempien seurassa mutta kun nyt ei ole kyse siitä äidistä vaan vauvasta. 

Eli naisella ei ole oikeutta omaan toipumismukavuuteen, koska hän on saanut vauvan?

Että on ihan ok synnytyksen jälkeen toimia niin, ettei tuore äiti varmasti tunne oloaan hyväksi ja turvalliseksi?

Ja mikähän osuus noillakin voisi olla synnytyksen jälkeiseen masennukseen, oletkos miettinyt?

Antakaa nyt herranjumala niille perheille aikaa ja rauhaa, se oikeuden toimia miten itse parhaimmalta tuntuu. Se vauva ei karkaa mihinkään, vaikket nytjustheti pääse sitä näkemään.

Tai miksikäs isä ei sitä voisi käydä jossain yleisessä tilassa esittelemässä vanhemmilleen, silläaikaa kun vaimo lepäilee sairaalahuoneessaan? Eihän sen vauvan tarvitse joka minuutti olla äidissään kiinni.

Osaatko lukea? Jos äiti haluaa toipua ilman yleisöä, niin aivan täysin ok. Mutta tuo isovanhempien eriarvoistaminen tässä oli se juttu.

Tässähän nyt tuntuu olevan isona ongelmana se, että anopin on tavattava lapsenlapsensa minuutti syntymän jälkeen, aivan sama missä kunnossa tuore äiti on ja haluaako tämä vieraita. Tuo eriarvoistamiskortti kiskaistiin peliin mukaan, kun ei keksitty muutakaan vasta-argumenttia.

Häh? Ei keksitty muutakaan vasta-argumenttia? Kyllä tuo on ihan pätevä argumentti, että vauvaan nähden kaikki isovanhemmat ovat samanarvoisia.1 Kyllä sille anopille voi aivan hyvin sanoa, että sinne sairaalaan ei nyt tulla. Mutta tuo vaan kun esimerkkinä käytetään aina niitä miehen puolen sukulaisia, että niitä ei nyt sinne sairaalaan haluta. Äidin puolen sukulaiset tuntuvat olevat tervetulleita (useammankin vastaajan mielestä).

Niin, varmaankin juuri sen äidin kunnon takia. Jos tuore äiti ei jaksa ottaa vieraita, joiden kanssa ei voi olla rennosti, niin miten se edistää hänen toipumistaan jos siihen kuitenkin pakotetaan koska lapsi?

Ja edelleen, ok jos tuossa tilanteessa isä käy näyttämässä vauvaa vanhemmilleen jossain sairaalana muissa tiloissa.

Niin. Samaan mieltä. Täällä kun vaan useammat jankkaavat sitä, miten äidin puolen sukulaiset ovat tervetulleita sinne sairaalaan mutta miehen ei. Kaikissa sairaaloissa on tosiaan noita päivähuoneita tai vaikka käytävätilaa sen verran, että esittelyn voi kyllä hoitaa siellä.

Totta kai ainakin omalla kohdallani on tervetulleita, kunhan se vierailu tehdään minun, eli synnyttäjän jaksamisen mukaan. Jos olen kipeä, enkä halua siihen sängyn äärelle muita kuin ehkä omia perheenjäseniäni pikavisiitille, niin silloin appivanhempien on syytä tätä kunnoittaa ja hoitaa vauvatreffit jossain muussa sairaalan huoneessa (yleiset tilat löytynee aikalailla kaikista lapsivuodeosastoista?).

Siitä taas en todellakaan tykkäisi, että tuppauduttaisiin siihen minua ja heikkoa tilaani töllistelemään vastoin tahtoani.

 

 

Sun omat perheenjäsenet on tuossa vaiheessa oma mies ja lapset. Vai ovatko omat vanhempasi ja sisaruksesi sinulle perhettä, jota haluat tavata ja mies kuuluu nyt siihen perheeseen? Hänen vanhempiensa pitää ymmärtää, että poika on nyt ihan toisen perheen jäsen.

Juurihan täällä on julistettu isovanhempien olevan perheenjäseniä, mutta nytkö se siis koskee vain isänpuolen isovanhempia?

Vierailija kirjoitti:

 

Niin? Kyllä meilläpäin käytetään ihan mietitään ensisijaisesti maksullisia lastenhoitajia esim. MLL:ltä, mutta jos esim. anoppi haluaa sen ajan viettää lapsenlapsensa kanssa aikaa niin sekin sopii. 

Vai oletko nyt niitä, jotka ajattelevat että jos ei heti synnärille pääse katsomaan, niin ei haluta nähdä lapsenlasta sitten koskaan? Itsehän siinä pelissä vaan häviät, samoin lapsesta voi tuntua kurjalle kun mummo ei halua nähdä. Mutta sillehän ei vanhemmat mitään voi, jos mummo päättää tuolla tavalla tehdä. 

Huomaatko mitä kaksinaismoralismia tuossa kirjoituksessasi on? Että kun äiti päättää että synnärille ei miehen vanhemmat tule, niin sen pitäisi olla ihan ok ja kukaan ei saisi mieltään siitä pahoittaa. Mutta kun mummo päättää että ei halua nähdä, niin sitten surkutellaan että voi voi kun on se kamala ja välinpitämätön mummo kun on tuolla tavalla päättänyt tehdä.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Minusta on ihan sairasta millainen yleisötapahtuma tuosta synnytyksestä on tehty. Minä en ainakaan sinne saliin halua tasan ketään, edes omaa miestäni, kun makaan siellä vittu leväällään verta vuotavana ja huudan kurkku suorana. Synnytys on itselleni yksityisasia ja haluan hoitaa sen kätilön kanssa, enkä kaipaa mitään kannustusjoukkoja. Sitten saavat tulla katsomaan vauvaa, kun olen saanut puettua ja vauva on pesty.

n38v, rv20

 

 

Lapsen syntymä on siis niin yksityinen asia, että edes lapsen isällä ei ole oikeutta olla paikalla?

Jos synnyttäjä ei halua isää paikalle, niin sitten ei halua. Vai nytkö puhutaan jo siitä, ettei synnyttävällä ole oikeutta päättää synnyttääkö vain kätilöiden läsnäollessa, vai haluaako paikalle jonkun lisähenkilön?

Huhhuh, kyllä aikalailla karjan asemaan näköjään nykyään synnyttäjät laitetaan.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Keskustelusta päätellen voisi luulla, että anopille se lapsi synnytetään.

Jokainen perhe on oma yksikkönsä, joka toimii kuten tilanteessa parhaaksi näkee. Laillinen oikeushan lapseen on vain vanhemmilla, joten sinänsä turha vedota kenellä on "oikeus" tulla heti vauvaa katsomaan ja kenellä ei.

Eli eiköhän tuoreet vanhemmat sen itse päätä, ketä haluavat käymään heti ja ketä ei. 

 

 

Nimenomaan. Ne tuoreet vanhemmat yhdessä. Ei ainoastaan äiti.

Jos isä on äidin kanssa samaa mieltä että isän vanhempien on parempi tulla vasta kun ollaan kotiuduttu kunnolla, asia on sillä selvä. Hyvälle puolisolle vaimon hyvinvointi on omien vanhempien vierailuintoa tärkeämpää, tietenkin.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Erittäin hyvin sanottu. Mutta näille palstan mummoille ne isoäitien oikeudet vauvaan tuntuvat olevan paljon isommat tärkeydessään, kuin mitä on äidin paranemisaika ja perheen yhteinen rauhoittumisaika synnytyksen jälkeen.

Oikeasti: se vauva ei karkaa mihinkään, vaikka antaisitte äidille rauhan parantua. 

Ei nyt aivan noinkaan. Jos siellä sairaalassa ei jakseta vieraita, niin sitten ei jakseta ja sinne ei vieraat sitten tule. Mutta tuo että "mun vanhemmat saa tulla, miehen ei", on ihan älyttömän lapsellista ajattelua. Totta kai varmaan jokainen nainen tuntee olonsa luontevammaksi omien vanhempien seurassa mutta kun nyt ei ole kyse siitä äidistä vaan vauvasta. 

Eli naisella ei ole oikeutta omaan toipumismukavuuteen, koska hän on saanut vauvan?

Että on ihan ok synnytyksen jälkeen toimia niin, ettei tuore äiti varmasti tunne oloaan hyväksi ja turvalliseksi?

Ja mikähän osuus noillakin voisi olla synnytyksen jälkeiseen masennukseen, oletkos miettinyt?

Antakaa nyt herranjumala niille perheille aikaa ja rauhaa, se oikeuden toimia miten itse parhaimmalta tuntuu. Se vauva ei karkaa mihinkään, vaikket nytjustheti pääse sitä näkemään.

Tai miksikäs isä ei sitä voisi käydä jossain yleisessä tilassa esittelemässä vanhemmilleen, silläaikaa kun vaimo lepäilee sairaalahuoneessaan? Eihän sen vauvan tarvitse joka minuutti olla äidissään kiinni.

Osaatko lukea? Jos äiti haluaa toipua ilman yleisöä, niin aivan täysin ok. Mutta tuo isovanhempien eriarvoistaminen tässä oli se juttu.

Tässähän nyt tuntuu olevan isona ongelmana se, että anopin on tavattava lapsenlapsensa minuutti syntymän jälkeen, aivan sama missä kunnossa tuore äiti on ja haluaako tämä vieraita. Tuo eriarvoistamiskortti kiskaistiin peliin mukaan, kun ei keksitty muutakaan vasta-argumenttia.

Häh? Ei keksitty muutakaan vasta-argumenttia? Kyllä tuo on ihan pätevä argumentti, että vauvaan nähden kaikki isovanhemmat ovat samanarvoisia.1 Kyllä sille anopille voi aivan hyvin sanoa, että sinne sairaalaan ei nyt tulla. Mutta tuo vaan kun esimerkkinä käytetään aina niitä miehen puolen sukulaisia, että niitä ei nyt sinne sairaalaan haluta. Äidin puolen sukulaiset tuntuvat olevat tervetulleita (useammankin vastaajan mielestä).

Niin, varmaankin juuri sen äidin kunnon takia. Jos tuore äiti ei jaksa ottaa vieraita, joiden kanssa ei voi olla rennosti, niin miten se edistää hänen toipumistaan jos siihen kuitenkin pakotetaan koska lapsi?

Ja edelleen, ok jos tuossa tilanteessa isä käy näyttämässä vauvaa vanhemmilleen jossain sairaalana muissa tiloissa.

Niin. Samaan mieltä. Täällä kun vaan useammat jankkaavat sitä, miten äidin puolen sukulaiset ovat tervetulleita sinne sairaalaan mutta miehen ei. Kaikissa sairaaloissa on tosiaan noita päivähuoneita tai vaikka käytävätilaa sen verran, että esittelyn voi kyllä hoitaa siellä.

Totta kai ainakin omalla kohdallani on tervetulleita, kunhan se vierailu tehdään minun, eli synnyttäjän jaksamisen mukaan. Jos olen kipeä, enkä halua siihen sängyn äärelle muita kuin ehkä omia perheenjäseniäni pikavisiitille, niin silloin appivanhempien on syytä tätä kunnoittaa ja hoitaa vauvatreffit jossain muussa sairaalan huoneessa (yleiset tilat löytynee aikalailla kaikista lapsivuodeosastoista?).

Siitä taas en todellakaan tykkäisi, että tuppauduttaisiin siihen minua ja heikkoa tilaani töllistelemään vastoin tahtoani.

Sun omat perheenjäsenet on tuossa vaiheessa oma mies ja lapset. Vai ovatko omat vanhempasi ja sisaruksesi sinulle perhettä, jota haluat tavata ja mies kuuluu nyt siihen perheeseen? Hänen vanhempiensa pitää ymmärtää, että poika on nyt ihan toisen perheen jäsen.

 

 

Juurihan täällä on julistettu isovanhempien olevan perheenjäseniä, mutta nytkö se siis koskee vain isänpuolen isovanhempia?

Isänpuoleiset isovanhemmat ei ole perheenjäseniä vastasynnyttäneelle. Omat vanhemmat ja sisarukset ovat. Siksi vauvaa saa mennä katsomaan kaikki muut paitsi vauvan isän sukulaiset, heitä ei jaksa millään ja heidän pitää kunnioittaa synnyttäjää.

(mies soittaa äidilleen): "Poika syntyi! Kiitos, 3 kiloa, hyvin meni synnytys. Sori äiti, ette nyt voikaan tulla tänne sairaalaan. Mirkku on tosi väsynyt ja lepää. Juu Mirkun vanhemmat kävi kyllä, olivat pitkään ja vauva kiersi sylistä syliin. Joo nyt tietysti väsyttää. Joo, katotaan, ehkä sitten kun mennään kotiin. Ehkä sunnuntaina mennään, jos kaikki sujuu hyvin. Mutta katsotaan sitten, Mirkku ei välttämättä jaksa. Niin, tai onhan ne ristiäiset sitten tulossa ainakin... On juu siniset silmät ja kaunis lapsi, tukkaakin on.  Joo mä laitan valokuvia, näette livenä sitten joskus..."

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Niin? Kyllä meilläpäin käytetään ihan mietitään ensisijaisesti maksullisia lastenhoitajia esim. MLL:ltä, mutta jos esim. anoppi haluaa sen ajan viettää lapsenlapsensa kanssa aikaa niin sekin sopii. 

Vai oletko nyt niitä, jotka ajattelevat että jos ei heti synnärille pääse katsomaan, niin ei haluta nähdä lapsenlasta sitten koskaan? Itsehän siinä pelissä vaan häviät, samoin lapsesta voi tuntua kurjalle kun mummo ei halua nähdä. Mutta sillehän ei vanhemmat mitään voi, jos mummo päättää tuolla tavalla tehdä. 

 

 

Huomaatko mitä kaksinaismoralismia tuossa kirjoituksessasi on? Että kun äiti päättää että synnärille ei miehen vanhemmat tule, niin sen pitäisi olla ihan ok ja kukaan ei saisi mieltään siitä pahoittaa. Mutta kun mummo päättää että ei halua nähdä, niin sitten surkutellaan että voi voi kun on se kamala ja välinpitämätön mummo kun on tuolla tavalla päättänyt tehdä.

Niin, mitä nyt sellainen pikkuinen ero, että toisessa on kyse päivästä, toisessa koko lapsen elämästä.

Mutta jos haluat tuolla tavalla kiukutella, niin eipä se muuhun vaikuta kuin sinun ja lapsenlapsesi väleihin. Sille ei lapsen äiti minkään mahda, jos anoppi päättää kostaa lapselle sen, ettei äiti jaksanut ottaa appivanhempia heti synnärille.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrättekö te jankkaajat ollenkaan, että jos tuore äiti on huonossa kunnossa niin ei jaksa välttämättä vieraita, varsinkaan miehen puolen sukua? Jos ei millään mene ymmärrykseen, niin auttaako se mielikuva että entä jos mies olisikin todella huonossa kunnossa eikä halua anoppiansa yms sukua pyörimään paikalle, onko tämä yhtään ymmärrettävämpää niin?

Ymmärrän tämän oikein hyvin. Ja se tuore äiti ymmärtää, että ne miehen sukulaiset ei ole myöhemminkään kovin toivottuja olemaan vauvan/taaperon lähellä, joten äiti ei oleta, että miehen suku toimii ilmaisina lapsenhoitajina. Me olemme jokainen ajoittain vähän heikommassa kunnossa, ja jos miehen äiti ei jaksa ottaa vauvaa yökylään, niin miniähän varmaan ymmärtää.

Niin? Kyllä meilläpäin käytetään ihan mietitään ensisijaisesti maksullisia lastenhoitajia esim. MLL:ltä, mutta jos esim. anoppi haluaa sen ajan viettää lapsenlapsensa kanssa aikaa niin sekin sopii. 

Vai oletko nyt niitä, jotka ajattelevat että jos ei heti synnärille pääse katsomaan, niin ei haluta nähdä lapsenlasta sitten koskaan? Itsehän siinä pelissä vaan häviät, samoin lapsesta voi tuntua kurjalle kun mummo ei halua nähdä. Mutta sillehän ei vanhemmat mitään voi, jos mummo päättää tuolla tavalla tehdä. 

Eiköhän se miniän asenne jatku myöhemminkin: isän vanhemmat eivät kelpaa sairaalaan vauvaa katsomaan, isän vanhemmat eivät ole mitään. Paitsi sitten, kun halutaan omaa aikaa ja ryhdytään tavallasi itkemään, että on se kurjaa, kun mummo ei halua nähdä. Käykö mielessä, että myös mummolle on kurjaa, jos ei saa nähdä poikansa lasta siellä synnärillä vain siksi, että miniä päättää, että vauvaa ei isän suvulle näytetä?

 

 

Sinulla on kyllä niin marttyyriasenne, etten ihmettele jos sinua ei kummemin haluta poikasi perheeseen kylään. Asiat on nyt selitetty täällä niin moneen kertaan, mutta jos haluat kaivautua tuohon itsesäälisi niin voit tietty niinkin tehdä jos se kivalta tuntuu.

Enemmän ne miniät itsesääliin kaivautuu. Anoppi reissaa maailmalla, ottaa mukaan tyttärensä perhettä, antaa näille kesämökin käyttöön jne. ja mitä saa miniä: kuulla, ettei nyt oteta hänen lapsiaan yökylään, kun on tulossa tärkeämpiä vieraita eli oman lapsen lapsia. Miniän ja pojan vauvan isästä kun ei ole varmuutta.

Vierailija kirjoitti:

Tää on tätä, vauvaa ei saa nähdä ja sitten parin vuoden päästä valitetaan, kun anoppi ei yhtään auta lastenhoidossa. 

Sehän ettei tahdo sukua paikalle niinä parina päivänä kun synnärillä on, kun on väsynyt ja kipeä ja yrittää opetella vauvan hoitoa, onkin ihan sama asia, kuin ettei saa nähdä lapsenlastaan. Eiku... 

Omat vanhempani änkesivät väkisin. Synnytin neljä päivää ja lopulta päädyttiin sektioon. Isovanhemmat olivat piirun verran perässä etteivät nähneet vauvaa ennen minua. En todellakaan kaivannut heitä sinne. Appivanhemmat tajusivat sentään antaa tilaa. 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrättekö te jankkaajat ollenkaan, että jos tuore äiti on huonossa kunnossa niin ei jaksa välttämättä vieraita, varsinkaan miehen puolen sukua? Jos ei millään mene ymmärrykseen, niin auttaako se mielikuva että entä jos mies olisikin todella huonossa kunnossa eikä halua anoppiansa yms sukua pyörimään paikalle, onko tämä yhtään ymmärrettävämpää niin?

Ymmärrän tämän oikein hyvin. Ja se tuore äiti ymmärtää, että ne miehen sukulaiset ei ole myöhemminkään kovin toivottuja olemaan vauvan/taaperon lähellä, joten äiti ei oleta, että miehen suku toimii ilmaisina lapsenhoitajina. Me olemme jokainen ajoittain vähän heikommassa kunnossa, ja jos miehen äiti ei jaksa ottaa vauvaa yökylään, niin miniähän varmaan ymmärtää.

Niin? Kyllä meilläpäin käytetään ihan mietitään ensisijaisesti maksullisia lastenhoitajia esim. MLL:ltä, mutta jos esim. anoppi haluaa sen ajan viettää lapsenlapsensa kanssa aikaa niin sekin sopii. 

Vai oletko nyt niitä, jotka ajattelevat että jos ei heti synnärille pääse katsomaan, niin ei haluta nähdä lapsenlasta sitten koskaan? Itsehän siinä pelissä vaan häviät, samoin lapsesta voi tuntua kurjalle kun mummo ei halua nähdä. Mutta sillehän ei vanhemmat mitään voi, jos mummo päättää tuolla tavalla tehdä. 

Eiköhän se miniän asenne jatku myöhemminkin: isän vanhemmat eivät kelpaa sairaalaan vauvaa katsomaan, isän vanhemmat eivät ole mitään. Paitsi sitten, kun halutaan omaa aikaa ja ryhdytään tavallasi itkemään, että on se kurjaa, kun mummo ei halua nähdä. Käykö mielessä, että myös mummolle on kurjaa, jos ei saa nähdä poikansa lasta siellä synnärillä vain siksi, että miniä päättää, että vauvaa ei isän suvulle näytetä?

Sinulla on kyllä niin marttyyriasenne, etten ihmettele jos sinua ei kummemin haluta poikasi perheeseen kylään. Asiat on nyt selitetty täällä niin moneen kertaan, mutta jos haluat kaivautua tuohon itsesäälisi niin voit tietty niinkin tehdä jos se kivalta tuntuu.

 

 

Enemmän ne miniät itsesääliin kaivautuu. Anoppi reissaa maailmalla, ottaa mukaan tyttärensä perhettä, antaa näille kesämökin käyttöön jne. ja mitä saa miniä: kuulla, ettei nyt oteta hänen lapsiaan yökylään, kun on tulossa tärkeämpiä vieraita eli oman lapsen lapsia. Miniän ja pojan vauvan isästä kun ei ole varmuutta.

Kuka täällä on noin sanonut? 

Aivan: ei kukaan. Se, mitä mielikuvituksessasi tapahtuu, ei välttämättä vastaa todellisuutta mitenkään.

Viimeiseen lauseeseesi en viitsi edes vastata, mutta alan tosiaan ymmärtää jos et ole kovin haluttu vieras poikasi ja miniäsi perheessä.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Niin? Kyllä meilläpäin käytetään ihan mietitään ensisijaisesti maksullisia lastenhoitajia esim. MLL:ltä, mutta jos esim. anoppi haluaa sen ajan viettää lapsenlapsensa kanssa aikaa niin sekin sopii. 

Vai oletko nyt niitä, jotka ajattelevat että jos ei heti synnärille pääse katsomaan, niin ei haluta nähdä lapsenlasta sitten koskaan? Itsehän siinä pelissä vaan häviät, samoin lapsesta voi tuntua kurjalle kun mummo ei halua nähdä. Mutta sillehän ei vanhemmat mitään voi, jos mummo päättää tuolla tavalla tehdä. 

Huomaatko mitä kaksinaismoralismia tuossa kirjoituksessasi on? Että kun äiti päättää että synnärille ei miehen vanhemmat tule, niin sen pitäisi olla ihan ok ja kukaan ei saisi mieltään siitä pahoittaa. Mutta kun mummo päättää että ei halua nähdä, niin sitten surkutellaan että voi voi kun on se kamala ja välinpitämätön mummo kun on tuolla tavalla päättänyt tehdä.

 

 

Niin, mitä nyt sellainen pikkuinen ero, että toisessa on kyse päivästä, toisessa koko lapsen elämästä.

Mutta jos haluat tuolla tavalla kiukutella, niin eipä se muuhun vaikuta kuin sinun ja lapsenlapsesi väleihin. Sille ei lapsen äiti minkään mahda, jos anoppi päättää kostaa lapselle sen, ettei äiti jaksanut ottaa appivanhempia heti synnärille.

Ja pakko sanoa, etten kyllä edes haluaisi lapseni lähipiiriin ihmisiä, jotka kostavat lapselle sen kun kokevat tulleensa kohdelluiksi epäoikeudenmukaisesti.

Minä määrään täällä kaiken, olen SYNNYTTÄJÄ! Anoppi ei saa astua jalallaan tähän taloon, missä minä SYNNYTTÄJÄ makaan! 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Niin? Kyllä meilläpäin käytetään ihan mietitään ensisijaisesti maksullisia lastenhoitajia esim. MLL:ltä, mutta jos esim. anoppi haluaa sen ajan viettää lapsenlapsensa kanssa aikaa niin sekin sopii. 

Vai oletko nyt niitä, jotka ajattelevat että jos ei heti synnärille pääse katsomaan, niin ei haluta nähdä lapsenlasta sitten koskaan? Itsehän siinä pelissä vaan häviät, samoin lapsesta voi tuntua kurjalle kun mummo ei halua nähdä. Mutta sillehän ei vanhemmat mitään voi, jos mummo päättää tuolla tavalla tehdä. 

Huomaatko mitä kaksinaismoralismia tuossa kirjoituksessasi on? Että kun äiti päättää että synnärille ei miehen vanhemmat tule, niin sen pitäisi olla ihan ok ja kukaan ei saisi mieltään siitä pahoittaa. Mutta kun mummo päättää että ei halua nähdä, niin sitten surkutellaan että voi voi kun on se kamala ja välinpitämätön mummo kun on tuolla tavalla päättänyt tehdä.

 

 

Niin, mitä nyt sellainen pikkuinen ero, että toisessa on kyse päivästä, toisessa koko lapsen elämästä.

Mutta jos haluat tuolla tavalla kiukutella, niin eipä se muuhun vaikuta kuin sinun ja lapsenlapsesi väleihin. Sille ei lapsen äiti minkään mahda, jos anoppi päättää kostaa lapselle sen, ettei äiti jaksanut ottaa appivanhempia heti synnärille.

Jos lapsen äiti ei pysty hyväksymään isoäitiä lapsen ensimmäiseen päivään, niin miten hän muka voisi hyväksyä seuraaviinkaan? Kyllä se on äidin oma asenne, jonka vuoksi isoäidit ottavat etäisyyttä. Ainoa kärsijä on se äiti, joka jää ilman isänpuoleista turvaverkkoa vain siksi, että on päättänyt niin.